Laajamittainen nälkä ja sananhelinää ilmastokriisistä: 7 suurinta lasten kohtaamaa uhkaa vuonna 2022

Laajamittainen nälkä ja sananhelinää ilmastokriisistä: 7 suurinta lasten kohtaamaa uhkaa vuonna 2022

Ihmiset ympäri maailmaa toivovat, että uusi vuosi 2022 toisi tullessaan paremmat ajat. Koko maailmaa kahden vuoden ajan kurittanut koronapandemia on aiheuttanut taloudellista tuhoa ja koetellut terveydenhuoltojärjestelmiä niiden äärirajoille sekä vaikuttanut enenevässä määrin politiikkaan. Toiveista huolimatta näyttää siltä, että uutta vuotta määrittelevät useat toisiinsa kytkeytyvät kriisit, varoittaa Pelastakaa Lapset.

Pelastakaa Lapset ennakoi, että kriisit vaikuttavat maailman lapsiin vakavimmin seitsemällä osa-alueella. Näihin seitsemään lasten uhkaan on tartuttava päättäväisesti. Muuten vuodesta 2022 uhkaa tulla maailmalle jälleen vuosi, jolloin lasten oikeudet ottavat takapakkia.

Haaste 1: Selviytyminen valtavasta nälkäkriisistä, jonka veroista ei olla koettu vuosikymmeniin

Vuonna 2021 koronaviruksen, konfliktien ja ilmastonmuutoksen vaikutusten vyöry on sysännyt miljoonittain lisää lapsia elämään aliravittuina. Vuonna 2022 arvioiden mukaan kaksi miljoonaa alle viisivuotiasta lasta menehtyy nälkään liittyvistä syistä. Pahenevasta hädästä kokoonnuttiin keskustelemaan Japanissa joulukuun alussa, mutta toteutuvatko annetut lupaukset?

Haaste 2: Paluu opetuksen pariin kaksi vuotta kestäneiden koulutuksen häiriöiden jälkeen

Ugandalaiset lapset, joista monet eivät ole päässeet kouluun maaliskuun 2020 jälkeen, toivovat voivansa palata opintielle alkavana vuonna. Syyskuussa maailmassa oli arviolta 117 miljoonaa lasta, jotka edelleen olivat pois koulusta rajoitustoimien vuoksi. Pelastakaa Lapset on mahdollistanut lasten opintojen jatkumisen muun muassa opintoryhmien kautta sinä aikana kun koulut ovat suljettuina. Mitä kauemmin lapset ovat pois koulusta, sitä epätodennäköisempää kuitenkin on, että he enää jatkavat opintojaan. Erityisesti tytöt ovat suuressa vaarassa keskeyttää koulunkäynnin, ja usein syynä on avioliitto. Jo ennen pandemiaa 260 miljoonaa lasta oli koulutuksen ulkopuolella. Menetetyillä koulunkäyntimahdollisuuksilla näyttäisi olevan dramaattisia vaikutuksia. Äskettäin tehdyn tutkimuksen mukaan sellaisten lasten osuus, jotka eivät kymmeneen ikävuoteen mennessä osaa lukea yksinkertaista tekstiä, on jo mahdollisesti harpannut koronaviruspandemiaa edeltäneestä 53 prosentista 70 prosenttiin.

Haaste 3: Maailman johtajien patistaminen tarttumaan toimiin ilmastonmuutosta vastaan puheen sijaan

Pelastakaa Lasten uudessa ilmastoraportissa todetaan, että vuonna 2020 syntyneet lapset voivat elämänsä aikana joutua kokemaan pelkästään helleaaltoja 6,8 kertaa enemmän kuin vuonna 1960 syntyneet ihmiset. YK:n ilmastokokous COP26 marraskuussa edusti yhtä nuorisoaktivismin huipentumaa. Nuorten ruohonjuuritason aktivistien liike, jonka keulahahmona esiintyy Greta Thunberg, vaati päättäjiltä toimia entistä ponnekkaammin ja kärsimättömämmin. Maailman johtajien Glasgow’ssa antamat lupaukset eivät edelleenkään riitä ratkaisuksi, ja lapset tulevat kärsimään eniten aikuisten aikaansaamattomuudesta katastrofin lähestyessä. Seuraavaksi katseet suunnataan COP27-kokoukseen odottaen, onnistuvatko johtajat tuomaan sinne sananhelinän sijaan konkreettisia toimia lasten tulevaisuuden turvaamiseksi.

Haaste 4: Konfliktialueilla elävien lasten hirvittävä määrä

Lähes 200 miljoonaa lasta elää alueella, jossa on käynnissä korkean intensiteetin konflikti. Tämä luku on suurin yli kymmeneen vuoteen. Monet näistä lapsista kohtaavat jo nyt ilmastonmuutoksen etulinjassa sekä kamppailevat selvitäkseen hengissä nälkäriiseissä. Ihmisoikeus- ja lastenoikeusjärjestöt yrittävät suojella lapsia sodan pahimmilta vaikutuksilta esimerkiksi 112 maan tukemalla turvallista koulunkäyntiä koskevaa julistusta (Safe Schools Declaration). Siinä sitoudutaan pitämään sota-alueilla toimivat koulut sodankäynnin ulkopuolella.

Haaste 5: Perusoikeuksien menettäminen terrorismin torjunnan nimissä

Ei-valtiollisten aseellisten ryhmittymien määrän lisääntyminen sekä lasten värvääminen ja käyttäminen niiden toiminnassa ovat monesti johtaneet tällaisiin ryhmittymiin yhteydessä olevien lasten säälimättömään kohteluun. Lapsia pidetään usein vankeina määräämättömiä aikoja, heiltä viedään kansalaisuus tai he kärsivät ankarasta syrjinnästä. Esimerkkejä ovat Koillis-Syyrian leireillä olevat lapset, joilla katsotaan olevan kytkös ISIS-järjestöön, tai Kongon demokraattisen tasavallan aseellisiin ryhmittymiin yhteydessä olevat lapset. Vuonna 2022 tehdään edelleen työtä, jotta nämä lapset saataisiin pois taistelemasta, vapautettua, kotiutettua ja sopeutettua takaisin yhteiskuntaan ja jotta he pääsisivät vielä elämään lapsuutta.

Haaste 6: Pakon edessä tapahtuva muuttoliike ja turvaan pääseminen

Tänä päivänä useammat lapset kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen ovat joutuneet pakosta siirtymään asuinsijoiltaan. Vuosien 2005 ja 2020 välisenä aikana YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mandaattiin kuuluvien lapsipakolaisten määrä yli kaksinkertaistui neljästä miljoonasta noin kymmeneen miljoonaan. Kuvat maasta toiseen matkaavista lapsista sekä heistä, jotka menehtyvät matkalla, ovat säännöllisesti saaneet suuren yleisön liikuttumaan ja toisinaan tuottaneet muutoksia. Turvaa hakevien epätoivoisten perheiden virta ei näytä kutistuvan. Vuoden 2022 kysymys onkin, otetaanko turvaa hakevat lapset vastaan keppien vai pelastusköysien kanssa.

Haaste 7: Koronaviruspandemiasta koituvan lapsikuolleisuuden kasvun estäminen

Lapsikuolleisuus on vähentynyt merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana. Vuodesta 1990 lapsikuolleisuus on vähentynyt lähes 60 prosenttia. Koronapandemian mukanaan tuomat ennennäkemättömät haasteet terveydenhuollolle ympäri maailmaa ovat kuitenkin vahvistaneet sairauksia, jotka ennen pandemiaa olivat vähenemään päin. Malarian aiheuttamat kuolemat ovat lisääntyneet 32 maassa pandemian alkamisen jälkeen. On hyvin todennäköistä, että lapsikuolleisuus kasvaa vuonna 2022 ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Se olisi katastrofaalinen takaisku lasten terveydessä kautta maailman. Toisaalta viimeaikaiset läpimurrot, kuten maailman ensimmäinen tehokas malariarokote, antavat toivoa, että pandemian vauhdittamat rokotekehityksen edistysaskeleet voivat auttaa lapsia pitkällä aikavälillä.