Pelastakaa Lasten tuore raportti: vähävaraisten perheiden lapset kantavat huolta perheen toimeentulosta

Pelastakaa Lasten tuore raportti: vähävaraisten perheiden lapset kantavat huolta perheen toimeentulosta

Etenkin matalatuloisissa perheissä lapset kokevat, että menojen kattaminen perheen tuloilla on vaikeaa, selviää Pelastakaa Lapset ry:n raportista Lapsen Ääni 2021: Perheen taloudellisen tilanteen vaikutukset lasten arkeen, hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteisiin. Raportista käy myös ilmi, että vähävaraisuus ja vähemmistöön kuuluminen heikentävät lasten turvallisuuden tunnetta.

Kyselyssä selvitettiin perheen taloudellisen tilanteen vaikutuksia lasten arkeen, hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteisiin. Tulosten perusteella perheen koettu tulotaso vaikuttaa lapsen elinoloihin ja mahdollisuuksiin sekä turvallisuuden tunteeseen. Etenkin vähävaraisten perheiden lapset kokevat huolta perheen pärjäämisestä. Vastaajat ovat itse arvioineet perheen tulotason. Verkkokyselyyn vastasi yhteensä 1102 iältään 12–17-vuotiasta lasta ja nuorta.

Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastuksiin tai syntymäpäiväjuhliin

Vastaajista 44 prosenttia koki, että perheen menojen kattamisessa on vähintään pieniä vaikeuksia. Matalatuloisten perheiden lapsista näin koki 60 prosenttia, kun taas hyvätuloisten perheiden lapsista vain 2 prosenttia  koki menojen kattamisen vaikeaksi. Yksinhuoltajaperheissä lähes kolmannes (30 %) koki näin.

Reilu neljäsosa (27 %) kaikista vastaajista kertoi, ettei heillä ole mahdollisuutta lomamatkaan, 12 prosenttilla ei ole omaa tietokonetta ja 9 prosenttia kertoi, ettei heillä ole mahdollisuutta käydä elokuvissa tai konserteissa, koska perheellä ei ole varaa.

AUTA LAPSIA JA NUORIA KOTIMAASSA

Matalatuloisten perheiden lasten vastauksissa puutteet olivat keskimäärin yleisempiä. Oma tietokone puuttui 32 prosentilta, mahdollisuus elokuvissa ja konserteissa käymiseen 43 prosentillta. Joka viidennellä (21 %) ei ole mahdollisuutta järjestää juhlia merkkipäivän kunniaksi. Kolmasosa (33 %) kertoi, ettei voi harrastaa, koska perheellä ei ole siihen varaa. Viidennes (21 %) matalatuloisten perheiden lapsista joutuu itse auttamaan perhettään taloudellisesti. Avoimissa vastauksissa lapset kertovat muun muassa näin:

“Kaikkiin laskuihin ei riitä rahaa, vaikka huoltajani työskentelee 3 eri työtä. Minä ostan minulle, siskolleni ja äidilleni ruoan, pesuaineet yms. jotta pärjätään edes jotenkin.”

“Molemmat ovat työttömiä ja elävät kelan tuella sen takia. Harvemmin on varaa mihinkään hienompaan ja ollut huolia ruoan saamisen suhteen.”

– Tulokset vahvistavat, että kaikilla lapsilla ei ole samoja mahdollisuuksia aineelliseen ja aineettomaan hyvinvointiin. Osa lapsista pystyy harrastamaan ja elämään muutenkin tavallista nuoren ihmisen elämää ystävien kanssa, kun taas osalla on puutteita tavanomaisissa asioissa, kertoo lapsiköyhyysasiantuntija Aino Sarkia Pelastakaa Lapset ry:stä.

Huoli, syyllisyys ja häpeä kalvavat matalatuloisten perheiden lapsia

Kyselyssä selvitettiin, mitä tunteita perheen taloudellinen tilanne herättää. Hyvätuloisten perheiden lapset vastasivat kaikista useimmin tunteneensa itsensä onnellisiksi (65 %). Noin puolet hyvätuloisista koki ylpeyttä (46 %) ja varmuutta omasta tulevaisuudestaan (49 %).

Matalatuloisten perheiden lapsista seitsemän kymmenestä (68 %) koki olonsa huolestuneeksi sekä tunsi huolta tulevaisuutta kohtaan (67 %). Yli puolet oli tuntenut syyllisyyttä (54 %) sekä kateutta toisia kohtaan (52 %). Myös hyvätuloisten perheiden lapset kokivat huolta (20 %), syyllisyyttä (15 %) ja kateutta (15 %), mutta selvästi matalatuloisia vähemmän. Matalatuloisten perheiden lapsista yli kolmasosaa (35 %) oli joskus hävettänyt perheen taloudellinen tilanne. Hyvätuloisista ikätovereista näin koki vain seitsemän prosenttia.

– Perheen pärjäämisestä murehtiminen voi olla lapselle henkisesti kuormittavaa. Lapsen taakkaa saattaa osaltaan lisätä myös taloudellisen tilanteen aiheuttama huoli ja häpeä. Vastauksista kävi ilmi, että moni lapsi on perillä perheen tulotasosta ja ymmärtää hyvin, mihin perheen rahat riittävät, Sarkia kertoo.

Lapset tunnistavat perheen avuntarpeen

Lähes puolet (49 %) matalatuloisten perheiden lapsista kertoi itse tai jonkun heidän perheenjäsenensä saaneen apua lastensuojelusta. Yli puolet (55 %) mainitsi avun lähteeksi mielenterveyspalvelut. Apua oli saatu myös esimerkiksi perhetyöstä ja päihdepalveluista.

Noin viidennes (18 %) kaikista vastaajista arvioi, että he itse tai heidän perheensä tarvitsisi tällä hetkellä tukea tai apua arjessa selviytymiseen koronapandemiasta johtuvien olosuhteiden vuoksi. Monet perheelleen tai itselleen apua ja tukea toivovat lapset kuvasivat avoimissa vastauksissa, että tarvittava apu voisi olla rahallista tukea, keskusteluapua tai mielenterveyspalveluita. Osa koki toivottomuutta avunsaannin tai oman tilanteensa suhteen. Avoimissa vastauksissa lapset kuvailevat avun tarvetta:

“Apua laskujen maksamisessa, töitä on koronan takia ollut vaikea saada.” 
“Antamalla mielenterveyspalveluita ja nuorelle (minulle) tukea yksinäisyyteen.” 
“Tekemällä apu helpommin saatavaksi. Nyt on lähes mahdotonta saada apua netistä tai henkilökohtaisesti.”

Vähemmistöön kuuluvat lapset kokevat enemmän turvattomuutta

Kyselyssä selvitettiin myös lasten kokemaa turvallisuuden tunnetta viimeisen kuuden kuukauden aikana. Perheen tulotaso vaikutti lasten turvallisuuden kokemuksiin: esimerkiksi matalatuloisten perheiden lapsista 65 % oli tuntenut olonsa turvalliseksi usein tai jatkuvasti, kun kaikista vastaajista näin koki 80 prosenttia.

Noin joka kolmas lapsi (34 %) oli kokenut usein tai jatkuvasti, ettei kuulu mihinkään. Matalatuloisten perheiden lapsista näin koki yli puolet (53 %). Kaikista vastaajista kolmasosa (33 %) ja matalatuloisten perheiden lapsista 48 prosenttia koki jääneensä vaille riittävää tukea muilta ihmisiltä.

Vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten turvallisuuden ja joukkoon kuulumisen kokemuksissa oli eroja. Joka toinen (48 %) seksuaali- ja sukupuolivähemmistön edustaja koki, ettei kuulu mihinkään vertaisryhmään. Etnisiin tai kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten osalta vastaava luku oli 40 prosenttia. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen keskuudessa 43 prosenttia oli kokenut usein tai jatkuvasti jääneensä vaille riittävää tukea muilta ihmisiltä.

Turvallisina paikkoina vastaajat pitivät omaa kotia ja harrastuksia. Matalimmillaan turvallisuuden tunne oli julkisissa kulkuneuvoissa. Lasten mukaan turvallisuuden tunnetta vahvistivat tutut paikat ja asiat sekä tuttujen ihmisten tuki ja läsnäolo.

Lapsen ääni -kysely

Lapsen ääni 2021: Perheen taloudellisen tilanteen vaikutukset lasten arkeen, hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteisiin -raportti on luettavissa täällä. Nyt julkaistu raportti on osa laajempaa Lapsen ääni 2021 -kyselyaineistoa, jonka ensimmäinen osa julkaistiin keväällä 2021. Se käsitteli lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemia-ajasta. Lapsen ääni on Pelastakaa Lapset ry:n vuodesta 2001 lähtien teettämä kysely, jonka avulla selvitetään lasten ja nuorten ajatuksia vaihtuvista teemoista. Vuoden 2021 kyselyn aineisto kerättiin verkossa 12.4.–2.5.2021, ja siihen vastasi 1102 iältään 12–17-vuotiasta lasta ja nuorta.

TUE TYÖTÄMME SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEKSI

Lisätietoja:   
 
Aino Sarkia, lapsiköyhyysasiantuntija, Pelastakaa Lapset ry,

puh. 050 575 0289, aino.sarkia@pelastakaalapset.fi 

Sanna Kuusisto, johtaja, viestintä ja varainhankinta, Pelastakaa Lapset ry,

puh. 045 104 6633,  sanna.kuusisto@pelastakaalapset.fi