Lapset viettävät nykyään merkittävän osan vapaa-ajastaan verkossa. Lapsella on oikeus käyttää digitaalista mediaa ja tuottaa verkkoon sisältöä. Aikuisten vastuulla on huolehtia, että lapsen oikeudet toteutuvat myös digitaalisessa mediassa ja että lapsen verkon käyttö on turvallista.

Verkosta löytyy paljon hyödyllistä ja tärkeää tietoa, mutta myös yhä enemmän väärää ja vääristynyttä materiaalia, jota on lähes mahdoton erottaa oikeasta ja aidosta.  Nykyään ei voi aina uskoa mitä näkee. Erityisen hankalaa tämä on lapsille, joilla ei ole vielä riittävästi tietoa ja ymmärrystä näkemänsä tiedon kriittiseen tarkasteluun ja kyseenalaistamiseen. Medialukutaitoa ja verkon sisältöjen kriittistä arviointia on hyvä harjoitella yhdessä osana lapsen digiarkea. Lapselle on tärkeää opettaa, että kaikki mikä näyttää verkossa aidolta ei ole totta.

MITÄ ITSESTÄÄN KANNATTAA JAKAA?

Lapsen on hankala ymmärtää, kuinka helposti omat tiedot voivat joutua vääriin käsiin ja miten vaikea verkkoon ladattua materiaalia on saada sieltä pois. On tärkeää keskustella, millaisia kuvia lapsi itsestään jakaa ja miten lapsen yksityisyyttä suojataan.

Lapset näkevät digiarjessaan valitettavan usein heidän kehitykseensä sopimatonta materiaalia. Esimerkiksi netin seksualisoitunut kuvamaailma antaa varsin vääristynyttä tietoa ja mallia siitä, siitä, millaisia kuvia itsestään verkkoon voi tai kannattaa laittaa. Nuorten keskuudessa on varsin yleistä lähettää omia seksuaalisia kuvia esimerkiksi seurustelukumppanille. Nuorille on tärkeä muistuttaa, että kuvien jakaminen sisältää aina riskin kuvien hallitsemattomaan leviämiseen.

LASTEN SEKSUAALISTA HOUKUTTELUA ELI GROOMINGIA VOI KOHDATA KAIKKIALLA VERKOSSA

Groomingissa seksuaaliseen kontaktiin pyrkivä aikuinen ottaa yhteyttä lapseen ja luo yleensä luottamuksellisen suhteen ja olosuhteet, joissa lapsen seksuaalinen riisto on mahdollista. Lapsia voidaan lähestyä ihan missä tahansa alustalla niin sosiaalisessa mediassa kuin peleissä.

Lapsen kanssa kontaktiin pyrkivä aikuinen voi toimia hyvin monella eri tavalla. Hän voi esimerkiksi tutustua siihen, mitä lapsi on netissä itsestään ja harrastuksistaan jakanut ja suunnitella tarkkaan, miten toimia saadakseen lapsen kiinnostuksen heräämään. Tekijät ottavat yleensä yhteyttä useampiin lapsiin samanaikaisesti.

Tekijä ottaa kontaktin usein sosiaalisen verkkoalustan, kuten sosiaalisen median tai pelin kautta. Tekijä pyrkii johdattamaan lapsen yksityiseen pikaviestimeen, missä kiinnijäämisen riski on pienempi. Keskustelu voi muuttua pikkuhiljaa seksuaalisemmaksi tai olla sitä alusta asti. Tekijä voi myös esimerkiksi aloittaa kiristämisen, painostamisen ja väkivallalla uhkaamisen jo ensimmäisessä yhteydenotossaan lapseen.

TURVALLISESTI VERKOSSA

Kerro lapselle, että verkossa ei voi koskaan tietää täysin varmasti, kuka yhteydenottaja todellisuudessa on. Lapsen on hyvä ymmärtää, että tuntemattomatkin ihmiset voivat pyytää lapsilta erilaista hassultakin tuntuvaa toimintaa tai hämmentäviä kuvia. Kysy lapselta, onko hän koskaan saanut outoja tai hämmentäviä viestejä. Lapselle on hyvä kertoa, että nettituttavuudet voivat toisinaan olla jotain aivan muuta, kuin miltä ne tutustumisen alkuvaiheessa näyttävät.

On kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa lapsista on verkossa turvassa. Riskeistä tulee kuitenkin puhua, sillä keskustelu ja etukäteen annettu tieto ja ohjeistus auttavat lasta toimimaan hämmentävissä ja pelottavissa tilanteissa.  Lapsen ja aikuisen turvallinen vuorovaikutus ja digiarjen kuulumisten kysyminen on parasta lapsen suojelua.

Lisää ohjeita verkkoturvallisuuteen ja pulmatilanteisiin: turvallisestiverkossa.fi

Mitä sanoisit lapselle, joka tulee kertomaan seksuaalisesta häirinnästä? Harjoittele tilannetta Ylen chattibotin avulla.

Pelastakaa Lasten DeepFakeChallenge -kampanja lisää lasten ja nuorten tietoisuutta verkon valesisällöistä sekä muistuttaa harkitsemaan, mitä itsestään verkossa jakaa.