Pelastakaa Lasten ilmastoraportti: nyt syntynyt lapsi kokee elämässään seitsemän kertaa enemmän helleaaltoja kuin isovanhempansa

Pelastakaa Lasten ilmastoraportti: nyt syntynyt lapsi kokee elämässään seitsemän kertaa enemmän helleaaltoja kuin isovanhempansa

Vuonna 2020 syntyneet lapset kokevat elämänsä aikana huomattavasti enemmän luonnonkatastrofeja kuin isovanhempansa. Tiedot ilmenevät Pelastakaa Lasten juuri suomeksi ilmestyneestä ilmastoraportista. Suurimmassa vaarassa ovat matala- ja keskituloisten maiden lapset. Esimerkiksi Afganistanissa helleaallot kasvavat jopa 18-kertaisiksi.

Pelastakaa Lasten kattava raportti Ilmastokriisin keskelle syntyneet vertailee, miten ilmastokriisi vaikuttaa 2020-luvulla syntyneiden lasten elämään kaikkialla maailmassa, mikäli päästövähennyksiä ei lisätä Pariisin sopimuksen sitoumuksista. Brysselin vapaan yliopiston (Vrije Universiteit Brussel) johtama kansainvälinen ilmastotutkijoiden tiimi on luonut uuden mallinnuksen, jonka mukaan vuonna 2020 syntyneet kokevat vuonna 1960 syntyneisiin verrattuna elämänsä aikana keskimäärin

  • lähes seitsemän kertaa enemmän helleaaltoja,
  • lähes kolme kertaa enemmän katoa,
  • lähes kolme kertaa enemmän jokien tulvimista,
  • yli kaksi kertaa enemmän kuivuutta, sekä
  • kaksi kertaa enemmän maastopaloja.

– Ilmastokriisi on ennen kaikkea lasten oikeuksien kriisi. Pahenevat ilmastovaikutukset lisäävät lapsiin kohdistuvaa köyhyyttä, epätasa-arvoa ja viime kädessä lapsikuolleisuutta. Nyt viimeistään ylisukupolvinen ja globaali oikeudenmukaisuus tulisi huomioida ilmastopolitiikassa myös meillä Suomessa, sanoo Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.

Eniten kärsivät lapset matala- ja keskituloisissa maissa

Ilmastokriisi lisää luonnonkatastrofeja erityisesti matala- ja keskituloisissa maissa, jotka tuottavat vain 14 prosenttia ilmakehän hiilidioksidipäästöistä. Eniten kärsivät lapset, ja vaikutukset kertautuvat niiden kohdalla, jotka altistuvat useille vaaratekijöille, elävät konfliktien keskellä tai joihin korona on vaikuttanut voimakkaimmin.

Selvityksen mukaan esimerkiksi Afganistanissa vuonna 2020 syntynyt lapsi kokee elämässään jopa 18 kertaa enemmän lämpöaaltoja ja viisi kertaa enemmän kuivuutta vuonna 1960 syntyneisiin verrattuna. Afganistanissa lasten kärsimystä lisää samanaikainen konflikti, jonka myötä ruoan puutteesta kärsivien lasten määrä maassa on kasvanut yli kolmella miljoonalla neljässä kuukaudessa.

Kuivuus, ennakoimattomat rajut sateet ja niiden tuomat tulvat, myrskyt ja kovat tuulet vievät tulevaisuudessa matala- ja keskituloisissa maissa yhä useamman perheen viljelysmaita ja tuhoavat koteja ja työpaikkoja. Raportin mukaan ilmastokriisi on jo nyt entisestään heikentänyt ainakin 33 miljoonan Itä- ja Etelä-Afrikassa asuvan ihmisen ruokaturvaa saattaen sen hätätilanteen tasolle tai tätäkin heikommaksi. Heistä lapsia on arviolta yli 16 miljoonaa. Kriisin ennustetaan ainoastaan pahenevan. Esimerkiksi Malissa vastasyntynyt altistuu elämässään lähes kymmenkertaisesti enemmän kadolle edeltäviin sukupolviin verrattuna.

Ilmastorahoitus vähiten kehittyneille maille on riittämätön

Selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyvien ääri-ilmiöiden ja syvenevän köyhyyden ennustetaan ajavan yli 100 miljoonaa matala- ja keskituloisten maiden asukasta köyhyysrajan alapuolelle vuoteen 2030 mennessä ja lähes kaksinkertaistavan humanitaarista apua tarvitsevien määrän vuoteen 2050 mennessä.

Pariisin ilmastosopimuksessa teollisuusmaat ovat luvanneet 100 miljardia dollaria tukea vuosittain 2020–2025 aikana vähiten kehittyneille maille ja pienille saarivaltioille avustaakseen niitä ilmastokriisin hillinnässä ja sopeutumisessa. Valitettavasti rahoitusta ei ole vielä tähän mennessä saatu kokoon. Glasgow’n ilmastokokouksessa rahoitus luvattiin tuplata vuoteen 2025 mennessä.

– Jotta riskialueiden ihmisiä voitaisiin auttaa sopeutumaan ilmastokriisin väistämättömiin vaikutuksiin, humanitaarista rahoitusta ja ilmastorahoitusta on lisättävä kiireellisesti. Suomeltakin puuttuu yhä julkinen konkreettinen suunnitelma ilmastorahoituksen kohdentamisesta ja tuloksellisuudesta. Rahoitusta tarvitaan kipeästi erityisesti sopeutumiseen ja köyhyyden ennaltaehkäisyyn, Haaranen sanoo.

Tutustu suomennettuun Ilmastokriisin keskelle syntyneet -raporttiin.