Maailman pahimmilla sota-alueilla elävien lasten määrä on kasvanut vuodessa lähes kymmenyksellä

Maailman pahimmilla sota-alueilla elävien lasten määrä on kasvanut vuodessa lähes kymmenyksellä

Viime vuonna maailman konflikteissa menehtyi tai vammautui keskimäärin 22 lasta päivässä. Pahimmilla konfliktialueilla elävien lasten määrä on noussut noin 230 miljoonaan, kasvua on lähes 10 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Ukrainan konflikti nostanee sodan keskellä elävien lasten määrän korkeimmalle tasolleen pitkään aikaan.

Noin 449 miljoonaa lasta eli konfliktialueilla vuonna 2021. Näistä lapsista yli puolet – arviolta 230 miljoonaa – asui sodasta kärsivässä maassa, jossa tapahtuu yli 1000 taisteluista johtuvaa kuolemaa vuodessa. Tämä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, todetaan Pelastakaa Lasten uusimmassa Loppu sodalle lapsia vastaan -raportissa (Stop the War on Children).

Konflikteissa eri puolilla maailmaa menehtyi tai haavoittui viime vuoden aikana yli 8 000 lasta, eli keskimäärin 22 lasta päivässä.  Lapsiin kohdistuvien vakavien rikkomusten kokonaismäärä on kuitenkin laskenut viime vuosien aikana.  Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että tapauksia jää ilmoittamatta tai niitä ei pystytä todentamaan.  Konflikteissa tapettujen ja vammautuneiden lasten määrien odotetaan tänä vuonna nousevan Ukrainan sodan seurauksena.

Pelastakaa Lasten analyysin mukaan Jemen oli kaikista konfliktimaista vaarallisin paikka lapsille vuonna 2021. Tämä perustuu lapsiin kohdistuvien vakavien rikkomusten määrään, konfliktin intensiteettiin sekä konfliktialueilla elävien lasten määrään ja osuuteen.

Sen lisäksi, että konflikteissa lapsia uhkaa kuolema tai vammautuminen, heihin kohdistuu myös merkittävää psyykkistä kuormitusta. Fyysiset ja henkiset vauriot voivat olla elinikäisiä. Yhdeksänvuotias jemeniläinen Zaid* menetti jalkansa kranaatti-iskussa ollessaan ulkona leikkimässä ystäviensä kanssa.

– On vaikeaa olla ilman jalkaa. Pysyn vain sisällä ja leikin leluillani, sanoo Zaid.

–  Pelkään pommituksia, koska ihmisiin osuu. Unelmoin, että minusta tulisi lääkäri ja hoitaisin lapsia ja kaikkia muita — ja että minulla olisi rahaa ostaa lounasta, sokeria, teetä ja jauhoja.

Katveeseen jäävät kriisit

Pelastakaa Lasten raportti ”Stop the War on Children: The Forgotten Ones” sisältää myös analyysin vakavimpien konfliktien medianäkyvyydestä sen jälkeen, kun Ukrainan konflikti eskaloitui aiemmin tänä vuonna.

Mediaseurantaa harjoittavan Meltwaterin tiedoista ilmenee, että 1.1.–30.9. välisenä aikana Ukrainan konflikti sai tiedotusvälineissä viisi kertaa enemmän näkyvyyttä kuin kaikki kymmenen lasten kannalta vaarallisinta konfliktia yhteensä.

Sen lisäksi että, monet konfliktit saavat vähän mediahuomiota, on myös avustustoiminnan rahoitus riittämätöntä. Esimerkiksi YK:n Jemeniä koskevan humanitaarisen avun suunnitelman toteuttamiseen tarvittavista varoista puuttuu tällä hetkellä lähes puolet. Konfliktimaissa toteutetun hätäavun vähäisen rahoituksen takia miljoonien lasten avun saanti on riittämätöntä, ja he jäävät ilman ruokaa, terveydenhuoltoa, suojelua ja koulutusta.

– Aseelliset konfliktit vaativat joka päivä lisää lapsiuhreja. Vaikka maailman huomio on tällä hetkellä kohdistunut Ukrainan sotaan, emme saa unohtaa muita käynnissä olevia konflikteja. Väkivalta riistää lukemattomilta lapsilta oikeuden elämään, turvalliseen kasvuun ja kehitykseen, ja tälle on saatava loppu, sanoo Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija Emmi Pakkala.

– On löydettävä poliittista tahtoa suojella lapsia, turvata heidän oikeutensa ja varmistaa riittävä rahoitus humanitaariselle avulle. Lasten tarpeet, koskivat ne sitten ruokaa, suojaa, koulutusta tai henkistä tukea, on huomioitava kaikessa avussa, toteaa Pakkala.

Raportissa todetaan:

– Noin 449 miljoonaa lasta – eli joka kuudes lapsi maailmassa – asui konfliktialueella vuonna 2021, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (450 miljoonaa).
– Afrikassa oli eniten konflikteista kärsiviä lapsia (180 miljoonaa), sen jälkeen Aasiassa (152 miljoonaa) ja Amerikan mantereilla (64 miljoonaa).
– Lähi-idässä konfliktialueilla elävien lasten suhteellinen osuus oli korkein (lähes 1/3).
-Euroopassa konfliktien koettelemien lasten kokonaismäärä ja osuus oli alhaisin, mutta vuonna 2022 luvut nousevat merkittävästi Ukrainan sodan vuoksi.
– Tapauksia, joissa humanitaarisen avun perille pääsyä on estetty, on rekisteröity aiempaa enemmän viimeisen kolmen vuoden aikana. Todennettuja tapauksia on ollut eritysesti Jemenissä ja miehitetyillä Palestiinalaisalueilla.

Pelastakaa Lapset vaatii maailman johtajia, avunantajia, YK:n jäsenmaita ja kansalaisjärjestöjä toimimaan lasten suojelemiseksi. Kansainvälistä oikeutta on noudatettava ja rikkomuksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen teoistaan. Konflikteista kärsiville lapsille on varmistettava pääsy heille tarpeellisiin palveluihin, ja palvelujen rahoituksen on oltava riittävä. Lapsille annettavalla avulla ja tuella varmistetaan sekä heidän selviytymisensä että toipumisensa.

* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.

Lue raportti: Stop the War on Children: The Forgotten Ones