Kriisien keskellä elävät lapset haluavat koulutusta enemmän kuin rahaa, ruokaa tai vettä

Kriisialueilla elävien lasten parissa tehdyt kyselytutkimukset osoittavat, että koulunkäynti on tärkeämpää kuin jopa ruoka, vesi ja suoja. Pelastakaa Lasten tänään julkaisemassa raportissa kuitenkin todetaan, että vain kaksi prosenttia humanitaarisesta avusta kohdistuu koulutukseen.

Lapset pitävät kouluun pääsyä ensisijaisen tärkeänä kriisitilanteissa, todetaan Pelastakaa Lasten Education Against the Odds -raportissa. Selvityksessä analysoidaan mittavaa aineistoa, jota on kerätty nimenomaan lapsilta, eikä humanitaarisen avun suunnittelusta vastaavilta tahoilta.

Raportin keskeisimpiä havaintoja on, että lapset priorisoivat koulutusta yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muita välittömiä tarpeita, kuten ruokaa, vettä, suojaa tai rahaa.

– Kokemuksemme osoittavat yksiselitteisesti sen, että lasten ja nuorten koulunkäynnin turvaaminen on keskeinen asia, mikä pitää varmistaa myös kriisin keskellä, toteaa Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.

– Koulunkäynti tarjoaa äärimmäisen vaikean tilanteen keskellä eläville lapsille turvaa ja tukea. Osana koulunkäyntiä, voidaan vahvistaa lasten suojelua eri uhilta, kuten lapsityöltä, varhaisilta avioliitoilta ja muilta hyväksikäytön muodoilta. Koulunkäynti myös auttaa lapsia toipumaan vaikeista kokemuksistaan.

Pelastakaa Lapset kehottaa Suomen hallitusta tukemaan Education Cannot Wait -rahastoa, jonka tavoitteena on auttaa miljoonia konflikteista kärsivää lasta ja nuorta saamaan koulutusta. Education Cannot Wait on ainoa globaali rahasto, joka on tarkoitettu edistämään konflikteista tai luonnonkatastrofeista kärsivien tai asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada opetusta ja oppia.

– Hallitus on nostanut koulutuksen Suomen kehityspolitiikan keskiöön. Suomella on nyt käynnissä olevan YK:n yleiskokouksen yhteydessä mahdollisuus toimia, kuten lapset ja nuoret haluavat ja osoittaa sitoutumisensa koulutuksen edistämiseen tukemalla kansainvälistä Education Cannot Wait -rahastoa, sanoo Haaranen.

– Koulutuksen jatkuminen varmistaa lapsille mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Jos koulunkäynti keskeytyy, se liian usein myös keskeytyy lopullisesti. Selvityksemme osoittaa sen, että lapset ilmiselvästi ymmärtävät nämä asiat, toteaa Haaranen.

Kuudessa kriisien koettelemassa maassa tehtyihin kyselytutkimuksiin osallistuneesta 1 215 lapsesta lähes joka kolmas asettaa koulutuksen tärkeämmäksi asiaksi. Tämä on yli kaksi kertaa suurempi määrä kuin niiden, jotka pitävät suurimpana huolenaiheenaan ruoan (12%), terveyden (12%) tai veden ja sanitaation (12%) saannin.

– Näin, kun kouluni tuhottiin, ja se teki minut niin surulliseksi. Ystäväni ja minä aiomme palata sinne opiskelemaan. Rakastan kouluani, ja toivon ettei sitä pommitettaisi ja hävitettäisi uudelleen. Aiomme jälleen rakentaa sitä ja teemme entistä paremman, kertoo 10-vuotias Ali Syyrian Idlibistä.

Ali joutui perheensä kanssa pakenemaan heidän kotikylästään taisteluiden tieltä. Lähes puolet Luoteis-Syyrian kouluista ei ole tällä hetkellä toiminnassa.

– Rakastan opiskelua. Haluan tulla lääkäriksi ja hoitaa avun tarpeessa olevia ihmisiä sekä palvella kotimaatani, sanoo Ali.

Riittämättömiä resursseja koulutuksen edistämiseksi

– Lasten kannalta on äärimmäisen huolestuttavaa se, että heidän tarpeensa jätetään koulutuksen osalta pitkälti huomioimatta. Humanitaarisessa avussa koulutussektori on kroonisesti alirahoitettu, toteaa Haaranen.

YK:n tietojen mukaan vain kaksi prosenttia eri kriiseistä kärsiviin maihin suunnatusta rahoituksesta kohdistettiin koulutukseen viime vuonna. Määrä oli kymmenesosa siitä tuesta, mitä varattiin ruokatarvikkeiden toimittamiseen.

Maailmanlaajuisesti koulua käymättömiä lapsia on 262 miljoonaa, eli joka viides kaikista lapsista. Heistä monen koulunkäynti on keskeytynyt tai estynyt äkillisten tai pitkittyneiden kriisien, kuten sodan, luonnonkatastrofien tai tautiepidemioiden johdosta. YK arvioi, että koulua käymättömien lasten lukumäärä tulee pysymään korkealla, mikäli koulutuksen edistämiseen ei panosteta nykyistä enemmän. Vuonna 2030 koulunkäynti mahdollisesti evättäisiin yhä 225 miljoonalta lapselta.

– Vaikka lapset kärsivät ruoan, puhtaan veden tai terveydenhoidon puutteesta, he silti haluavat käydä koulua. Velvollisuutemme on varmistaa heille tämä. Pelkkä eloonjääminen ei lapsille riitä, sanoo Haaranen.

Suomessa Pelastakaa Lapset on käynnistänyt vetoomuksen, jolla nostetaan sodan jaloissa kärsivien lasten ääni kuuluviin. Tulevalle hallitukselle osoitetussa vetoomuksessa vaaditaan Suomea ryhtymään välittömiin ja tuntuviin toimiin lasten suojelemiseksi konflikteissa.

Allekirjoita Pelastakaa Lasten Loppu sodalle lapsia vastaan –vetoomus

Lue raportti: Education Against the Odds – Meeting marginalised children’s demands for a quality education

  • Pelastakaa Lapset huomioi toiminnassaan lasten tarpeet, muun muassa systemaattisesti keräämällä tietoja heidän näkemyksiään ja tarpeistaan. Analyysiä varten tarkasteltiin lapsilta haastattelututkimuksilla sekä ryhmäkeskusteluilla saatuja tietoja yli kymmenen vuoden ajalta. Aineisto kattoi kokonaisuudessaan 8000 lasta, jotka olivat joutuneet kokemaan eri tyyppisiä kriisitilanteita. Kvantitatiivisia aineistoja oli saatavilla kuudesta maasta vuosilta 2013–2018, ja kattaen 1 215 lasta, joiden ikä oli 5–18 vuotta. Tähän joukkoon kuului lapsia, jotka kamppailivat selviytyäkseen Filippiineillä hirmumyrsky Haiyanin jälkeen, Syyriasta ja Afganistanista paenneita sekä Kongon demokraattisen tasavallan konfliktialueilla eläviä lapsia.
  • Pelastakaa Lasten selvityksessä lasten ilmaisemat prioriteetit ja huolenaiheet jakaantuivat seuraavasti: Koulutus 29 %, Terveys 12 %, Ruoka 12 %, Vesi ja sanitaatio 12 %, Suoja 9 %, Rahaa 9 %, Vaatteet 3 %, Urheilu- ja vapaa-ajan toiminta 3 %, Turvallisuus 2%, Perhe 1%, Turvattomuus 1%, Puhelin 1 %, Kuljetus 1 %, Polttopuun kerääminen 1 %, ja Määrittelemättömät huolet 4 %.
  • Syyrian Idlibin maakunnan kouluja koskevan tiedon lähteenä on Pelastakaa Lasten kumppanijärjestö Hurras Network (elokuulta). Syyrian luoteisosissa 1193 koulusta 635 on edelleen toiminnassa. Kouluista 353 on hylätty tai vahingoittunut, ja 205 on majoituskäytössä.
  • YK:n humanitaarisen avun rahoituksen seurantajärjestelmän (Financial Tracking System) tietojen mukaan kansainväliset avunantajat ohjasivat avustustoimintaan varoja yli 25 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2018. Koulutukseen kohdistettiin 606 miljoonaa dollaria (2.41%), terveyteen 1,5 miljardia (5.98%) ja 6 miljardia ruokaturvaan.
  • Unescon tilastoinstituutin vuonna 2017 päättynyttä kouluvuotta koskevat tiedot osoittavat, että koulua käymättömiä lapsia on 262 miljoonaa, eli 18 % kaikista lapsista. Unescon arvion mukaan koulutuksen ulkopuolella olevien lasten määrä tulee olemaan noin 225 miljoonaa vuonna 2030, mikäli nykyinen suuntaus jatkuu. Kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoite taata kaikille tytöille ja pojille koulutusta jäisi tällöin täysin toteutumatta.
  • Vuonna 2017 perustettu Education Cannot Wait –rahasto on tavoittanut lähes 1,5 miljoona lasta ja nuorta 31 kriisin koettelemassa maassa. Seuraavan neljän vuoden aikana rahaston on saatava 1,9 miljardia dollaria varmistaakseen, että 8,9 miljoonaa humanitaarisista kriiseistä kärsivää lasta ja nuorta pääsee kouluun.