Pelastakaa Lasten kysely:
Köyhyys näkyy lasten arjessa hälyttävällä tavalla
Lasten kokemuksissa näkyy puutteet arkisissa perustarpeissa ja kasvanut huoli perheen pärjäämisestä, selviää Pelastakaa Lasten tuoreesta Lapsen ääni 2024 -raportista. Lapsiperheköyhyys uhkaa perheiden ja lasten hyvinvointia, ja heikentää luottamusta hyvinvointivaltion huolenpitoon, järjestö varoittaa.
Lapsen ääni 2024 -kysely paljastaa, että pienituloisten perheiden lasten kokemus perheen selviämisestä tavallisessa arjessa heikkenee. Lapset ja nuoret kuvasivat puutteita perusasioista, kuten ravitsevasta ruoasta, pesuaineista ja lääkkeistä.Perheen taloudesta kantoi huolta 84 % pienituloisten perheiden lapsista ja , että perheellä on todella paljon vaikeuksia selvitä menoista. Hintojen nousu ja yleisen taloustilanteen heikkeneminen näkyy lasten kokemuksissa. Perheissä on lasten kertoman mukaan jouduttu arjessa tinkimään ja nipistämään asumisesta, lämpimästä vedestä, polttoaineesta, harrastuksista ja vapaa-ajan mahdollisuuksista. 31 % oli joutunut luopumaan harrastuksesta. Pienituloisten perheiden lapsista 19 % kertoi, että ruoasta on pulaa. Muiden vastaajien joukossa vastaava luku oli 5 %.
“Pari viikkoo tai viikko ennen palkkapäivää jääkaappi on aika tyhjä.”
Köyhyys eriarvoistaa: ”Minulla ei ole samoja mahdollisuuksia”
Köyhyys aiheuttaa lapsissa osattomuuden tunnetta ja kuormittavia tunteita, kuten häpeää. 60 % lapsista kertoi, että taloudellinen tilanne hävettää heitä. Syyllisyyttä kertoo tuntevansa 69 % lapsista. Syyllisyys liittyy siihen, että lapsi kokee olevansa perheelle kustannuserä.Aineellinen puute ja vähäisemmät vapaa-ajan mahdollisuudet aiheuttavat lapsille ulkopuolisuuden tunnetta. Pienituloisten perheiden lapset eivät koe, että heillä olisi samoja mahdollisuuksia kuin muilla lapsilla.
”Olen pienestä asti ymmärtänyt ettei minulla ole samoja mahdollisuuksia esimerkiksi harrastaa kuin kavereilla.”
”Perheet jätetty oman onnensa nojaan”
Lasten kokemuksissa tulevaisuus näyttäytyi huolestuttavalta ja työllistymismahdollisuudet heikoilta. Moni nuori pohti, onko varaa jatkaa opiskelua. Kokemus köyhyyden ylisukupolvisuudesta ja kaventuneista tulevaisuuden näkymistä sekä negatiivisesta köyhän identiteetistä nousi lasten vastauksissa toistuvasti.”Monissa lasten vastauksissa toistui ajatus, että pienituloiset perheet on jätetty oman onnensa nojaan. Lapsille tämä näyttäytyy niin, ettei kukaan ole lapsen ja perheen puolella. Tilanteesta ei tunnu löytyvän ulospääsyä. Etuuksiin suunnitellaan leikkauksia, palveluihin ei pääse. Jos lasten ja nuorten luottamus hyvinvointivaltion huolenpitoon heikkenee, voivat seuraukset olla kauaskantoisia.”
Pelastakaa Lasten viesti päättäjille
Pelastakaa Lapset vaatii päättäjiltä vahvoja toimia sukupolvesta toiseen jatkuvan lasten ja lapsiperheiden köyhyyden katkaisemiseksi. Järjestö muistuttaa, että yhteiskunnallamme on kaikki keinot pitää Suomi hyvinvoivana ja yhdenvertaisena kaikille. Päätökset eivät ole oikeansuuntaisia, jos ne syventävät eriarvoisuutta.Sosiaali- ja työttömyysturvaan tehtyjen heikennysten vaikutukset pienituloisten perheiden lasten elämään näkyvät jo nyt. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyvät uudet leikkaukset asiakasmaksuihin, palveluihin ja lapsiperheiden tukeen lisäävät köyhyysriskiä entisestään.Leikkausten vaikutuksista lapsiperheköyhyyteen on tehty jo useita vaikutusarvioita. Korjaavia päätöksiä pienituloisten lapsiperheiden tueksi tarvitaan jo tämän hallituskauden aikana.Sosiaaliturva on nostettava riittävälle tasolle, eikä etuuksiin tule kohdistaa heikennyksiä, joilla lisätään lapsiperheköyhyyttä. Lapsiperheiden sosiaaliturvaan vuosina 2023-2024 tehdyt leikkaukset tulee perua.Lapsen Ääni 2024 -raporttiin sisältyvät lasten omat suositukset päättäjille sekä Pelastakaa Lasten laajemmat politiikkasuositukset. Toivomme, että päättäjät kuuntelevat lasten ääntä ja tutustuvat suosituksiin!
Lasten sitaatteja Lapsen ääni 2024 -kyselyn avoimista vastauksista:
“Tunteet nousee vähän pintaan aina silloin kun rahat on lopussa. Joskus tulee koulusta nälkäisenä ja sitten tajuaa että kotona ei ole ruokaa niin harmittaa ja joskus toivoo tosi paljon kaiken näköistä ja kadehtii muita koska niillä on ja sitten että joskus käy sääliksi meidän perhettä vaikka rahahuolista huolimatta me selvitään aina.”
“Jatkuvasti ollaan tiukalla rahasta, meillä on ollut aika surullisena teemana muuttaminen halvempiin asuntoihin koska aiemman asunnon hinta nousi liikaa, en voi olla varma siitä missä tulen asumaan vuoden päästä.”
“Ahdistaa ja mietin sitä usein ja häpeen sitä enkä uskalla pyytää kavereita yöks jos ei oo ruokaa.”
“Äiti lainaa multa rahaa kuun lopussa, koska ei oo rahaa ruokaostoksiin.”
“Kun äiti elää tuilla ja ne on laskenut ja sillee niin vaikuttaahan se ja kaikki menot ja ruoat maksaa enemmän.”
“Välillä ei ole varaa edes ostaa lääkkeitä ja syön itse montaa eri lääkettä ja koen syyllisyyttä meidän rahatilanteeseen koska lääkkeisiini menee niin paljon rahaa.”
“Olen joutunut lopettamaan harrastukset kun raha ei riitä ja joudun myös ostamaan itse monet asiat joissa parempituloiset vanhemmat yleensä auttavat lapsiaan. Esim. Lääkkeet, hygieniatuotteet, vaatteet.”
“Minulla ei ole välillä samoja mahdollisuuksia kuin kavereillani.”
“Pelko siitä menetämmekö kaiken. Pelko tulevaisuuteni kannalta; voinko opiskella mitä haluan vai pitääkö karsia, koska raha ei riitä?”
“Pikkusisko itki viime viikolla että ei oo ikinä hedelmiä vaikka on meillä omenoita. Olis kiva jos meillä olis muutaki ruokaa ku sitä mössöä. Äiti on surullinen ja ne riitelee paljon rahasta kun pienet ei oo kotona. Sit pitäs jaksaa opiskella kun ei kiinnosta mikään. Äitillä ja isältä meni luotot eikä saaha isompaa taloa. Ihan vitun paskaa koko elämä.”
“Huono taloudellinen tilanne vaikuttaa myös paljon lapsiin. Minua stressaa paljon miten pärjäämme ja paljonko ja mitä voin syödä tai pyytää jotta pärjäämme seuraavaan tilipäivään.”
“Kaikki ovat uupuneita, liiallisen uurastamisen ja stressaamisen vuoksi. Se näkyy myös paljon ilmapiirissä.”
“Tuo lievästi sanottuna katastrofi hallitus leikkaa vaa köyhimmiltä ja ne miljardööripapat samaa aikaa kirjaimellisesti kylpee siinä rahassa”
Lapsen ääni -kyselyyn vastasi keväällä 2024 yhteensä 1 653 iältään 12–17-vuotiasta lasta ja nuorta. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli 14–15-vuotiaita yläkoululaisia. Vastaajista tyttöjä oli 72 % ja poikia 21 %.Suurin osa vastaajista oli suomenkielisiä (90 %), toiseksi eniten oli ruotsinkielisiä (4 %) ja kolmanneksi venäjänkielisiä (1 %). Vastaajat jakautuivat maantieteellisesti koko maahan. Suurin osa vastaajista kertoi asuvansa pienessä kaupungissa tai kunnassa.Vastaajista 59 % asui pääasiassa kahden vanhemman kanssa. 20 % kertoi asuvansa pääasiassa yhden vanhemman kanssa. 15 % kertoi asuvansa säännöllisesti vuorotellen vanhempiensa luona ja pieni osa vastaajista asuu itsenäisesti.Suurin osa perheistä on lasten kokemuksen mukaan keskituloisia. Pienituloiseksi perheensä kokevia vastaajia on 17 %, mikä on edellisvuotta (14 %) suurempi osuus. Kaikkien vastaajien kohdalla perheen tulot koostuvat pääasiassa palkkatuloista (80 %) ja yritystuloista (15 %). Sosiaaliturvaetuuksien osuus on 13 % ja toimeentulotuen 4 %.Kaikista vastaajista 49 % kokee perheen selviytyvän taloudellisesti kaikista menoista helposti ja 40 % kohtalaisesti niin, että selviytymiseen liittyy pieniä vaikeuksia. Todella paljon vaikeuksia koki 5 %.Suomessa pienituloisissa perheissä asuu noin 120 000 lasta. Tämä on noin 12 % kaikista lapsista. (Tilastokeskus)
Lue koko raportti täältä
Lisätietoja: Aino Sarkia, lapsiperheköyhyyden asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 575 0289 aino.sarkia@pelastakaalapset.fi
Veli Liikanen, yhteiskuntasuhdejohtaja, Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 408 3981,veli.liikanen@pelastakaalapset.fi
pelastakaalapset.fi
