Sata vuotta täyttävä Pelastakaa Lapset vaatii loppua sodalle lapsia vastaan – räjähtävät aseet tappavat eniten lapsia konfliktialueilla

Itsemurhapommit, miinat, räjähtämättömät taisteluvälineet, ilmaiskut ja muut räjähteet aiheuttavat 72 prosenttia lasten kuoleman- tai haavoittumistapauksista maailman tuhoisimmilla sota-alueilla, käy ilmi Pelastakaa Lasten uudesta, tänään julkaistusta analyysistä. Selvitys julkaistaan kansainvälisen Pelastakaa Lasten satavuotispäivän alla osana maailmanlaajuista Loppu sodalle lapsia vastaan -kampanjaa.

Analyysi osoittaa, että räjähtävät aseet aiheuttavat lapsille aikuisiin verrattuna hyvin erityislaatuisia ja poikkeuksellisen vakavia vammoja ja muita seurauksia. Räjähtäville aseille altistuneet lapset kärsivät usein traumaperäisen stressihäiriön oireista, masennuksesta, ahdistuksesta ja agorafobiasta eli avaran paikan kammosta.

Analyysi pohjautuu YK:n tietoihin konfliktialueilta, mukaan lukien Nigeria, Afganistan, Irak, Syyria ja Jemen, joissa lapsiuhrien lukumäärä on suurin, sekä Paediatric Blast Injury Partnership (PBIP) -hankkeen teettämään selvitykseen räjähdysten aiheuttamista vammoista lapsiin. Pelastakaa Lapset toimii toisena hankeen perustajana.

Räjähtävistä aseista haavoittuneiden lasten parissa työskentelevien lääkäreiden ja kirurgien avuksi julkaistiin tänään kumppanuushankkeen puitteissa uusi, uraauurtava kenttäopas. Kyseessä on maailman ensimmäinen opas, joka keskittyy keinoihin lasten hengen pelastamiseksi ja siihen, miten tuetaan räjähtävistä aseista vakavasti vammautuneiden lasten toipumista. Opas tarjoaa myös käytännöllisiä ohjeita haavoittumisesta ja hoidosta mahdollisesti aiheutuvien henkisten traumojen vähentämiseen. Oppaassa annetaan opastusta myös lapsille ja näiden huoltajille siitä, miten edistää fyysistä ja henkistä toipumista.

Pelastakaa Lasten analyysista käy ilmi myös seuraavaa:

  • Vuonna 2017 Afganistanin, Irakin, Nigerian, Syyrian ja Jemenin aseellisissa konflikteissa kuoli tai haavoittui 7 364 lasta, ja arviolta 5 322 tapaukseen liittyi räjähdys.
  • Afganistanissa räjähtävät aseet aiheuttivat kahden vuoden aikana 84 prosenttia konfliktiin liittyvistä lasten kuolemista. Vastaava osuus aikuisten siviilikuolemista oli 56 prosenttia. Lapsiuhrien todennäköisyys kuolla raketteihin, kranaatinheitintuleen ja kranaatteihin oli lähes kaksinkertainen aikuisiin verrattuna.
  • Puolet kaikista Nigeriassa vuonna 2017 sattuneista lasten kuolema- tai haavoittumistapauksista aiheutui itsemurhaiskuista tai improvisoiduista räjähteistä.
  • Lasten luut ovat aikuisten luita joustavampia, mikä tarkoittaa sitä, että lapsille jää suuremmalla todennäköisyydellä räjähdysvammoista pitkäaikaisia epämuodostumia. Lapsen kallo ei myöskään ole yhtä paksu kuin aikuisen, jolloin aivovamman riski on lapsilla aikuisia suurempi.
  • Lasten luontainen uteliaisuus voi koitua kohtaloksi. Räjähtämättömiä taisteluvälineitä – jotka ovat kooltaan pieniä ja joskus värikkäitä – voi helposti luulla leluiksi.
  • Räjähteiden aiheuttama vammautuminen tai kuolema ei uhkaa lapsia vain konfliktin aikana, vaan myös sen jälkeen, kuten Ukrainassa, jossa vuonna 2017 maamiinat vaaransivat 220 000 lapsen hengen maan itäosassa.
  • Joissain tapauksissa konfliktin keskellä elävien lasten henkeä uhkaavat yksinomaan räjähdykset, kuten oli vuonna 2014 Gazassa, jossa 100 % kaikista raportoiduista lapsiuhreista aiheutui räjähtävistä aseista.
  • Räjähtävillä aseilla on paitsi fyysisiä myös psyykkisiä negatiivisia vaikutuksia lapsiin: Pelastakaa Lasten Syyriaa koskevaan selvitykseen osallistuneista aikuisista 84 % ja lähes kaikki lapset sanovat, että käynnissä olevat pommitukset ovat merkittävin syy koetulle psyykkiselle stressille lasten elämässä.

Pelastakaa Lasten tuore analyysi kuvastaa myös sitä, miten pitkäkestoisten konfliktien heikentämillä terveydenhoitojärjestelmillä ei ole juurikaan resursseja hoitaa lapsia, jotka ovat saaneet ”erityislaatuisia ja epätavallisia” räjähdyksistä aiheutuneita vammoja. Olennaisia välineitä, kuten lapsille suunniteltuja kiristyssiteitä tai lasten verensiirron käytänteitä ja tarvikkeita ei ole saatavilla.

– Valitettava totuus on se, että suurin osa hoitohenkilökunnasta ei ole saanut koulutusta lasten räjähdysvammojen hoitoon. Lähes kaikki käytössämme olevat oppaat ja menettelytavat perustuvat haavoittuneita sotilaita, jotka ovat tavallisesti hyväkuntoisia aikuisia, koskeviin tutkimuksiin, toteaa kenraalimajuri (evp) Michael von Bertele, Yhdistyneen kuningaskunnan armeijan lääkintäpalveluiden entinen pääjohtaja ja Paediatric Blast Injury Partnership (PBIP) tutkimusryhmän jäsen.

– Tiedämme, että lasten kehot ovat erilaisia. He eivät ole pieniä aikuisia. Heidän kallonsa eivät ole vielä täysin kehittyneet, ja heidän kehittymättömät lihaksensa antavat vähemmän suojaa, joten räjähdys vahingoittaa todennäköisemmin heidän aivojaan ja keuhkojaan tai aiheuttaa repeytymiä vatsan alueen sisäelimiin, jopa silloin kuin ulkoisesti näkyviä merkkejä vaurioista ei ole.

– Silloin kun lapset kärsivät vakavista jalkoihin tai käsiin kohdistuvista vammoista, tarvitaan erityistuntemusta siitä, mistä kohdin amputoida, jotta huomioidaan tuleva kasvu. Ilman tätä lapsille jää jopa pahemmat vammat ja usein myös hankalat, elinikäiset kivut.

PBIP kumppanuushankkeen uusi opas toimii käytännön työkaluna, joka auttaa lääkäreitä ja muuta hoitohenkilökuntaa pelastamaan yhä useamman lapsen hengen.

Mahmoud*, 12, asuu Gazassa. Kun hän vuonna 2014 erään kerran leikki kadulla, hän menetti silmänsä räjähdyksessä:

– Kuulin räjähdyksen ja tunsin, että jokin meni silmääni. Kosketin silmääni ja aloin juosta. Tunsin veren valuvan pitkin kasvojani, Mahmoud kertoo.

– Silmäni tuli ulos kuopastaan. Juoksin kauppaan huutaen ’auttakaa, auttakaa’. Minut vietiin sairaalaan, jossa sain hoitoa. Heräsin sairaalassa. Minulle tehtiin leikkaus. Kun heräsin nukutuksesta, minulle kerrottiin, että olin menettänyt toisen silmäni.

Loppu sodalle lapsia vastaan

– Liian usein nykypäivän sodissa lapset näkevät ja kokevat asioita, joita yhdenkään lapsen ei tulisi joutua näkemään tai kokemaan. Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Pelastakaa Lapset käynnisti ensimmäisen kampanjansa lasten suojelemiseksi ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa, toteaa Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa Lasten pääsihteeri.

Pelastakaa Lasten Loppu sodalle lapsia vastaan -kampanja käynnistetään maailmanlaajuisesti 100-vuotisen järjestön juhlapäivän alla. Maailman johtajia vaaditaan ryhtymään välittömiin toimiin, jotta sodan kauhujen keskelle joutuneet lapset saisivat tarvitsemaansa suojelua, oikeutta ja apua.

Joka päivä lapsia kuolee tai haavoittuu, tulee siepatuksi, värvätyksi tai seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, todistaa koulunsa pommitusta tai jää ilman apua. Helmikuussa Pelastakaa Lapset toi esille, että maailmanlaajuisesti noin 420 miljoonaa lasta eli lähes yksi viidestä lapsesta elää konflikteista kärsivillä alueilla.

– Kansainvälisen oikeuden mukaan lapsilla on oikeus saada suojelua konflikteissa. Sodan sääntöjä rikotaan kuitenkin räikeästi maailman eri konfliktialueilla. Lukemattomia lapsia tapetaan tai vammautetaan joka vuosi. Kaikkien konfliktien osapuolten – aseellisista ryhmistä aina hallituksiin saakka – tulee tehdä enemmän lasten suojelemiseksi. Rikkomuksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen teoistaan, toteaa Markkula-Kivisilta.

– Paras tapa suojella lapsia on pidättäytyä täysin aseiden käytöstä paikoissa, joissa tulisi olla turvallista, kuten kouluissa ja sairaaloissa, toteaa Markkula-Kivisilta.

Suomalaiset antavat tukensa sodista kärsiville lapsille

Suomessa Pelastakaa Lapset kerää nimiä vetoomuksen, jolla nostetaan sodan jaloissa kärsivien lasten ääni kuuluviin.

– Suomen tulevan hallituksen tulee kantaa vastuunsa ja nostaa lasten suojelu konflikteissa vahvemmin ulkopolitiikan asialistalle. Suomella on myös tilaisuus edistää konflikteista kärsivien lasten oikeuksia kesäkuussa käynnistyvän EU:n puheenjohtajakauden myötä, sanoo Markkula-Kivisilta.

Pelastakaa Lapset kehottaa hallitusneuvottelijoita lisäämään Suomen humanitääristä apua konflikteista kärsivien lasten hyväksi. Suojelun lisäksi on panostettava enemmän lasten koulutukseen. Suomen tulee myös tarkistaa käytäntöjään sotatarvikkeiden vientilupien suhteen ja varmistaa turvapaikanhakija- ja pakolaislasten oikeusturvan toteutuminen.

– Tuhannet suomalaiset ovat jo allekirjoittaneet vetoomuksemme. Myös lapset osoittavat solidaarisuutta sodista kärsiviä lapsia kohtaan ympäri maailman. Suomessakin lapset ovat osallistuneet Loppu sodalle lapsia vastaan -kampanjaan nostamalla kätensä symbolisena eleenä sodista kärsivien lasten puolesta.

Allekirjoita Loppu sodalle lapsia vastaan –vetoomus

Tee lahjoitus konflikteista kärsivien lasten hyväksi: www.pelastakaalapset.fi/loppusodallelapsiavastaan/lahjoita

 

* Nimi muutettu

  • Räjähdyksissä tai muutoin kuolleiden tai haavoittuneiden lasten lukumäärä on saatu YK:n pääsihteerin vuoden 2018 raportista lasten asemasta aseellisissa konflikteissa (Children and Armed Conflict- CAAC). Lapsiuhriluvut olivat suurimmat Nigeriassa, Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa ja Jemenissä. Afganistania koskevat luvut on täydennetty YK:n Afganistanin avustusoperaation (UNAMA) vuoden 2016 ja 2017 uhritiedoista.
  • Tiivistelmä räjähdysten lapsiin aiheuttamista vammoista: Lt. JFS Millwood Hargrave, ’The Impact of Blast Injury on Children: A Literature Review
  • Arvio miinojen ja muiden räjähteiden uhkaamista lapsista Ukrainassa: UNICEF, 2017. 220,000 Children Threatened by Mines and other Explosive Weapons in Eastern Ukraine
  • Tiedot Gazassa vuonna 2014 kuolleista lapsista: OCHA Data on Casualties
  • Syyrian sodan vaikutuksista lasten mielenterveyteen: Invisible wounds – The impact of six years of war on the mental health of Syria’s children, Pelastakaa Lapset 2017
  • Joulukuussa 2017 Pelastakaa Lapset ja Lontoon Imperial Collegen räjähdysvammojen tutkimukseen keskittyvä keskus, Centre for Blast Injuries Studies, kokosi asiantuntijoita uraa uurtavaan työpajaan räjähdysten lapsiin aiheuttamista vammoista. Työpajan tuloksena perustettiin lasten räjähdysvammoihin keskittyvä Paediatric Blast Injury Partnership (PBIP) kumppanuushanke. Tämän puitteissa tuotetaan käytännön resursseja ja tutkimusta. Yhtenä tuotoksena on Paediatric Blast Injury Field Manual -kenttäopas (tämän tiedotteen liitteenä).
  • Sadannen vuosipäivänsä kunniaksi Pelastakaa Lapset isännöi 16.5.2019 Haagin Rauhanpalatsissa pidettävää tapahtumaa, jonka tavoitteena on kertoa maailmalle sodasta lapsia vastaan ja tavoista suojella konfliktin keskellä eläviä lapsia. Tapahtumassa asiantuntijat, kuten YK:n pääsihteerin erityisedustaja Virginia Gamba, ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet ja ICC:n pääsyyttäjä Fatou Bensouda, jakavat näkemyksiään siitä, miten voisimme paremmin suojella konfliktin keskellä eläviä lapsia.
  • Pelastakaa Lapset järjestää 16.5. myös tietoisuutta lisääviä tempauksia yhdessä tuhansien lasten kanssa ympäri maailman osoittaakseen solidaarisuutensa konfliktin keskellä eläville lapsille.

”Jokainen sota on sota lapsia vastaan” – Eglantyne Jebb, Pelastakaa Lapset -liikkeen perustaja. Maailmanlaajuinen Pelastakaa Lapset perustettiin 100 vuotta sitten auttamaan sodan seurauksista kärsiviä lapsia. Juhlavuonna käynnistetyn Loppu sodalle lapsia vastaan -kampanjan tavoitteena on varmistaa, että kauhujen keskelle joutuneet lapset saisivat tarvitsemaansa suojelua, oikeutta ja apua.