Yli 200 000 ilman huoltajaa olevaa lasta jätetty ilman riittävää tukea Euroopassa

Viisi vuotta on kulunut kolmevuotiaan Alan Kurdin traagisesta hukkumisesta Välimerellä, eikä Eurooppa ole kyennyt vastaamaan riittävästi pakolaisten ja siirtolaisten hätään ja tarpeisiin, varoittaa Pelastakaa Lapset.

Noin 210 000 ilman huoltajaa olevaa lasta on viimeisten viiden vuoden aikana hakenut turvapaikkaa Euroopan unionin eri jäsenmaissa, todetaan Pelastakaa Lasten tänään julkaisemassa raportissa. Todellinen luku yksin saapuneista ja liikkeellä olevista lapsista on luultavasti paljon tätä korkeampi. Moni lapsi joutuu elämään varjoyhteiskunnassa vailla yhteiskunnan turvaa ja suojelua, ja ovat siksi alttiita hyväksikäytölle ja kaltoinkohtelulle.

Konflikteja, väkivaltaa ja vainoa paenneista lapsista osa on saanut turvaa, toiset joutuvat kamppailemaan saadakseen pakolaisasemansa tunnustetuksi. Monet ovat kadonneet viranomaisten tietämättömiin pelätessään palautuksia. Lapset kohtaavat myös suuria ongelmia yrittäessään siirtyä toisaalla Euroopassa asuvien perheenjäsentensä luokse. Lasten yhdistämisessä perheisiinsä on myös merkittäviä haasteita, todetaan Pelastakaa Lasten selvityksessä Protection Beyond Reach.

Euroopan unionin maista turvapaikkaa hakevan 210 000 lapsen lisäksi Eurooppaan on viimeisten viiden vuoden aikana saapunut tuntematon määrä lapsia, jotka eivät ole rekisteröityneet viranomaisille. Nämä lapset ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle ja väkivallalle. Kyseisenä ajanjaksona yli 700 lasta on puolestaan menettänyt henkensä hakeutuessaan Eurooppaan meriteitse.

Eurooppaan joko yksin tai perheensä kanssa saapuvilla lapsilla on yksilölliset tarpeensa. Sen sijaan, että Eurooppa olisi lisännyt toimiaan lasten suojelemiseksi, on otettu käyttöön erilaisia rajoittavia ja lasten turvallisuutta uhkaavia toimia. Huolimatta esimerkiksi rajanvalvontaviranomaisille annetuista ohjeista koskien lasten suojelua, lasten kohtelemisessa on puutteita. Lasten etua ei kyetä riittävästi varmistamaan liian vähäisten resurssien vuoksi. Lasten oikeudet eivät toteudu täysimääräisesti vastaanotossa ja turvapaikan haussa.

– Tänään on kulunut viisi vuotta siitä, kun kolmivuotias Alan Kurdi menetti henkensä Turkin rannikon edustalla. Pojasta tuli Euroopan ”pakolaiskriisin” traaginen symboli. Euroopan maiden johtajat olivat ensimmäisinä sanomassa ”ei koskaan enää”. Heidän toimestaan monista pakolaisten ja siirtolaisten käyttämistä reiteistä on kuitenkin tullut yhä vaarallisempia, sanoo Pelastakaa Lasten Eurooppa-toimiston johtaja Anita Bay Bundegaard.

– Tapa, jolla Eurooppa on viimeiset viisi vuotta kohdellut kaikkein haavoittuvimpia lapsia avun tarpeen hetkellä, on häpeällinen. Elokuusta 2019 lähtien Kreikan saarilla on keskimäärin ollut juuttuneena 10 000 lasta, joista 60 prosenttia on alle 12-vuotiaita. Vaikka aloitteita on tehty lasten siirtämiseksi Kreikasta muualle, tuhansia lapsia on jätetty heitteille koska eräät Euroopan maat eivät halua ottaa vastaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia. Lapsia kuolee edelleen heti EU:n välittömässä läheisyydessä, mutta Euroopan johtajat ummistavat silmänsä tälle, toteaa Bundegaard.

Monet lapset pakenevat maista, joissa on menossa pitkittynyt kriisi. Syyriassa konflikti on kestänyt kohta kymmenen vuotta, ja puolet maan kahdeksasta miljoonasta lapsesta ei ole kokenut muuta kuin sotaa. Ilman huoltajaa Eurooppaan saapuvista lapsista suuri osa on kotoisin Afganistanista, joka on edelleen maailman vaarallisimpia paikkoja lapsille. Lähes kolmannes maassa väkivaltaisesti kuolleista ihmisistä on lapsia.

– Yrittäessämme ylittää rajan, poliisit pahoinpitelevät meitä. He ovat usein hyvin töykeitä. Luulen, että he haluavat pelottelemalla estää meitä yrittämästä uudelleen, kertoo Serbian Belgradiin päätynyt syyrialainen Ahmed, 15.

– En ole pitkään aikaan nähnyt perhettäni. Lähdin kohti Eurooppaa, koska Syyriassa tai Libanonissa ja Turkissa minulla ei ole mitään.

Monet lapsista ovat käyneet läpi hyvin vaikeita kokemuksia kotimaassaan tai pakomatkan aikana. Eurooppaan saapuneet lapset elävät taas suuren paineen alla ollessaan jatkuvan tarkkailun alla tai pelätessään karkotusta. Näistä syistä monet lapset kärsivät painajaisista, masennuksesta ja muista trauman oireista.

– Moni Euroopan maa on vastannut pakolaisiin ja siirtolaisiin liittyvään kriisiin sulkemalla rajojaan, ottamalla lapsia säilöön tai tekemällä perheenyhdistämisestä lähes mahdotonta, toteaa Eveliina Viitanen, Suomen Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija.

– On hienoa, että Suomi on näyttänyt muille Euroopan maille suuntaa kantamalla vastuuta suojelun tarpeessa olevista lapsista ja ottamalla vastaan ilman huoltajaa olevia alaikäisiä muun muassa Kreikasta. Perheenyhdistäminen on kuitenkin yhä polttava ongelma. Lapsen hyvinvoinnille perhe on kuitenkin keskeisen tärkeä. YK:n lapsen oikeuksien sopimus myös takaa lapselle oikeuden perhe-elämään, jatkaa Viitanen.

Euroopan unionin odotetaan lähiaikoina ilmoittavan uusista toimista koskien turvapaikkapolitiikkaa ja siirtolaisuutta. Lasten oikeuksien tulee olla näiden päätösten ytimessä. Pelastakaa Lapset kehottaa EU:ta ja jäsenmaita varmistamaan, että kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään haavoittuvassa asemassa olevien lasten suojelemiseksi. Saapuessaan Eurooppaan lapsille pitää välittömästi antaa pääsy turvapaikkamenettelyyn. Heidän tulee saada suojelua sen sijaan, että heitä käännytetään. Lasten turhia kuolemia voidaan välttää avaamalla laillisia ja turvallisia reittejä Eurooppaan sekä helpottamalla lasten yhdistämistä perheisiinsä.

– Vaikka parannuksia on satu aikaan, tiukka rajapolitiikka ja muut toimenpiteet ovat omiaan estämään haavoittuvassa asemassa olevien lasten tulon Eurooppaan. Menneisyydestä on otettava oppia. Uutta maahanmuuttopolitiikkaa ei saa laatia niin, että lapsia kuolee myös jatkossa, toteaa Bundegaard.

————–

Muun muassa Eurostatin, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM:n tilastojen perusteella Pelastakaa Lapset on laskenut, että:

  • Viimeisten viiden vuoden aikana Eurooppaan saapuneesta runsaasta 200 000 vailla huoltajaa olevasta lapsesta suuri osa on kotoisin Afganistanista, Syyriasta ja Eritreasta. Nämä lapset ovat tavallisimmin päätyneet Saksaan, Kreikkaan, Italiaan ja Ruotsiin.
  • Kreikasta ja Italiasta muualle Eurooppaan siirretystä noin 35 000 turvapaikanhakijasta vain 823 oli vailla huoltajaa oleva lapsia.
  • Meriteitse Kreikkaan saapuvien määrä lähes kaksinkertaistui vuosien 2018 ja 2019 välisenä aikana (32 000 ja 60 000 ihmistä).

Arvio meriteitse Eurooppaan matkalla olevien lasten kuolemien määrästä: The European Union Agency for Fundamental Rights, Children in migration in 2019 (s.6)

Eurostatin tietojen mukaan merkittävin osa niistä turvapaikkaa hakevista lapsista, joiden katsotaan olevan vailla huoltajaa, on Afganistanin kansalaisia: 51 % vuonna 2015, 38% vuonna 2016, 17%, vuonna 2017, 16% vuonna 2018 ja 30%. vuonna 2019.

Pakolais- ja siirtolaislasten mielenterveyteen liittyvistä ongelmista: A Tide of Self-harm and Depression: The EU-Turkey Deal’s devastating impact on child refugees and migrants (2017) / Tankar om att återvända – Barn, unga och vuxna om återvändande till Afghanistan (2019)

Pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen liittyviin myönteisiin uudistuksiin EU:n alueella kuuluu nk. Zampa-laki, joka Italiassa luo laaja-alaiset oikeudelliset puitteet vailla huoltajaa olevien lasten suojelemiseen, sekä Komission tiedonanto – Lasten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä (2017)

Luku runsaasta 200 000 EU:n alueelle tulleista vailla huoltajaa olevasta lapsesta on saatu yhdistämällä Eurostatin tilastoja vuosilta 2015201620172018 ja 2019 sekä noin 10 000 lasta, jotka olivat saapuneet unionin alueelle elokuun 2019 jälkeen.

Suomeen on Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan saapunut tammikuun 2015 ja heinäkuun 2020 välisenä aikana runsaat 3700 ilman huoltajaa olevaa lasta, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua. Lähes 1950 yksin maahan saapunutta on saanut Suomesta myönteisen turvapaikkapäätöksen. Kielteisiä päätöksiä on tehty 168.

Tiedot Kreikasta ja Italiasta muihin EU-maihin siirretyistä turvapaikanhakijoista: EU temporary emergency relocation scheme overview, April 2019

Tiedot Kreikkaan meriteitse saapuneista: UNHCR, Refugee situation, Mediterranean situation

Lue raportti: Protection Beyond Reach – State of play of refugee and migrant children’s rights in Europe