Koronaviruksesta johtuva eristys voi aiheuttaa lapsille pitkäaikaista ahdistusta

Lähes neljäsosa lapsista, joiden elämässä koronaviruksen aiheuttama epidemia näkyy eristäytymisenä, sosiaalisten kontaktien rajoittamisena ja koulujen sulkemisena, tuntee ahdistuneisuutta. Jopa 65 prosenttia eri maissa toteutettuihin kyselytutkimuksiin osallistuneista lapsista kärsii pitkästymisen ja eristäytymisen tunteesta. Pelastakaa Lapset varoittaa, että tilanteesta voi seurata monelle lapselle pitkäaikaisia psyykkisiä vaikeuksia, kuten masennusta.

Yli 6000 lasta ja vanhempaa Yhdysvalloissa, Saksassa, Suomessa, Espanjassa sekä Iso-Britanniassa ovat vastikään ottaneet osaa kyselytutkimuksiin, jotka Pelastakaa Lapset on toteuttanut tai jossa järjestö on ollut osallisena.

Vaikka monet maat alkavat vaiheittain purkaa koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia, useat koulut pysyvät yhä kiinni. Tämä vaikuttaa lähes 1,3 miljardiin lapseen ja nuoreen ympäri maailmaa. Lisäksi monissa maissa tiukat sosiaaliset rajoitukset pysyvät todennäköisesti voimassa.

Tämä asettaa erityisen haavoittuvaan asemaan sellaiset lapset ja nuoret, jotka ennestään elävät vaikeissa perheoloissa, joilla on heikko tai olematon tukiverkosto tai joiden perheet kamppailevat toimeentulovaikeuksien kanssa.

Tutkimukset osoittavat, että avuttomuuden tunne, yksinäisyys sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja leimautumisen tai läheisistä eroon joutumisen pelko ovat yleisiä epidemiatilanteissa. Pitkittynyt stressi, pitkästyminen, sosiaalinen eristäytyminen ja ulkoleikkien puute voivat lisätä lasten mielenterveysongelmia, kuten ahdistuneisuutta ja jopa masennusta.

”Ihmisillä, jotka viettävät säännöllisesti aikaa ulkona, on vähemmän aktiivisuutta aivojen alueella, joka keskittyy toistuviin kielteisiin tunteisiin tai jopa masennukseen näissä vallitsevissa olosuhteissa”, sanoo Anne-Sophie Dybdal, vanhempi lastensuojelun neuvonantaja Pelastakaa Lasten mielenterveyden ja psykososiaalisen tuen kansainvälisestä yksiköstä.

Eri maissa vastikään tehdyistä kyselyistä kävi ilmi esimerkiksi seuraavaa:

  • Lähes puolet (49 %) Yhdysvalloissa haastatelluista lapsista sanoi olevansa huolestuneita, vähän yli kolmannes (34 %) ilmoitti pelkäävänsä ja noin yksi neljäsosa (27 %) tunsi ahdistusta.
  • Suomessa yhteiskyselyyn osallistuneista lapsista ja nuorista 72 prosenttia ilmoitti kokevansa ahdistunutta oloa ja 56 prosenttia sanoi tuntevansa väsymystä.
  • Isossa Britanniassa 20 prosenttia haastatelluista lapsista oli huolissaan tulevaisuudestaan koulujen sulkemisen vuoksi ja lähes 60 prosenttia pelkäsi sukulaisen sairastuvan.
  • Saksassa kolmasosa (33 %) lapsista kertoi olevansa huolissaan siitä, saavatko he käytyä kouluvuoden loppuun.
  • Espanjassa Pelastakaa Lapset haastatteli lähes kahtatuhatta pienituloista perhettä. Niistä yli neljännes ilmoitti ahdistuneisuuden lisääntyneen, ja useat lapset sanoivat perheen tilanteen aiheuttavan heille pelkoa, levottomuutta ja huolta.

”Lapset ovat sitkeitä, mutta emme saa aliarvioida pandemian vaikutusta heidän henkiseen hyvinvointiinsa ja ylipäänsä terveyteen. Vakaissa oloissa elävät lapset selviävät todennäköisesti muita paremmin, mutta kaikilla lapsilla ei ole niin hyvä onni. Pitkäkestoinen eristys voi olla tuhoisaa lapsille, jotka elävät köyhyydessä, kokevat kotiväkivaltaa tai ovat muuten haavoittavassa asemassa. Se saattaa aiheuttaa jopa itsemurha-ajatuksia. COVID-19-viruksen mielenterveysvaikutukset saattavat ulottua paljon pandemian kestoa pidemmälle”, sanoo Marie Dahl, Pelastakaa Lapset -järjestön mielenterveyden ja psykososiaalisen tuen kansainvälisen yksikön johtaja.

Jotta mahdollisesti vakavatkin seuraukset lapsille voidaan estää, hallitusten on asetettava lasten mielenterveys, hyvinvointi ja oppiminen etusijalle ja investoitava näihin osana pandemian torjuntaa. Riittävää tukea on myös järjestettävä maailman köyhimmissä ja hauraimmissa maissa sekä konflikteista kärsivillä alueilla eläville lapsille. Lasten huoltajia ja opettajia on tuettava, jotta he voisivat turvata lapsille tavallisen arjen jatkumisen, johon kuuluu oppimista ja leikkiä.

”Lapset kärsivät valtavasta mullistuksesta, jollaista ei olla elinaikanamme nähty. Heidän elämässään on ollut useita äkillisiä muutoksia, emmekä tunne vielä tarkkaan näiden pitkäaikaisia vaikutuksia. Meidän on oltava hereillä ja tehtävä kaikkemme rajoittaaksemme tämän tilanteen kielteisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin”, toteaa Dahl.

”Vaikka kouluja aletaan jälleen avata monissa maissa, useat lapset jäävät edelleen ilman opetusta. On tärkeää, että me kaikki tunnistamme ahdistuneisuuden ja masennuksen oireet eristäytymisen aikana ja myös lasten sosiaalisen elämän palattua ennalleen ja että me reagoimme niihin. Tämä koskee kaikkia tyttöjä ja poikia kaikissa maissa ja kaikissa kulttuureissa.”

Suomessa lasten tuen tarpeista huolehdittava

Pelastakaa Lapset vaatii, että kaikille lapsille on oltava tarjolla tukea ja palveluita erityisesti heti rajoitustoimien purkamisen jälkeen. Sosiaalipalveluja on priorisoitava ja riittävistä resursseista on huolehdittava.

“Suomessa on varmistettava, että nyt kun rajoituksia puretaan, koulujen sulkemisen aikana piiloon jääneet lastensuojelun tarpeessa olevat lapset ja näiden perheet saavat tarvitsemansa tuen. Tämä vaatii resursseja erityisesti koulujen oppilasterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen”, sanoo Kirsi Kettunen, Pelastakaa Lasten ylilääkäri.

“Mikäli rajoitustoimienpiteitä vielä tultaisiin tarvitsemaan tulevaisuudessa, on tärkeää, että päiväkotien ja koulujen sulkeminen on aivan viimeisenä listalla”, toteaa Kettunen, ja jatkaa:

“Lasten ja nuorten koulunkäyntiin, oppimiseen, leikkiin ja harrastuksiin tulee päinvastoin suunnata lisää huomiota, resursseja ja tukea. Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ja perheet tulevat tarvitsemaan lisätukea rajoitusten purkamisen yhteydessä ja mahdollisesti vielä pitkää jälkihoitoa piiloon jääneiden tarpeiden tullessa esille.”

“Lapsilla ja nuorilla erilaiset oireet, kuten äkillinen käyttäytymisen muutos, epätavallisen pitkään jatkuva surullisuus, liiallinen murehtiminen, keskittymiskyvyn puute, univaikeudet, väsymys ja uupumus, on tunnistettava varhaisessa vaiheessa, sillä ne saattavat olla merkkinä mielenterveysongelmista”, toteaa Kettunen.

  • Pelastakaa Lapset -järjestö selvitti puhelin- ja verkkokyselyillä koronaepidemian vuoksi määrättyjen rajoitustoimien vaikutuksia lapsiin Yhdysvalloissa (1 500 lasta ja huoltajaa), Espanjassa (2 000 kotitaloutta), Isossa-Britanniassa (1 002 vanhempaa), Saksassa (1 002 vanhempaa ja lasta) sekä Suomessa (13-19-vuotiaita vastaajia oli 1139 nuortenmedia Demin, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin, Väestöliiton, Pelastakaa Lasten ja Nuorten mielenterveysseura Yeesin toteuttamassa #MPkorona -kyselyssä).
  • Pelastakaa Lapset toimii kouluissa, terveydenhoitolaitoksissa, pakolaisleireillä ja lapsiystävällisissä tiloissa. Järjestön työntekijät ja yhteistyökumppanit on koulutettu tunnistamaan lasten ahdistuneisuudesta kieliviä merkkejä ja antamaan lapsille tarvittaessa ikätasoon sopivaa tukea. Paikoissa, joissa on toteutettu eristystoimia ja noudatetaan sosiaalista etäisyyttä, Pelastakaa Lapset on mukauttanut ohjelmiaan siten, että lapsia ja perheitä voidaan tukea etäältä. Järjestö on kehittänyt lapsille ja huoltajille suunnattua viestintää, jota levitetään tekstiviesteillä, radiossa, televisiossa ja kotiopetuksen kautta, sekä hyvinvointia tukevia paketteja, joissa on tietoa koronaviruksesta sekä lasten ja huoltajien henkisen hyvinvoinnin tukemisesta. Vinkkejä vanhemmuuteen koulujen ollessa kiinni on jaettu, palveluohjausta ja vaihtoehtoisia hoito-ohjelmia on otettu käyttöön ja koulutusta jatketaan etäopetuksen avulla.
  • Pelastakaa Lapset haluaa varmistaa etenkin lasten ja nuorten mielekkään osallisuuden tukemalla esimerkiksi nuorten johtamia järjestöjä ja antamalla heille merkittävän roolin tietoisuuden lisäämisessä sekä yhteisön ja lahjoittajien sitouttamisessa. Näin he voivat tukea omia aloitteitaan ja henkilökohtaisia suunnitelmiaan, pysyä yhteydessä muihin, kehittää tärkeitä elämäntaitoja edelleen ja vaalia mielenterveyttään.
  • Pelastakaa Lapset kouluttaa tuhansia vapaaehtoisia ja yhteisöissä työskenteleviä ympäri maailmaa lisäämään tietoisuutta koronaviruksesta ja siitä, miten haavoittuvissa yhteisöissä elävien lasten turvallisuus voidaan taata.

Suomessa Pelastakaa Lapset toimii aktiivisesti lasten ja lapsiperheiden tukena koronakriisitilanteessa. Tuemme taloudellisissa vaikeuksissa olevia perheitä ruokalahjakorttikampanjan kautta, minkä lisäksi kohtaamme ja tuemme lapsia ja nuoria verkkopalveluissamme, www.netari.fi. Kriisiaikana kasvaa tarve myös digitaalisen sosiaalityömme erityisosaamiselle.

Lahjoita perheille ruokaa ja tukea kotimaassa

Auta lapsia ympäri maailmaa