Yksi ihminen kuolee nälkään joka 48 sekunti kuivuuden runtelemassa Itä-Afrikassa maailman jälleen jättäessä varoitukset huomioimatta

Yksi ihminen kuolee nälkään joka 48 sekunti kuivuuden runtelemassa Itä-Afrikassa maailman jälleen jättäessä varoitukset huomioimatta

Nälkäkriisin seurauksena yksi ihminen menehtyy joka 48 sekunti kuivuuden runtelemassa Etiopiassa, Keniassa ja Somaliassa. Oxfamin ja Pelastakaa Lasten tänään julkaisemassa raportissa korostuu maailman toistuvat epäonnistumiset katastrofien ehkäisemisessä. Afrikan nälkävyöhyke jatkuu itäisestä Afrikasta aina Länsi-Afrikkaan saakka.

Runsaat kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun viivästynyt reagointi johti vuoden 2011 nälänhätään, joka tappoi yli 260 000 ihmistä Somaliassa. Menehtyneistä puolet oli alle viisivuotiaita. Maailma on taas epäonnistumassa tuhoisan nälkäkriisin estämisessä Itä-Afrikassa. Tällä hetkellä lähes puolta miljoonaa ihmistä eri puolilla Somaliaa ja Etiopiaa uhkaa nälänhädän kaltainen tilanne . Keniassa puolestaan 3,5 miljoonaa ihmistä kärsii äärimmäisestä nälästä. Hätäapuvetoomukset ovat surkeasti rahoitettuja ja muut kriisit, mukaan lukien Ukrainan sota, pahentavat alueen tilannetta.

Äärimmäisestä nälästä kärsivien ihmisten määrän arvioidaan näissä kolmessa maassa kaksinkertaistuvan viime vuodesta – yli 10 miljoonasta yli 23 miljoonaan. Kuivuus ja konfliktit ovat pakottaneet lukemattomat ihmiset jättämään kotinsa. Koronapandemian taloudelliset vaikutukset ovat myös olleet tuntuvat. Ukrainan konfliktin seurauksena ruoan hinnat ovat nousseet ennätyksellisen korkealle, mistä miljoonat ihmiset kärsivät.

Yhteistyössä Jameel Observatoryn kanssa tuotettu raportti Dangerous Delay 2: The Cost of Inaction tarkastelee humanitaarista apua vuodesta 2011 lähtien. Raportissa todetaan, että syvälle juurtunut byrokratia ja omaa etua korostavat poliittiset valinnat rajoittavat edelleen yhtenäisiä ja maailmanlaajuisia toimia kriisien ehkäisemiseksi.
– Varoitusmerkeistä huolimatta maailman johtajat ovat reagoineet valitettavan hitaasti, liian myöhään ja edelleen liian vähäisin toimenpitein. Miljoonia ihmisiä uhkaa katastrofaalinen nälkä. Nälkä on poliittinen epäonnistuminen, sanoo Gabriella Bucher, Oxfam Internationalin toiminnanjohtaja.

Rikkaat maat ovat kääntyneet sisäänpäin maailmanlaajuisten kriisien, kuten koronapandemian ja Ukrainan konfliktin edessä. Köyhille maille luvatusta avusta on peräydytty samalla kun jatkuvasti kasvaneet ulkomaanvelat ovat heikentäneet näiden maiden toimintakykyä sekä mahdollisuuksia kohdentaa varoja elintärkeisiin palveluihin ja turvaverkkoihin, kuten sosiaaliturvaan.

Itä-Afrikan maiden hallitukset ovat myös viivytelleet ja osin kieltäytyneet tunnustamasta kriisien laajuutta ja vakavuutta. Maatalouteen tai sosiaaliturvaan ei olla investoitu riittävästi auttaakseen ihmisiä sopeutumaan nälän taustalla oleviin tekijöihin, mukaan lukien ilmastonmuutokseen ja talouden häiriöihin.

La Niña -ilmiöön liittyvä kuivuus Afrikan sarven alueella on ilmastonmuutoksen seurauksena aiempaa ankarampi ja pitkittynyt – ja pahin 40 vuoteen. Alueen osuus ilmastonmuutoksesta on hyvin vähäinen. Maat vastaavat noin 0,1 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä.

– Vakava aliravitsemus on kauhistuttavan yleinen. Tällä hetkellä 5,7 miljoonaa lasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta. Heistä 1,7 miljoonaa on vakavasti aliravittuja. YK on varoittanut yli 350 000 ihmisen olevan vaarassa menehtyä Somaliassa, mikäli emme toimi. Aika käy vähiin ja jokainen minuutti tuo lasten nälkiintymisen ja mahdollisen kuoleman lähemmäs, sanoo Pelastakaa Lasten Itä- ja Etelä-Afrikan alueellinen edustaja Shako Kijala.

YK:n Etiopiaa, Keniaa ja Somaliaa koskevasta 4,4 miljardin dollarin hätäapuvetoomuksesta vain kaksi prosenttia (93,1 miljoonaa dollaria) on rahoitettu tähän mennessä. Viime kuussa avunantajat lupasivat apua 1,4 miljardin dollarin edestä. On kuitenkin häpeällistä, että vain 377,5 miljoonaa dollaria tästä oli uutta rahaa.

Nälkävyöhyke jatkuu Länsi-Afrikkaan saakka

– Samanaikaiset kriisit, konfliktit, äärimmäiset sääilmiöt sekä globaalit talouden syvät häiriötekijät ovat synnyttäneet Itä Afrikasta Länsi-Afrikkaan kulkeutuvan nälkävyöhykkeen, toteaa Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.

– Länsi-Afrikassa ruokakriisi on pahin kymmeneen vuoteen ja arviolta 27 miljoonaa ihmistä ei tiedä, miten varmistaa heidän seuraava ateriansa. Sahelin alueen itäosissa sijaitsevassa Sudanissa arvioidaan puolestaan jopa 18 miljoonan ihmisen tarvitsevan ruoka-apua. Suomalaisten lahjoittajien sekä Euroopan unionin tuella olemmekin nyt laajentamassa avustustoimiamme eri puolilla Sudania.

– Ennaltaehkäisevän sekä kriisien alkuvaiheen toiminnan merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Jokainen väestön sietokyvyn sekä yhteiskuntien turvaverkkojen vahvistamiseen investoitu euro säästää ihmishenkiä ja vähentää merkittävästi muita tuhoja ja taloudellisia menetyksiä, sanoo Haaranen.

Pelastakaa Lapset ja Oxfam vaativat kiireellisiä toimia nälkäkriisin ratkaisemiseksi:

  • Avunantajien pitää välittömästi osoittaa varoja YK:n humanitaarisen avun vetoomuksiin. Varoista osa on ohjattava paikallisille kriisin torjunnan ytimessä oleville toimijoille.
  • Vauraiden ja saastuttavien valtioiden pitää korvata ilmastoon liittyviä menetyksiä ja tuhoja. Nälkäkriisistä kärsivien maiden velkoja on myös annettava anteeksi, jotta varoja vapautuisi ilmastokriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen.
  • Kriisin koettelemien maiden hallitusten pitää toimia sosiaaliturvan laajentamiseksi, jotta ihmiset selviytyisivät samanaikaisten häiriötilanteiden yli. Valtioiden menoista vähintään kymmenen prosenttia on kohdistettava maatalouteen. Erityisesti pitää huomioida pien- ja naisviljelijät, kuten sovittiin Afrikan unionin vuoden 2014 Malabon julistuksessa.
  • Hallitusten on asetettava ihmishenkien pelastamisen politiikan edelle huomioimalla kriisien varhaisessa vaiheessa saadut varoitukset ja ryhtymällä tilanteen vaatimiin toimiin. Resursseja pitää kohdistaa niitä eniten tarvitseville ja ilmastoon liittyvien häiriöiden varalta on tehtävä investointeja.

Lue raportti: Dangerous Delay 2: The Cost of Inaction

Auta nälkäkriisistä kärsiviä lapsia

——–

  • Lataa vuonna 2012 julkaistu raportti: A Dangerous Delay The cost of late response to early warnings in the 2011 drought in the Horn of Africa
  • Luku päivittäin menehtyneistä ihmisistä perustuu karkeaan laskelmaan kuolleisuudesta, joka on 0,5-0,99 jokaista 10 000 YK:n ruokaturvaa mittaavalla viisiportaisen IPC-asteikon kolmannella tasolla olevaa ihmistä kohden. Lisätietoja: Integrated Food Security Phase Classification (IPC) Global Partners -ohjelman tekninen käsikirja (2021). Saadusta luvusta on vähennetty normaali päivittäinen kuolleisuus, 0,22 per 10 000 ihmistä päivässä, joka perustuu YK:n sekä kansallisten, EU:n ja Tyynenmeren yhteisön tilastotoimistojen tietoihin.
  • Etiopiassa, Keniassa ja Somaliassa karkea päivittäinen kuolleisuus on vähintään 627–1 802, eli 0,44–1,25 minuutissa. Nämä luvut ovat varovaisia, koska ne perustuvat kuolleisuuteen IPC 3 tason kuolleisuuteen eivätkä ota huomioon IPC 4:n ja IPC 5:n korkeampia lukuja.
  • IPC:n ja FAO-ICPAC:in ennusteiden mukaan 22,4–23,4 miljoonaa ihmistä Keniassa, Somaliassa ja Etiopiassa uhkaa ajautua vähintään ruokakriisiin (IPC 3). Lähes puoli miljoonaa ihmistä voi olla nälänhädän kaltaisissa olosuhteissa. Kokonaisluku pitää sisällään 7,4, miljoonaa ihmistä eri puolilla Etiopiaa (ennuste kesäkuu-syyskuu 2022) sekä 5,5–6,5 miljoonaa ihmistä maan kaakkoisosissa (arvio huhtikuussa 2022); 3,5 miljoonaa ihmistä Keniassa (ennuste maalis-kesäkuulle 2022); sekä 6 miljoonaa ihmistä Somaliassa (ennuste huhti-kesäkuulle 2021).
  • Maalis- ja kesäkuun 2021 välisenä aikana vähintään ruokaturvan suhteen vähintään kriisitilassa (IPC 3) olevien ihmisten kokonaismäärä Keniassa, Etiopiassa ja Somaliassa oli IPC:n seurantajärjestelmän mukaan runsaat 10 miljoonaa.
  • Lasten aliravitsemusluvut huhtikuulta 2022: Afrikan sarven kuivuus, tilannepäivitys 22.4.
  • Elintarvikkeiden kuluttajahinnat olivat FAO:n mukaan maaliskuussa kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla. Ruokakorin hinta oli Itä-Afrikan alueella noussut keskimäärin 23 prosenttia yhden vuoden aikana (helmikuusta 2021 helmikuuhun 2022). Etiopiassa ja Somaliassa ruokakorin hinnat olivat saman ajanjakson aikana nousseet 66 ja 36 prosenttia.
  • Tiedot eri maiden ja alueiden hiilidioksidipäästöistä: Our World in Data
  • Koronapandemian finanssipoliittisista toimista, sekä myös Itä-Afrikan maiden ulkomaanveloista: Fiscal monitoring – A Fair Shot (IMF, huhtikuu 2021)
  • Tiedot YK:n humanitaarisen avun vetoomuksista ja avunantajien rahoituksesta: YK:n humanitaarisen avun koordinointiyksikön rahoituksen seurantajärjestelmä
  • Länsi-Afrikan ja keskisen Sahelin alueen nälkäkriisistä: More than 1 in 3 children at risk of starvation in Central Sahel, Pelastakaa Lapset 12.5.
  • Sudanin tilanteesta: Sudan: Humanitarian Key Messages (April 2022)