Pelastakaa Lapset: Lapset ovat menettäneet yli kolmanneksen kouluvuodestaan koronapandemialle

Koulujen sulkemiset ja etäopiskelun haasteet ovat johtaneet maailmanlaajuisesti yhteensä 112 miljardin koulupäivän menetykseen. Erot sekä maiden välillä että niiden sisällä ovat hälyttäviä.

Maailman lapset ovat menettäneet koronavuoden aikana keskimäärin 74 päivää koulutuksestaan, koska koulut ovat olleet suljettuina eikä etäopiskelu ole ollut kaikille mahdollista. Tämä on yli kolmanneksen tavallisesta, 190 päivän kouluvuodesta, kertoo Pelastakaa Lapset.

Pelastakaa Lasten uuden analyysin mukaan lapset ovat menettäneet koulupäiviä yhteensä 112 miljardia. Maailman köyhimmät lapset kärsivät tästä suhteettomasti eniten.

Yhteensä 194 maata ja aluetta kattava analyysi osoittaa merkittäviä eroja eri alueiden välillä. Latinalaisen Amerikan ja Karibian sekä Etelä-Aasian lapset menettivät lähes kolme kertaa enemmän koulupäiviä kuin Länsi-Euroopan lapset.

  • Latinalainen Amerikka ja Karibian alue sekä Etelä-Aasia: keskimäärin noin 110 menetettyä koulupäivää
  • Lähi-itä: keskimäärin 80 menetettyä koulupäivää
  • Saharan eteläpuolinen Afrikka: keskimäärin 69 menetettyä koulupäivää
  • Itä-Aasia ja Tyynenmeren alue: keskimäärin 47 menetettyä koulupäivää
  • Eurooppa ja Keski-Aasia: keskimäärin 45 menetettyä koulupäivää.
  • Länsi-Eurooppa: keskimäärin 38 menetettyä koulupäivää

– Lähes vuosi sen jälkeen, kun pandemia julistettiin virallisesti, sadat miljoonat lapset ovat poissa koulusta. Vuoden 2021 pitää olla se vuosi, jolloin varmistetaan, etteivät lapset maksa tämän pandemian hintaa, sanoo Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Rajoitustoimien osana kouluja ryhdyttiin sulkemaan helmikuussa 2020, ja pandemia julistettiin 11.3.2020. Pahimmillaan 91 prosenttia maailman oppilaista oli poissa koulusta.

Historiallisen suuri koulutuksen hätätila johti maiden välisten ja sisäisten erojen kasvuun, kun kouluja suljettiin eikä kaikilla ollut mahdollisuuksia etäopiskeluun. Kuilu rikkaiden ja köyhien perheiden, kaupunkien ja maaseudun kotitalouksien, pakolaisten ja kantaväestön sekä vammaisten ja vammattomien lasten välillä kasvoi.

Kuulovammainen 13-vuotias Santiago käy Pelastakaa Lasten tukemaa koulua Venezuelassa. Koulu on ollut suljettuna pandemian alusta asti.

– Olen surullinen, huolissani ja peloissani siitä, etten ole pystynyt palaamaan kouluun, sillä pidän koulusta. Siellä ihmiset ymmärtävät minua. Kun en voi mennä kouluun, itken ja haluan vain nukkua. Haluaisin kertoa maailman muille surullisille tai peloissaan oleville lapsille, että he ovat minun ystäviäni. Ja he eivät ole yksin, hän sanoo.

Etelä-Sudanista Ugandaan paennut 15-vuotias Jonathan* edistää lapsen oikeuksia pakolaisleirillä, missä hän asuu. Myös hän on jäänyt ilman koulutusta. Hän on huolissaan ystävistään, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa  kokonaan ja päätyneet töihin, tulleet raskaaksi tai menneet naimisiin.

– Minusta tuntuu pahalta, kun muut lapset eivät mene kouluun, sillä ilman koulutusta kukaan ei voi menestyä. Elämä ilman koulutusta on vaikeaa.

Ugandassa Pakolaisten leirillä asuva 15-vuotias Jonathan on auttanut muita lapsia yhteisöissään jatkamaan opintojaan koronarajoituksista huolimatta. Jonathan toimii myös Pelastakaa Lasten tukemassa lapsen oikeuksia ajavassa ryhmässä. Kuva: Esther Ruth Mbabazi / Pelastakaa Lapset

Myös vauraissa maissa oppimismahdollisuuksissa on ollut suuria eroja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa etäopiskeluun on vaikuttanut todennäköisesti se, että yli 15 miljoonalta julkisten koulujen oppilailta aina lastentarhoista lukioihin puuttui pandemian alussa kunnollinen, etäopiskelun mahdollistava internetyhteys kotoa. Vain kahdessa EU-maassa, Bulgariassa ja Romaniassa, on huonompi pääsy internetiin kuin Yhdysvalloissa.

Miljoonat lapset eivät välttämättä koskaan palaa kouluun. He menettävät mahdollisuutensa koulutukseen samalla kun lapsityön, varhaisten avioliittojen ja muun hyväksikäytön uhat kasvavat. He joutuvat todennäköisemmin myös sukupolvelta toiselle periytyvään köyhyyden kierteeseen.

Toimiin on ryhdyttävä

Hallitusten ja avunantajien on ryhdyttävä välittömästi toimiin ehkäistäkseen peruuttamattomat vaikutukset lasten elämään. Pelastakaa Lapset vaatii varmistamaan, että kaikki lapset pystyvät palaamaan kouluun turvallisella ja osallistavalla tavalla, jotta pandemia ei vie vaikeimmassa asemassa olevilta lapsilta, kuten tytöiltä, heidän tulevaisuuttaan. Kaikille pitää olla riittävästi tukea tarjolla, jotta korona-aikana syntyneet oppimisen aukot saadaan paikattua.

Hallitusten ja avunantajien on myös poistettava koulutuksen rahoitusvaje ja varmistettava, että kansainvälinen kehittyvien maiden koulutusjärjestelmien vahvistamiseen tähtäävä kumppanuusaloite Global Partnership for Education saa tarvitsemansa viiden miljardin dollarin rahoituksen vuosille 2021–2025.

– Koulutuskriisin keskellä Suomi on osaksi osoittanut kiitettävää aloitteellisuutta. Maamme on tauon jälkeen taas rahoittamassa koulutuksen GPE-rahaston toimintaa yhteensä 25 miljoonalla eurolla vuoteen 2025 loppuun saakka. Rahoitusta on myös myönnetty toimiin, joilla tuetaan oppimisen jatkumista koronatilanteessa.

– Rokotusten alettua on toivoa siitä, että voimme voittaa taistelun virusta vastaan, jos kaikki maat saavat niitä. Mutta häviämme taistelun pandemiaa vastaan, jos emme varmista, että lapset pääsevät kouluun turvallisesti, saavat terveyspalveluita sekä tarpeeksi ruokaa ja suojelua. Olemme tämän velkaa lapsille, Haaranen sanoo.

– Lapsille on oltava riittävästi tukiopetusta tarjolla heidän palatessaan kouluun. On myös tärkeää tukea lasten henkistä hyvinvointia, sillä pandemia on aiheuttanut monille ahdistusta, ja heiltä ovat jääneet väliin perusasiat, kuten ystävien kanssa leikkiminen. Heillä saattaa olla myös valtavat paineet korvata menetetty koulutus. Lapsille pitää antaa aikaa, Haaranen sanoo.

Pelastakaa Lapset auttaa lapsia jatkamaan koulunkäyntiään ja oppimistaan

  • Opetusviranomaisia, opettajia ja lasten vanhempia tuetaan varmistamaan lasten opintojen jatkuminen. Radion, television, puhelinten, sosiaalisen median ja viestisovellusten kautta toteutettujen etäopintojen tueksi jaetaan lapsille oppimateriaaleja ja ohjeistetaan heidän vanhempiaan.
  • Lasten suojelua sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien toimintojen, kuten kouluruokailun, kuukautissuojien jakamisen sekä kouluterveydenhuollon jatkuminen turvataan.
  • Perheiden toimeentuloa tuetaan, mikä mahdollistaa lasten koulunkäynnin ja hyvinvoinnin.
  • Opetusviranomaisia tuetaan valmistelemaan koulujen avaamista ja lasten turvallista paluuta opetukseen.
  • Vaikuttamistyötä tehdään lasten kanssa ja heidän puolestaan sen varmistamiseksi, että päättäjät ovat tietoisia lasten tarpeista.

* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.

Auta koronakriisistä kärsiviä lapsia maailmalla 

 

Taustatietoja

  • Arvio 112 miljardista menetetystä koulupäivästä kattaa ajanjakson 16.2.2020–2.2.2021. Arviossa on hyödynnetty tietoja koulujen sulkemisesta, pääsystä etäoppimisen piiriin, koulutuksen ulkopuolella olevista lapsista sekä väestötilastoja. Tietoja on mahdollisuuksien mukaan eritelty koulutustason mukaan (alakoulu, yläkoulu, lukio). Todellinen menetettyjen lähiopetuksen koulupäivien määrä on merkittävästi suurempi. Laskelmassa otettiin huomioon etäoppimisen tehokkuus. Arvioimme, että päivän kestävä verkko-opiskelu vastaa noin puolta päivää koulussa. Metodologia
  • Yhdysvalloissa noin yhdeksän miljoonaa oppilasta ja opiskelijaa elää kotitalouksissa, joissa joko ei ole riittävää yhteyttä tai laitetta etäoppimista varten. Miljoonalla muulla on kunnollinen yhteys mutta ei laitteita. Lähteet: S. Chandra, A. Chang, L. Day, A. Fazlullah, J. Liu, L. McBride, T. Mudalige ja D. Weiss. Closing the K-12 Digital Divide in the Age of Distance Learning. (San Francisco, CA: Common Sense Media and Boston, Massachusetts: Boston Consulting Group: 2020).
  • Vuonna 2019 4,7 prosentilla Yhdysvaltain kotitalouksilla, joissa oli lapsia, ei ollut internetyhteyttä kotonaan. EU:ssa vastaava luku oli 2 prosenttia, Romaniassa 6 ja Bulgariassa 9 prosenttia. EU:n ulkopuolella olevista Euroopan maista kolmella on huonommat luvut internetin pääsyn suhteen kuin Yhdysvalloilla: Albanialla (9%), Bosnia ja Hertsegovinalla (13%) ja Montenegrolla (6%). Lähteet: U.S. Census Bureau. ACS 1-Year Estimates-Public Use Microdata Sample (2019), Eurostat (viitattu 27.1.2021).
  • Arvio koululaisten määrästä, jotka eivät mahdollisesti palaa kouluun rajoitusten purkamisen jälkeen: Save Our Education -raportti, Pelastakaa Lapset, heinäkuu 2020.