Yhteisöllisyydestä puhutaan paljon, mutta liian usein se jää juhlapuheisiin. Yhteisöllisyys rakentuu arjen teoista, rakenteista ja tietoisista valinnoista. Se ei synny itsestään, vaan vaatii tiloja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan luontevasti.
Olemme huolissamme yhteiskuntamme yhteisöllisyyden heikentymisestä. Yksinäisyys, osattomuus ja turvattomuuden kokemukset ovat lisääntyneet. Samalla katse päätöksenteossa näyttää kääntyvän yhä enemmän lyhyen aikavälin säästöihin. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, mitä tutkimus ja arjen kokemukset osoittavat: yhteisöllisyys lisää psyykkistä hyvinvointia, vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja ehkäisee ongelmien kasaantumista.
Kohtaamispaikkatoiminta, vapaaehtoistoiminta ja järjestöjen tekemä ennaltaehkäisevä työ ovat yhteisöllisyyden ydintä. Kohtaamisista syntyy luottamusta, vertaisuutta ja ”me”-henkeä. Kun rahoitusta leikataan varhaisesta tuesta, seuraukset eivät näy heti tilastoissa – mutta kertautuvat ajan myötä inhimillisinä ja taloudellisina kustannuksina.
Pohjois-Savon Perheentalot näkevät tämän arjessa. Iisalmessa, Siilinjärvellä, Kuopiossa ja Varkaudessa toimivat Perheentalot tarjoavat avoimia, maksuttomia ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja lapsiperheille. Perheentaloissamme kohdataan vuodessa yli 53 500 kertaa. Lukujakin tärkeämpää on se, miten lapset ja perheet kuvaavat Perheentaloja ja niiden toimintaa. He kokevat Perheentalot paikkoina, joissa he tulevat nähdyiksi, kohdatuiksi ja kannatelluiksi. Kun kynnys osallistua on matala, vanhemmat saavat vertaistukea, lapset turvallisen ympäristön ja kuormitus purkautuu ennen kuin ongelmat kärjistyvät.
Järjestöt tavoittavat usein ne ihmiset, jotka muuten jäävät palvelujen ulkopuolelle. Me rakennamme luottamusta ja paikkaamme palvelujärjestelmän aukkoja yhteistyössä ammattilaisten ja vapaaehtoisten kanssa.
Kyse ei ole vain yksittäisistä avustuspäätöksistä, vaan laajemmin siitä, miten alueellista hyvinvointia halutaan tukea. Kun asukkaiden hyvinvointia tuetaan lähellä arkea ja paikallisesti, hyöty näkyy pitkällä aikavälillä sekä inhimillisinä että taloudellisina säästöinä koko alueelle.
Lopulta kysymys palautuu siihen, millaista Pohjois-Savoa halutaan rakentaa. Alueellinen hyvinvointi ei synny pelkästään lakisääteisistä palveluista, vaan ennaltaehkäisevästä työstä ja yhteisöllisistä rakenteista. Kun järjestöjen toimintaedellytyksiä tuetaan pitkäjänteisesti ja alueelliset erityispiirteet tunnistaen, investoidaan samalla asukkaiden hyvinvointiin, turvallisuuteen ja koko maakunnan elinvoimaan. Tämä on valinta, jonka vaikutukset näkyvät kauas tulevaisuuteen.
Sinikka Roth, Iisalmen Perheentalon johtaja, MLL:n Iisalmen yhdistys ry
Liisa Törn, Kuopion Perheentalon suunnittelija, Pelastakaa Lapset ry
Riitta Kokkonen, Siilinjärven Perheentalon koordinaattori, Huoltoliitto ry
Johanna Rastas, Varkauden Perheentalon koordinaattori, Lapsen Kengissä ry