Lapsiin kohdistuva väkivalta kiihtyy konfliktialueilla

Sodat ja aseelliset konfliktit ovat lapsille entistä vaarallisempia, toteaa Pelastakaa Lasten uusi raportti. Lasten riski joutua vakavan väkivallan uhriksi on suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Väkivalta sodissa ja konflikteissa vaikuttaa eri tavalla tyttöihin ja poikiin.

  • Yhdeksän kymmenestä seksuaaliväkivallan uhrista on tyttöjä
  • Poikia kuolee ja vammautuu useammin, poikia myös kaapataan ja rekrytoidaan useammin aseellisiin ryhmiin
  • Pojat kuolevat useammin suoraan taisteluissa, tyttöjä tappavat ja vammauttavat enemmän räjähtävät aseet

Joka kuudes lapsi maailmassa elää konfliktialueella. Pelastakaa Lasten selvityksessä todetaan, että vuonna 2018 noin 415 miljoonaa lasta eli konfliktin tai sodan jaloissa. Vaikka konfliktialueilla elävien lasten määrä on hieman vähentynyt, lapset kohtaavat vakavaa väkivaltaa enemmän kuin kertaakaan aiemmin seurannan alkamisen jälkeen.
Raportoitujen lapsiin kohdistuvien vakavien rikkomusten määrä on kasvanut. Vuonna 2018 tapettiin tai vammautui vähintään 12 125 lasta, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten uhreja oli Afganistanissa.

Sen lisäksi, että lasten riski vammautua tai tulla tapetuksi on kasvanut, heitä uhkaa myös aiempaa enemmän seksuaalinen hyväksikäyttö sekä lapsisotilaaksi joutuminen. Kouluihin ja sairaaloihin kohdistettuja hyökkäyksiä rekisteröitiin 1892 vuoden 2018 aikana, mikä on 32 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Humanitaarisen avun pääsy lasten luo oli lisäksi monissa tapauksissa estetty.

Aseelliset konfliktit vaikuttavat eri tavoin tyttöihin ja poikiin

Pelastakaa Lasten tämän vuoden Loppu sodalle lapsia vastaan –raportti keskittyy sukupuolen merkitykseen. Tytöillä on poikia suurempi riski joutua raiskatuksi, pakotetuksi avioliittoon tai muun seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Lähes yhdeksän kymmenestä seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneista lapsista (87 %) oli tyttöjä vuonna 2018. Tytöille Somalia sekä Kongon demokraattinen tasavalta olivat vaarallisimpia maita.

Lapsiin kohdistuneita seksuaalisen väkivallan tapauksia on todennettu lähes 20 000 vuosina 2005–2018. Todellinen määrä on luultavasti huomattavasti korkeampi, sillä seksuaalista väkivaltaa käytetään monissa konflikteissa systemaattisesti sodankäynnin välineenä. Leimautumisen ja syrjimisen pelko vähentää sekä ilmoitusten tekoa, että avun hakemista.

– On häirintää ja raiskauksia. Siksi naiset kärsivät eniten konflikteissa ja sodissa, sanoo 22-vuotias Briska*, joka saapui Irakiin joulukuussa paettuaan Koillis-Syyriasta yhdessä viiden nuoremman sisaruksensa kanssa.

– Katson yhä olevani lapsi, joten miten voisin toimia sekä äitinä, että isänä sisarilleni ja veljelleni? Tämä on liian vaikeaa. Jopa turvallisessa paikassa [leirillä] tytöt pelkäävät, kun ei ole vanhempien tai vanhemman veljen kanssa, jatkaa Briska.

Pojilla on tyttöjä suurempi riski joutua tapetuksi tai vammautua taisteluiden yhteydessä. Vuonna 2018 kuolemaan tai haavoittumiseen johtaneista todennetuista tapauksista 44 prosenttia koski poikia ja 17 prosenttia tyttöjä. Lopuissa tapauksissa uhrin sukupuolta ei kirjattu. Tyttöjen kuolemat tai vammautumiset aiheuttaa todennäköisemmin räjähtävät aseet, jotka aiheuttavat erottelematonta tuhoa erityisesti tiheämmin asutuilla alueilla.

– Olin serkkuni kanssa sinä päivänä, jolloin haavoituin. Yhtäkkiä meitä pommitettiin. Minut vietiin sairaalaan. Konfliktin aikana tämä haavoittuminen on pelottanut minua eniten, kertoo kätensä ilmaiskussa menettänyt syyrialainen Amir*.

Pojat joutuvat useammin lapsisotilaiksi. Aseellisten ryhmien tai asevoimien vuonna 2018 kaappaamasta yli 2500 lapsesta yli 80 prosenttia oli poikia.

Tilanne poikkeuksellisen vaikea Syyriassa

– Konfliktialueet ovat lapsille yhä vaarallisemmat. Lasten tilanne on erityisen vaikea Syyriassa, missä sadat tuhannet lapset ovat viimeisten kahden kuukauden aikana joutuneet pakenemaan kiihtyviä taisteluita maan luoteisosissa, sanoo Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja.

Lähes kaikki syyrialaiset lapset elävät konfliktin vaikutusalueella ja puolet lapsista, ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.

– Lapsia uhkaa kuoleman lisäksi vammautuminen sekä hyväksikäyttö. Monissa tapauksissa lapsiin kohdistetaan tietoisesti häikäilemätöntä väkivaltaa, toteaa Haaranen.

– On käsittämätöntä, että julmuuksien annetaan jatkua, ja että rikkomuksiin syyllistyneitä ei saada vastuuseen teoistaan. Ainakin 95 000 lasta on tapettu tai vammautettu vuoden 2005 jälkeen. Kymmeniä tuhansia lapsia on siepattu ja miljoonat lapset ovat vailla terveydenhuoltoa tai mahdollisuutta koulunkäyntiin.

Pelastakaa Lasten vuoden 2020 Loppu sodalle lapsia vastaan -raportti julkaistaan Münchenissä, Saksassa 14–16.2. pidettävän turvallisuuskonferenssin alla. Pelastakaa Lapset vaatii, että maailman valtiot sekä konfliktien osapuolet sitoutuvat edistämään ja noudattamaan kansainvälisiä normeja ja vaatimuksia. Tuntuviin lisätoimiin on myös ryhdyttävä, jotta saadaan rankaisemattomuus loppumaan ja rikoksista epäilyt tuotua oikeuden eteen.

– Raportti osoittaa, että konfliktit vaikuttavat eri tavalla tyttöihin ja poikiin. Humanitaarisen avun määrää on lisättävät, jotta sekä tyttöjen että poikien eri tarpeisiin voidaan vastata. Lasten suojelu, koulutus ja mielenterveyspalvelut kärsivät kroonisesta alirahoituksesta. Kuitenkin juuri niitä tarvittaisiin, jotta voimme auttaa lapsia luomaan itselleen paremman tulevaisuuden, sanoo Haaranen.

*Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.

  • YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä luotiin vuonna 2005 raportointi ja seurantamekanismi koskien lapsiin kohdistuvia vakavia rikkomuksia aseellisissa konflikteissa. Kuusi vakavaa rikkomusta ovat 1) lapsen tappaminen ja vammauttaminen, 2) lapsen värvääminen sekä muu käyttö asevoimissa tai aseellisissa joukoissa, 3) lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta, 4) lasten sieppaaminen, 5) kouluihin tai sairaaloihin kohdistuvat hyökkäykset, sekä 6) humanitaarisen avun saannin estäminen lapsilta.
  • Loppu sodalle lapsia vastaan –raporttia varten kerättyjen tietojen mukaan tilanne oli vuonna 2018 lasten kannalta vaikein samoissa maissa, kuin edellisenä vuonna: Afganistanissa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Syyriassa, Irakissa, Malissa, Nigeriassa ja Somaliassa.
  • Vuonna 2018 maailman eri konfliktialueilla eli noin 415 miljoonaa lasta, mikä oli 14 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2017. Lapsista 149 miljoonaa eli alueilla, joissa oli käynnissä laajamittainen enemmän kuin 1000 uhria vuodessa vaativa konflikti.
  • Vuoden 2005 jälkeen lähes 100 000 lasta on vammautunut tai tapettu konflikteissa. Vuoden 2010 jälkeen todennettujen tapausten määrät ovat kolminkertaistuneet.

Auta Syyrian lapsia – tee lahjoitus

Vaadi kanssamme loppua sodalle lapsia vastaan – allekirjoita vetoomus Loppu sodalle lapsia vastaan