Pelastakaa Lasten raportti: Köyhyys vaikuttaa lasten unelmiin, heikentää henkistä hyvinvointia ja luottamusta tulevaisuuteen

Perheen taloudellinen tilanne heijastuu lasten tulevaisuususkoon, osallistumismahdollisuuksiin, kiusaamiskokemuksiin sekä henkiseen hyvinvointiin, ilmenee Pelastakaa Lasten toteuttamasta kyselystä ja Lapsen ääni 2019 -raportista, www.pelastakaalapset.fi/lapsenaani.

Vähävaraisten perheiden lapset ovat kyselyn perusteella hyvin tietoisia perheensä taloudellisesta tilanteesta. Lapset kertovat vastauksissaan materiaalisen omaisuuden puutteesta ja heikommista osallistumismahdollisuuksista esimerkiksi harrastustoimintaan. Vain 8 % vähävaraisten perheiden lapsista kertoi olevansa tyytyväinen perheensä rahatilanteeseen, kun hyvin toimeentulevilla vastaava luku oli 92 %.

Niukkuus pakottaa keskittymään vain välttämättömimpiin hankintoihin. ”Lukiokirjat pitää ostaa palkkapäivän jälkeen, että niihin riittää rahat. Uusia vaatteita en juurikaan saa ja välillä on jopa tiukkaa ruokakaupassa,” kertoo eräs kyselyyn vastannut lapsi. ”Kaupassa täytyy miettiä halvinta tuotetta, eikä ole varaa harrastaa eikä matkustella,” kertoo toinen kyselyyn vastannut.

Nyt julkaistava Lapsen ääni 2019 -raportti käsittelee lasten köyhyyskokemuksia. Raportti on osa laajempaa Lapsen ääni 2019 -kyselyaineistoa, jonka ensimmäinen osa, Tulevaisuuden Suomi -raportti, julkaistiin elokuussa. Kyselyssä selvitettiin 13-17-vuotiaiden lasten kokemuksia erityisesti köyhyydestä, työttömyydestä, turvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta, eriarvoisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kysely toteutettiin verkkokyselynä touko-kesäkuussa 2019 ja siihen vastasi 565 lasta.

Keskeiset tulokset Lapsen ääni -raportista:

  • 11 % arvioi perheensä olevan ”köyhä” tai ”melko köyhä”. 21 % arvioi perheensä olevan ”rikas” tai ”melko rikas”.
  • Köyhyys on yleisempää yksinhuoltajaperheissä: yksinhuoltajien lapsista 23 % arvioi perheensä olevan ”köyhä” tai ”melko köyhä”.
  • 16 % vähävaraisten perheiden lapsista ei usko koskaan saavuttavansa unelmiaan.
  • Vähävaraisten perheiden lapsista 61 % ei osallistu maksulliseen harrastustoimintaan, varakkaiden perheiden lapsista 34 %.
  • 32 % vähävaraisista lapsista on kiusattu taloudellisen tilanteen takia, 13 % kaikista vastaajista.
  • 53 % vastaajista kertoi olevansa tällä hetkellä tyytyväinen henkiseen hyvinvointiinsa.
  • Lapset unelmoivat arkisista asioista: omasta kodista, mielekkäästä työpaikasta, matkustamisesta ja perheestä.

Vähävaraisuus näkyy syyllisyytenä ja heikompina vapaa-ajan mahdollisuuksina

Vähävaraisten perheiden lapset kantavat syyllisyyttä perheensä taloudellisesta tilanteesta. Kaikista vastaajista syyllisyyttä on kokenut 39 %, vähävaraisten perheiden lapsista jopa 76 %. Lapset myös kertovat vanhempiensa stressaavan rahan puutteesta, mikä vaikuttaa kodin ilmapiiriin. Eräs vastaaja kuvailee tuntemuksiaan näin: ”Vanhemmat riitelee joskus rahasta, mulla on huono omatunto, jos tarvitsen esim. uudet kengät, kun vanhat on menneet rikki ja on pitänyt ostaa uudet.”

Varallisuudella on merkitystä myös kiusaamiskokemuksiin. Kaikista vastaajista 13 % kertoi tulleensa kiusatuksi perheen taloudellisen tilanteen takia. Vähävaraisten perheiden lapsista kiusaamista oli kokenut 32 %.

Perheen taloudellinen tilanne näkyy selvästi lasten vapaa-ajan mahdollisuuksissa. Vähävaraisten perheiden lapset kertoivat joutuvansa jättämään väliin arkipäiväisinä pitämiään menoja kuten kahvilakäyntejä. Lasten kannalta vähävaraisuuden vaikutukset heijastuvatkin vahvasti juuri sosiaalisiin suhteisiin: jos lapsi ei pysty osallistumaan samoihin asioihin kuin ikätoverit, jää hän helposti ulkopuolelle eikä pääse osaksi joukkoa.

Myös maksullisiin harrastuksiin osallistuminen on vähävaraisten lasten keskuudessa vähäisempää: 61 % ei osallistu lainkaan maksullisiin harrastuksiin, kun vastaava luku varakkaiksi itsensä määritelleiden lasten kohdalla on 34 %. Harrastukset ja koulun ulkopuoliset aktiviteetit ovat lapsille tärkeitä, sillä ne antavat uusia taitoja, kaverisuhteita, onnistumisen kokemuksia ja mielekkään tavan rentoutua vapaa-ajalla. Harrastuksesta voi muodostua lapselle erityisen merkittävä, jos elämässä on muita haasteita. Onkin tärkeää, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus osallistua harrastustoimintaan, perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Haaveina oma koti, perhe ja työpaikka

Lasten unelmat liittyvät melko perinteisinä pidettyihin asioihin. Unelmat koskevat mieluisaa opiskelu- ja työpaikkaa, omaa perhettä ja parisuhdetta, sekä sitä, että saisi elää onnellista elämää ilman suurempia huolia. Moni myös haaveili matkustamisesta.

Moni vastaajista uskoo, että kaikenlaiset unelmat ovat toteutettavissa, jos vain jaksaa itse nähdä vaivaa niiden saavuttamiseksi. Lapset kuitenkin näkevät erilaisia syitä unelmien esteenä perhetaustastaan riippuen. Erityisesti varakkaiden perheiden lapset nostavat esiin motivaation tai ajan puutteen unelmien esteenä. Pienituloisten perheiden lapset taas näkevät esteenä useammin rahan, terveyden ja erilaiset verkostot. Vaikka lasten unelmat ovat varsin tavanomaisia, ei 16 % vähävaraisiksi itsensä määritelleistä lapsista usko koskaan saavuttavansa unelmiaan. Varakkaiden perheiden lapsilla luku oli 7 %.

”Vähävaraisuus voi heikentää lapsen itsetuntoa ja minäkuvaa, joten tässä valossa on ihan ymmärrettävää, jos lapsi ei uskalla tai osaa unelmoida, saati lähde tavoittelemaan unelmiaan,” toteaa Aino Sarkia, Eväitä Elämälle -koordinaattori Pelastakaa Lapset ry:stä.

”On tärkeää, että lapsia tuetaan saavuttamaan itselleen mielekkäitä asioita. Lapselle on tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi, ja tässä meillä aikuisilla on merkittävä rooli. Voimme vahvistaa lapsen tulevaisuususkoa ja kannustaa uskomaan ja tavoittelemaan omia unelmia”, Sarkia sanoo.

Luottamus tulevaisuuteen on vastausten perusteella hyvin toimeentulevien lasten keskuudessa korkeampaa; heistä 82 % uskoo vakaaseen rahatilanteeseen ja noin 90 % vakituiseen työsuhteeseen tulevaisuudessa. Vähävaraisten perheiden lapsista vain 51 % uskoo rahatilanteensa olevan vakaa ja 77 % saavansa vakituisen työsuhteen.

Tulevaisuususkoon näyttää vaikuttavan myös lasten huoli perheen sosiaalisten ongelmien jatkuvuudesta ja siirtymisestä seuraavalle sukupolvelle. Eräs vastaaja kiteytti tulevaisuuden huolensa näin: ”Se että minusta tulee työtön ja alkoholisti niin kuin isästäni ja veljistäni.”

Ulkoiset paineet uuvuttavat

Kaikista kyselyyn vastanneista vain 53 % on tyytyväisiä henkiseen hyvinvointiinsa. Arjen kuormittavuus ja lapsille asetetut paineet niin kouluympäristössä kuin muussa arjessa ovat asioita, joita lapset nostavat kyselyssä esille. Voidaankin pohtia, asetetaanko lapsille liian suuria paineita liian aikaisessa vaiheessa heidän ikäänsä nähden. Huolestuttavaa on, etteivät lapset usko tilanteensa helpottavan tulevaisuudessa: lähes puolet arvioi henkisen hyvinvoinnin olevan edelleen huolenaiheena tulevaisuudessa. Erityisen korkea huoli on niillä lapsilla, joiden perhe oli hyödyntänyt mielenterveyspalveluita aikaisemmin.

Mielenterveyteen liittyviä huolia kuvattiin vastauksissa esimerkiksi näin: “En ole hyvä luomaan ihmissuhteita ja jään helposti enemmän yksin kuin haluaisin. Suvussani ja perheessäni on valtavasti mielenterveysongelmia.”

Kyselyn tulokset vahvistavat sitä tietoa, että vanhempien toimeentulovaikeudet, mielenterveysongelmat ja lastensuojelupalvelut kietoutuvat usein yhteen. Vähävaraisten perheiden lapsista 38 % kertoi jonkun perheessään hyödyntäneen mielenterveyspalveluita, varakkaista perheistä palveluita oli käyttänyt 28 %. Lastensuojelun palveluita oli käyttänyt 30 % vähävaraisista ja 17 % varakkaista perheistä.

Lasten kokemat paineet koulutyössä vaikuttavat kyselyn perusteella merkittävästi lasten henkiseen hyvinvointiin. Koulunkäyntiin liittyen vastaajat toivoivat saavansa tukea erityisesti vanhemmiltaan. Lapset näyttävät olevan kuitenkin eriarvoisessa asemassa siinä, kuinka paljon he saavat tukea kotoaan. Hyvin toimeentulevien perheiden lapsista tukea oli saanut vanhemmiltaan 91 %, huonosti toimeentulevien lapsista 70 %. Vähävaraisten perheiden lapset kertoivatkin saaneensa tukea useammin kavereiltaan. Tämä herättää kysymyksen, kuinka hyvin koulu pystyy tasaamaan perhetaustojen aiheuttamia eroja. Minkälaisiin tukitoimiin pitäisi panostaa, jotta kaikille oppilaille pystyttäisiin takaamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja saavuttaa toivottu jatko-opintopaikka?

Pelastakaa Lasten suositukset

Pelastakaa Lapset suosittaa, että hallitus ja kuntapäättäjät

  • turvaavat erityisessä köyhyysriskissä olevien perusturvan
  • takaavat jokaiselle lapselle mahdollisuuden vähintään yhteen harrastukseen
  • varmistavat maksuttoman toisen asteen toteutumisen
  • panostavat siihen, että lapsilla on riittävästi tietoa omista oikeuksistaan osallistua ja vaikuttaa
  • varmistavat, että kouluissa on tarpeeksi resursseja tukea erilaisia oppijoita
  • huolehtivat, että lasten ennaltaehkäisevät ja akuutit mielenterveyspalvelut ovat riittävällä tasolla jokaisessa kunnassa
  • panostavat varhaiseen tukeen ja ongelmien ehkäisemiseen kouluterveyden- ja oppilashuollossa ja huolehtivat, että kuraattori- ja psykologipalvelut on mitoitettu niin, että ne ovat kaikkien oppilaiden saatavilla

Pelastakaa Lapset kannustaa lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia

  • nostamaan esille lapsilta saamaansa tietoa köyhyyden vaikutuksista heidän elämäänsä
  • vaikuttamaan kunnassa siihen, että kaikki lapset saavat tarvitsemansa tuen koulussa, kunnan palveluissa ja harrastuksissa
  • huolehtimaan, että lapset tulevat kuulluiksi ja että heillä on riittävästi tietoa omista oikeuksistaan
  • työskentelemään päättäjien kanssa, jotta lapsilta saatua tietoa ja kokemuksia voidaan hyödyntää paremmin päätöksenteossa

Auta vähävaraisen perheen lasta kotimaassa »