Kahden miljoonan lapsen koulunkäynti keskeytynyt Länsi- ja Keski-Afrikassa konfliktien ja turvattomuuden vuoksi

Länsi- ja Keski-Afrikan maita piinaavien turvallisuusriskien takia yli kaksi miljoonaa lasta ei pysty palaamaan kouluun. Arviolta 9 288 koulua on suljettu ja turvallisuusriskien takia 44 000 opettajaa ei pääse palaamaan opetustyöhönsä uuden lukukauden alkaessa.

Yli 2024 koulua on suljettuna yksistään Burkina Fasossa, missä turvallisuustilanne on nopeasti heikentynyt. Tämä on lähes 800 enemmän kuin maaliskuussa. Vastaavia haasteita on myös Kamerunissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Tšadissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Malissa, Nigerissä ja Nigeriassa.

– Tilanne on siinä mielessä äärimmäisen huolestuttava, että yhä useammin aseelliset joukot kohdistavat tietoisia hyökkäyksiä oppilaitoksia vastaan. Kouluja poltetaan tai miehitetään ja oppilaita ja opettajia vastaan hyökätään heidän ollessaan matkalla kouluun. Kouluja on myös suljettu, koska niihin majoitetaan väkivaltaisuuksia paenneita ihmisiä, sanoo Anne Haaranen, kansainvälisten ohjelmien johtaja.

– Tarve lasten koulunkäynnin varmistamiseksi on valtava. Burkina Fasossa yli 330 000 lapselta riistetään heidän oikeutensa koulutukseen. Tälläkin hetkellä teemme suomalaisten lahjoittajien ja EU:n tuella kaikkemme, jotta mahdollisimman moni lapsi voisi jatkaa opintojaan.

– Kriisien koettelemissa maissa avustustoimia vaikeuttaa huono turvallisuustilanne ja jatkuva varojen puute. Toiminnalle, jolla edistetään koulutusta hätätilanteissa Länsi- ja Keski-Afrikassa, tarvitaan noin 222 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Tällä hetkellä rahoituksesta puuttuu runsaat 70 prosenttia, toteaa Haaranen.

Koulunkäynnin keskeyttämisen vakavat seuraukset

Koulua käymättömät lapset ovat kriisitilanteessa erityisen haavoittuvaisia. Sen lisäksi, että lapsia uhkaavat suoranainen väkivalta tai pakottaminen lapsisotilaiksi, he voivat joutua lapsityön tai muun hyväksikäytön uhreiksi. Erityisesti tytöt ovat vaarassa joutua seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

– Lasten parissa tehdyt selvityksemme osoittavat selkeästi sen, että lapset itse katsovat koulunkäynnin jatkumisen olevan ensisijainen asia kriisitilanteessa. Lasten tarpeisiin pitää vastata ja samalla on toimittava, jotta kokonaiset sukupolvet eivät menettäisi mahdollisuuksiaan kehitykseen ja parempaan tulevaisuuteen, toteaa Haaranen.

Humanitaaristen kriisien lisäksi Länsi- ja Keski-Afrikan maat kamppailevat köyhyyden ja kehitykseen liittyvien mittavien haasteiden kanssa. Maiden koulutusjärjestelmät ovat kehittymättömät ja näiden kyky sopeutua uusiin haasteisiin on heikko. Kriisitilanteisiin liittyvien toimien lisäksi on vahvistettava näiden maiden koulutussektoria kauttaaltaan.

Pelastakaa Lapset vaatii hallituksia, kansalaisyhteiskunnan toimijoita sekä avustusjärjestöjä toimimaan, jotta lasten oikeus koulutukseen toteutuu myös kriisien keskellä. Sen lisäksi, että kiireellisimpiin tarpeisiin on vastattava, on myös vahvistettava kaikkien toimijoiden, myös lasten valmiuksia ennalta vähentää riskejä sekä varautua tuleviin kriisitilanteisiin. Kriisien kohtaamien maiden viranomaisten tulee edistää koulujen turvallisuutta. Koulujen, opettajien ja oppilaiden suojeleminen on varmistettava myös syrjäisillä seuduilla. Rahoittajamaiden on puolestaan varmistettava riittävä rahoitus toiminnalle, joka edistää kansainvälisen, turvallista koulunkäyntiä koskevan Safe Schools Declaration -julistuksen täytäntöönpanoa. Opettajia on myös koulutettava tarjoamaan vaikeasta tilanteesta kärsiville lapsille psykososiaalista tukea.

Vaadi kanssamme loppua sodalle lapsia vastaan – allekirjoita vetoomus