Maailman köyhissä maissa lapset ovat menettäneet koronan takia koulutusajastaan yli 66 prosenttia enemmän kuin rikkaammat ikätoverinsa

Etenkin tyttöjen koulutus on kärsinyt koronapandemian takia, käy ilmi Pelastakaa Lasten analyysistä. Järjestö vaatii maailman johtajia asettamaan koulutuksen etusijalle, jotta lapset pääsisivät pandemian jälkeen takaisin kouluun. 

Lapset kaikkialla maailmassa ovat joutuneet kokemaan koulujen sulkemisen ja koulutuksensa häiriintymisen koronaviruspandemian aikana. Vaikutukset ovat kuitenkin olleet paljon suuremmat köyhissä maissa, käy ilmi Pelastakaa Lasten tuoreesta analyysistä.

Selvityksen mukaan köyhissä maissa elävät lapset ovat menettäneet koko elämänsä aikana odotettavissa olevista koulupäivistään 66 prosenttia enemmän kuin ikätoverinsa rikkaammissa maissa.

Köyhien maiden tytöt menettivät koulupäiviä keskimäärin 22 prosenttia enemmän kuin pojat.
Myös rikkaissa maissa tytöt ovat heikommassa asemassa, joskaan eivät yhtä paljon: he menettivät koulupäiviä kolme prosenttia enemmän kuin pojat.

– Koronaan liittyvillä rajoituksilla ja sulkutoimilla on ollut tuntuvimmat vaikutukset maailman vähiten kehittyneissä ja köyhissä maissa. Suuri määrä lapsia ei luultavasti palaa kouluun vaikka pandemia väistyisikin.  On huolestuttavaa, että tyttöjen koulunkäynti on erityisen uhattuna, sanoo Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.

Etelä-Sudanissa hiljattain tehty arvio koronan vaikutuksista koulutukseen paljastaa, että joissakin osavaltioissa jopa 27 prosenttia lapsista ei ole palannut kouluun.

Pelastakaa Lasten analyysin mukaan köyhissä maissa lapset ovat menettäneet keskimäärin 7,3 prosenttia odotettavissa olevasta koulutusajastaan, vauraammissa maissa 4,4 prosenttia. Eroa selittää osaltaan se, että köyhissä maissa lapset olisivat saaneet vähemmän koulutusta ilman pandemiaakin.

Erot maiden välillä ovat suuria. Osassa maailman köyhimmistä maista lapset ovat koronapandemian aikana menettäneet jopa 20 prosenttia odotettavissa olevasta koulutusajastaan. Joissakin maissa myös konfliktit ovat vaikuttaneet koulujen sulkemiseen.

– Koulunkäynti on erityisen uhattuna niiden lasten osalta, jotka jo ennestään kärsivät eri kriisien seurauksista. Esimerkiksi Burkina Fasossa korona on erityisen suuressa määrin vaikeuttanut lasten koulunkäyntiä. Maata riivaavat väkivaltaisuudet ovat samalla pakottaneet yhä useammat perheet ja lapset siirtymään asuinsijoiltaan ja yli 2200 koulua on suljettu turvattomuuden vuoksi. Koronan, väkivallan sekä köyhyyden yhteisvaikutus on äärimmäisen suuri, ja maa tarvitsee kipeästi lisää apua, toteaa Haaranen.

Tilastot osoittavat, että:
* Burkina Fasossa lapset ovat menettäneet yli 20 prosenttia koulupäivistään. Poikien osuus on 14, tyttöjen 29 prosenttia.
* Guineassa lapset ovat menettäneet noin 22 prosenttia odotettavissa olevista koulupäivistään. Pojat menettivät noin 15 prosenttia, tytöt peräti 39 prosenttia.
* Afganistanissa menetettyjen koulupäivien keskiarvo on vajaat 13 prosenttia. Poikien osuus on 9 prosenttia ja tyttöjen 21 prosenttia.

Todennäköisesti menetettyjen koulupäivien määrä on arvioitua suurempi, sillä saatavilla oleva tilastotieto ei ota huomioon koulujen osittaisia sulkuja. Analyysi ei myöskään huomioi etäoppimista, mikä todennäköisesti olisi suurentanut eroa vauraiden ja matalamman tulotason maiden välillä.

Pelastakaa Lapset korostaa, että etäopetus ei voi korvata menetettyjä koulupäiviä, sillä koulu tarjoaa lapsille myös paljon muuta kuin oppia. Se antaa lapsille paikan, jossa voi leikkiä ja kasvaa rauhassa, ja se suojelee lapsia monilta hyväksikäytön ja riistoin muodoilta.

Koulusta poissa oleminen voi muuttaa täysin tyttöjen elämänkulun. Pelastakaa Lapset varoitti viime vuonna siitä, että naimisiin joutuvien tyttöjen määrä voi koronan seurauksena nousta 2,5 miljoonalla vuoteen 2025 mennessä. Teiniraskauksien arvioitiin voivan lisääntyä jopa miljoonalla viime vuonna.

17-vuotias eteläsudanilainen Karina* on kahdeksannella luokalla, mutta hän ei ole päässyt kouluun pandemian takia. Hän haaveilee silti lääkärin urasta.

– Suurin huoli on, että vanhemmat pakottavat koulua käymättömät tytöt naimisiin. Jos pakotetaan naimisiin, ei saa parempaa koulutusta. Koulutus loppuu siihen, Karina sanoo.

Koulutus tarvitsee lisärahoitusta

Lasten koulutus on saatava takaisin raiteilleen. Pelastakaa Lapset vaatii pian Iso-Britanniassa kokoontuvia G7-maita sekä muita maailman hallituksia takaamaan koronarokotteiden tasapuolinen ja maailmanlaajuinen saatavuus. Lisäksi on varmistettava riittävä rahoitus Global Partnership for Education -rahastolle. Tämä kehittyvien maiden koulutusjärjestelmien tukemiseen keskittyvä rahasto tarvitsee viisi miljardia dollaria seuraavan viiden vuoden aikana. Suomeen Pelastakaa Lapset otti viime talvena tyytyväisenä vastaan tiedon siitä, että Suomi osallistuisi GPE-rahaston lisärahoitukseen 25 miljoonalla eurolla.

Myös kansallisten hallitusten pitää kasvattaa koulutusbudjettejaan ja laatia suunnitelmat kaikkien lasten saamiseksi turvallisesti takaisin kouluun.  Koulutuksen rahoituksen lisäksi Pelastakaa Lapset korostaa koulujen ilmastoinnin sekä vesi-, sanitaatio- ja hygieniaolojen parantamisen tärkeyttä.

Pelastakaa Lapset käynnisti kesäkuun alussa globaalin “100 Days of Action” -kampanjan nostamaan esiin koulutuksen merkitystä. Osana  kampanjaa tuhannet lapset yli 50 maassa vaativat  päättäjiltä toimia jokaisen lapsen koulutuksen varmistamiseksi.

Pelastakaa Lapset auttaa lapsia jatkaman koulunkäyntiään

Pelastakaa Lapset on koronapandemian aikana jakanut oppimateriaaleja lasten etäopintojen tueksi sekä edistänyt yhdessä opetusviranomaisten ja opettajien kanssa etäopetuksen toteuttamista radion, tv:n, puhelimen, sosiaalisen median ja viestisovellusten kautta. Järjestö tarjoaa myös mahdollisuuksia oppimiseen lapsille konfliktialueilla.

Järjestö varmistaa, että lapset ovat turvassa kotona eivätkä jää paitsi aterioista tai kuukautishygieniapakkauksista, joita he tavallisesti saisivat koulussa. Vanhemmille ja muille huoltajille annetaan opastusta  siitä, miten tukea lasten oppimista ja hyvinvointia kotona.

Opetusviranomaisia tuetaan suunnittelemaan turvallista paluuta kouluun. Vaikuttamistyötä tehdään lasten puolesta ja heidän kanssaan, jotta päättäjät olisivat tietoisia lasten huolenaiheista.

  • Pelastakaa Lapset arvioi Unescon ja Maailmanpankin tilastojen perusteella koronapandemian aikana menetettyjen koulupäivien osuutta suhteessa koko elämän aikana odotettavissa olevaan koulutusaikaan. Analyysissa hyödynnettiin saatavilla olevia maakohtaisia tietoja koulujen sulkemisesta, koulupäivien määrästä lukuvuoden aikana, keskimääräisestä koulutusajasta sekä kouluikäisestä väestöstä. Keskimääräinen koulutusaika ja kouluikäisen väestön määrä eritellään sukupuolen mukaan, kuten yleisarviot. Lisätietoja metodologiasta täällä.
  • Köyhiksi maiksi on analyysissä laskettu matalan tulotason ja alemman keskitulotason maat. Rikkaiksi maiksi on laskettu ylemmän keskitulotason ja korkean tulotason maat.

Auta koronakriisistä kärsiviä lapsia maailmalla