Lapsen ääni -kysely: Lähes 70 % vähävaraisten perheiden lapsista kertoi joutuneensa kiusatuksi

Vähävaraisuus altistaa kiusaamiselle kouluissa, ilmenee Pelastakaa Lasten tuoreessa Lapsen ääni -kyselyssä. Jopa 69 prosenttia nuorista, jotka kokevat olevansa vähävaraisista perheistä, ovat joutuneet alakoulussa kiusaamisen uhreiksi. Vastaava lukema hyvin toimeen tulevien perheiden lapsilla oli 40 %. Kyselyn perusteella kouluissa ei tunnisteta riittävästi köyhyyden vaikutuksia koulunkäyntiin ja oppimiseen.

”Ala-asteella luokkakaveriani kiusattiin, kun hän tykkäsi koulun leivästä, kun kotona ei ikinä saanut sellaista hyvää leipää. Häntä piikiteltiin asiasta usein,” kertoo eräs kyselyyn vastaajista.

Lapsen ääni 2018 -kyselyssä selvitettiin 13–17-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemuksia köyhyydestä ja siihen liittyvästä kiusaamisesta erityisesti kouluympäristössä. Kyselyyn vastasi 1706 lasta keväällä 2018.

Kiusaaminen jää koulussa huomaamatta

Vaikka kiusaamisesta on keskusteltu julkisuudessa joka lukuvuoden alkaessa, kiusaaminen jää yhä liian usein aikuisilta huomaamatta. Jopa 38 % vastanneista arvioi, että kouluissa työskentelevät aikuiset, kuten opettajat, eivät puutu tarpeeksi kiusaamiseen. 28 % lapsista kertoi myös, että aikuiset koulussa eivät kohtele kaikkia yhdenvertaisesti.

”Opettajien olisi tärkeää tulla puhumaan oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Usein nuoret vaikenevat vaikeista asioista ja vain toivovat, että joku kysyisi heiltä mitä kuuluu tai viitsisi edes tervehtiä. Kukaan meistä ei halua olla ilmaa,” totesi yksi kyselyyn vastanneista.

Vastaajien mukaan oppitunneilla käsitellään kiusaamista: 87 % kertoi, että aihetta on käsitelty koulussa. Eriarvoisuutta tai varsinkaan köyhyyttä ei kuitenkaan käsitellä yhtä usein: köyhyyttä oli käsitelty vain joka kolmannen oppilaan koulussa.

Vähävaraisuus vaikuttaa mahdollisuuteen käydä koulua

Vähävaraisten perheiden lapsista lähes neljäsosa, 24,2 %, arvioi taloudellisten tekijöiden vaikuttaneen heidän mahdollisuuksiinsa käydä koulua. 13 % vastaajista myös tiesi koulustaan jonkun, jota on kiusattu siksi, ettei kiusatulla ole ollut varaa koulutarvikkeisiin. Jopa 40 % vastanneista kertoi koulussa jotakuta kiusatun siksi, ettei tällä ollut varaa teknisiin laitteisiin.

”Esimerkiksi koulukirjojen maksaminen voi olla joskus hankalaa eikä huoltajillani ole varaa maksaa mitään ylimääräistä kuten harrastuksia tai vaatteita jne”, yksi vastaajista kuvaili perheensä taloudellista ahdinkoa.

Nuoret kertoivat köyhyyden näkyvän heidän arjessaan muun muassa siinä, ettei rahaa edes ruokaan tai välttämättömiin terveysmenoihin aina ole. “En pääse enää menemään terapiaan, jossa kävin ennen”, kirjoitti yksi vastaajista.

Vastaajista jopa puolet kertoi perheen varallisuuden vaikuttaneen heidän mahdollisuuksiinsa harrastaa tai muuten viettää vapaa-aikaa. Vielä tätäkin useampi, 79% vastaajista, kertoi perheen rahatilanteen vaikuttaneen heidän mahdollisuuksiinsa matkustaa.

 Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus opiskella ja harrastaa

“Lapsiköyhyyteen ja sen vaikutuksiin on puututtava määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Koulumaailmassa on tunnistettava köyhyyden vaikutukset lasten koulunkäyntiin ja heidän arkeensa nykyistä paremmin”, toteaa Pelastakaa Lasten kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen.

Pelastakaa Lapset vaatii, että jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus yhdenvertaiseen koulunkäyntiin. Maksuton toisen asteen koulutus parantaisi nuorten yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia. Järjestö kehottaa huolehtimaan, että jokaisella lapsella on mahdollisuus myös harrastuksiin, jotka tukevat oppimista ja edistävät sosiaalista yhdenvertaisuutta.

 Lapsen ääni -kysely on Pelastakaa Lasten säännöllisesti kokoama selvitys lasten arkeen liittyvistä teemoista. Kyselyn tarkoituksena on nostaa esiin lasten ja nuorten ääni ja kokemukset, jotta ne tulisivat paremmin huomioiduiksi suomalaisessa yhteiskunnassa aina arkisista kohtaamisista valtakunnan tason päätöksentekoon asti. Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2018 verkkokyselynä, johon vastasi 1706 lasta. Vastaajat olivat 13-17-vuotiaita. 

Lapsen ääni 2018 -raportti on luettavissa täällä:  www.pelastakaalapset.fi/lapsenaani