Haemme sijaisvanhempia ilman huoltajaa maahan tulleille lapsille ja nuorille

Vuonna 2015 Suomeen saapui 3024 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa ja vuonna 2016 heitä tuli 401. Suomessa alle 16-vuotiaat on pääasiallisesti majoitettu ryhmäkoteihin ja turvapaikkapäätöksen jälkeen he ovat siirtyneet perheryhmäkoteihin. Perhehoitoon sijoittamista ei Suomessa juurikaan ole käytetty. Muualla Euroopassa perhehoidosta on hyviä kokemuksia: lapset kotoutuvat ja voivat paremmin kuin laitosmaisessa hoidossa. Olemme Perhehoito kotouttaa! – Ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten ja nuorten perhehoidon kehittäminen Suomessa -hankkeessa aloittaneet perhehoidon kehittämisen näille lapsille.

Lapset eivät tunne olevansa turvassa omassa kotimaassaan ja hakevat Suomesta kansainvälistä suojelua, Suurin osa Suomeen tulleista lapsista on saapunut Afganistanista, Irakista, Syyriasta ja Somaliasta. Jokaisen lapsen tarina on erilainen, mutta yhteistä niille on se, että lapset saapuvat maista, jotka ovat poliittisesti epävakaita ja joiden turvallisuustilanne on heikko. Taustalla voi olla myös perheen hajoaminen, vanhempien kuolema tai koulutusmahdollisuuksien puute.

Saapuessaan Suomen rajalle lapsi ilmoittaa rajaviranomaisille tai poliisille haluavansa turvapaikkaa. Alkuselvittelyjen jälkeen hänelle osoitetaan paikka ryhmäkodissa, jotka toimivat Maahanmuuttoviraston alaisuudessa. Ryhmäkotien henkilökunta ja palvelut vastaavat suomalaisia lastensuojelulaitoksia ja majoituksen lisäksi lasten perustarpeista huolehditaan. Lapsille järjestetään ikänsä ja kehitystasonsa mukaista kouluopetusta ja muuta koulutusta.

Lapsen saatua oleskeluluvan, hän yleensä muuttaa perheryhmäkotiin. Oleskeluluvan saanut lapsi voi hakea perheenyhdistämistä ja sitä kautta hänellä voi olla mahdollisuus saada vanhempansa Suomeen. Perheenyhdistämisen ehdot ovat kuitenkin kiristyneet ja vain harvat lapset saavat vanhempiaan Suomeen. Monet alaikäisenä tulleet asuvat pitkiä aikoja perheryhmäkodissa ja siksi hyötyisivät perhehoidosta.

Sijoitettavat lapset ja nuoret ovat alle 16-vuotiaita; käytännössä murrosikää lähestyviä tai murrosikäisiä poikia. Monilla lapsilla on menetyskokemuksia ja he tarvitsevat sen vuoksi erityistä vanhemmuutta. Myös lapsen kulttuuritaustaan liittyvien asioiden tukeminen on tärkeää.

Sijaisperheeksi haetaan kantasuomalaisia ja maahanmuuttajataustaisia joustavia ja kulttuurista moninaisuutta arvostavia perheitä, joiden elämäntilanne on tasapainoinen. Järjestämme perheille ennakkovalmennuksen, joka antaa mahdollisuuden tutustua nuorten tilanteeseen ja sijaisvanhemmuuteen sekä auttaa perheitä arvioimaan omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan.

Valmennus on ryhmämuotoista. Ryhmätapaamisten lisäksi on perhekohtaisia tapaamisia ja valmennettavat saavat henkilökohtaisia kirjallisia tehtäviä. Valmennukseen osallistuminen ei vielä sido perhehoitajana toimimiseen. Lapsen sijoituksen jälkeen sijaisperheet tulevat saamaan tukea.

Lait, jotka ohjaavat alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden lasten perhehoitoa ovat kotouttamislaki (1386/2010) ja perhehoitolaki (263/2015). Lastensuojelulakia ei lähtökohtaisesti näiden lasten kohdalla sovelleta, ellei lastensuojelullisia tarpeita ilmene.

Katso video, jossa työntekijämme esittelevät toimintaa ja sijaisperheen saanut nuori kertoo kokemuksistaan:

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä:

Päivi Partanen, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Etelä-Suomen aluetoimisto
puh. 050 564 1276, paivi.partanen@pelastakaalapset.fi

Heli Reinikainen, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Länsi-Suomen aluetoimisto
puh. 040 543 0313, heli.reinikainen@pelastakaalapset.fi