Joka vuosi vähintään 100 000 vauvaa kuolee konfliktien seurauksena

Aseellisista konflikteista kärsivillä alueilla elää enemmän lapsia kuin milloinkaan viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, todetaan Pelastakaa Lasten uudessa raportissa.

Ainakin 550 000 alle vuoden ikäisen lapsen arvioidaan kuolleen aseellisten konfliktien seurauksena vuosina 2013–2017 kymmenessä väkivaltaisista selkkauksista pahiten kärsineessä maassa.

Vauvat menehtyivät sotien ja muiden aseellisten selkkausten epäsuoriin vaikutuksiin, kuten nälkään ja hoidon puutteeseen. Konfliktialueilla lasten kuolleisuutta lisäävät infrastruktuurin kärsimät vahingot, puutteellinen sanitaatio sekä myös se, että humanitaarisen avun perille toimittaminen on estetty. Lapset olisivat todennäköisesti jääneet henkiin, jos konfliktia ei olisi ollut.

Selkkausten epäsuoriin vaikutuksiin kuolleiden lasten kokonaismäärä nousee 870 000:een, jos mukaan lasketaan kaikki alle viisivuotiaat lapset. Vaikka lasten kuolleisuudesta ei ole tarkkoja lukuja tiedossa monilta konfliktialueilta, voivat todelliset luvut olla arvioitakin suuremmat. Saatavilla olevan tiedon perusteella Pelastakaa Lapset on vertailun vuoksi arvioinut konflikteissa menehtyneen kyseisen ajanjakson aikana lähes 175 000 taistelijaa.

Arviot lasten kuolemantapausten määristä esitetään Pelastakaa Lasten Loppu sodalle lapsia vastaan -raportissa (Stop the War on Children). Selvitys julkaistaan tänään Saksan Münchenissä käynnistyvän turvallisuuskonferenssin alla. Toista kertaa julkaistavassa raportissa esitellään kattavat tilastot konfliktialueilla elävien lasten lukumääristä. Lähes joka viides lapsi maailmassa elää sodista ja muista aseellisista selkkauksista kärsivillä alueilla. Määrä on suurempi kuin yli 20 vuoteen.

Pelastakaa Lasten Oslon rauhantutkimusinstituutilta (PRIO) tilaamassa tutkimuksessa todetaan, että vuonna 2017 eri konfliktialueilla asui 420 miljoonaa lasta (18 % maailman lapsista). Määrä nousi edellisvuodesta 30 miljoonalla. Konfliktit tekivät lasten elämästä kaikkein vaikeinta Afganistanissa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Syyriassa, Irakissa, Malissa, Nigeriassa ja Somaliassa.

– Raportti osoittaa selvästi sen, että lapset kantavat raskaimman taakan nykyään käytävissä sodissa ja muissa konflikteissa. Sen lisäksi, että aseellisista selkkauksista kärsivillä alueilla elävien lasten määrä on suurimmillaan lähes 20 vuoteen, on menehtyneiden ja vammautuneiden lasten määrä yli kolminkertaistunut, toteaa Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa Lasten pääsihteeri.

– On äärimmäisen huolestuttavaa, että lapsiin ja muuhun siviiliväestöön kohdistetaan yhä laajamittaisemmin häikäilemätöntä väkivaltaa. Vakavat rikkomukset, kuten seksuaalinen väkivalta sekä sairaaloihin ja kouluihin kohdistuneet hyökkäykset ovat lisääntyneet. Avun perille toimittamista pyritään myös usein vaikeuttamaan. Humanitaarisen avun rajoittamista tai estämistä käytetään tietoisesti sodankäynnin aseena.

– Analyysimme osoittaa selvästi, että lasten tilanne on edelleen pahentunut, ja että lapsiin kohdistuvien räikeiden rikkomusten sallitaan jatkuvan. Lasten oikeuksia loukataan ja he joutuvat hyökkäysten kohteiksi jokaisena päivänä, koska aseelliset ryhmittymät ja sotilaalliset joukot eivät noudata kansainvälistä oikeutta ja sopimuksia. Sotarikokset, kuten kemiallisten aseiden käyttö ja raiskausten käyttö sodankäynnin välineenä jäävät täysin rankaisematta.

Konfliktialueilla elävien lasten määrän lisääntyminen johtuu osaksi siitä, että nykypäivän konflikteista useat ovat pitkäkestoisia, ja että taisteluja käydään kaupungeissa ja muilla tiheästi asutuilla alueilla. Monissa tapauksissa konfliktien osapuolet eivät lainkaan piittaa velvoitteestaan suojella siviiliväestöä.

Loppu sodalle lapsia vastaan -raportissa eritellään YK:n kokoamia tietoja lapsiin kohdistuvista vakavista rikkomuksista. Maailmanlaajuisesti näitä rikkomuksia rekisteröitiin lähes 10 000 vuonna 2010. Vuonna 2017 näitä tapauksia oli yli 25 000, mikä oli enemmän kuin koskaan seurannan aikana. Konfliktialueilla eläviä lapsia uhkaa joka päivä kuolema, lapsisotilaaksi värvääminen, sieppaukset ja seksuaalinen väkivalta. Lasten koulunkäynti loppuu heidän koulujensa joutuessa hyökkäysten kohteiksi ja heiltä evätään humanitaarinen apu. Monissa tapauksissa lapset valitaan tarkoituksellisesti hyökkäysten kohteiksi.

”Kaikki mitä olin uskonut voivani tehdä ja olevan minulle joskus mahdollista, tuntui mahdottomalta. Ajattelin, että ainoana vaihtoehtona oli mennä mukaan aseelliseen joukkoon. [Sotilaat] eivät lakanneet pyytämästä minua tyydyttämään heidän seksuaalisia halujaan. Lopulta minä annoin periksi.” Masika*, 15, Kongon demokraattinen tasavalta.

Keinoja lasten suojelemiseksi

Pelastakaa Lasten raportti tuo esiin keinoja, joilla konflikteista kärsivien lasten tilannetta voidaan parantaa. Koulujen suojelemisella, rikkomuksiin syyllistyneiden tuomisella oikeuden eteen, tietynlaisten aseiden käytön vähentämisellä ja uudenlaisilla tavoilla tukea lapsia toipumaan kokemuksistaan voi olla käänteentekevä merkitys sodan keskellä eläville lapsille.

Pelastakaa Lapset listaa maailman hallituksille ja päättäjille yli 20 suositusta, jotta konfliktialueilla elävät lapset saisivat suojelua, oikeutta ja apua. Myös Suomen tulevan hallituksen pitää nostaa lasten suojelu konflikteissa vahvemmin ulkopolitiikan asialistalle.

– Kansainvälisen yhteisön on tehtävä selväksi, että sodan sääntöjen rikkomuksia ei yksinkertaisesti suvaita, ja että näihin syyllistyneet tullaan saattamaan oikeuden eteen. On myös Suomen tulevan hallituksen tehtävä toimia lasten suojelemiseksi konflikteissa. Suomelle olisi luontevaa toimia koulujen turvallisuuden takaamisen puolesta edistämällä kansainvälisen Safe Schools -julistuksen hyväksyntää ja toimeenpanoa, sanoo Markkula-Kivisilta.

– Tulevan hallituksen on myös välttämätöntä lisätä Suomen antamaa humanitaarista apua ja kohdistaa apua erityisesti konfliktien keskellä elävien lasten suojelemiseen ja koulutukseen, sanoo Markkula-Kivisilta.

  • The Lancet -lehdessä julkaistussa selvityksessä tutkijat yhdistivät tietoja koskien lapsen eloonjäämistä sekä tietoa konflikteista 35 eri Afrikan maassa kahden vuosikymmenen ajalta vuoteen 2015 saakka. Altistuminen konflikteihin suurensi alle 5-vuotiaiden keskimääräistä riskiä menehtyä 7,7 prosenttia. Suurimmassa riskissä olivat alle 1-vuotiaat lapset, jotka asuivat kiivaimpien ja pitkäkestoisimpien konfliktien vaikutusalueilla. Tutkimuksessa kirjatut kuolemat johtuivat konfliktien epäsuorista vaikutuksista, kuten elinkeinojen ja toimeentulon menetyksistä, elintarviketurvan heikentymisestä ja peruspalvelujen heikosta saatavuudesta. Olemme soveltaneet tutkimuksessa tehtyjä havaintoja kymmeneen konflikteista eniten kärsivässä maassa, ja arvioimme, että pelkästään viiden viime vuoden aikana on menehtynyt 550 000 imeväisikäistä lasta konfliktien vaikutusten seurauksena. Menehtyneiden alle 5-vuotiaiden määräksi arvioitiin 868 000. Nämä arviot ovat suuntaa-antavia ja mahdollisesti varovaisia.
  • Vuosina 2013–2017 noin 331 000 ihmistä kuoli Afganistanin, Keski-Afrikan tasavallan, Kongon demokraattisen tasavallan, Irakin, Malin, Nigerian, Somalian, Etelä-Sudanin, Syyrian ja Jemenin taistelukentillä. Kuolleista 174 703 oli taistelijoita. Luvut pohjautuvat Uppsalan yliopiston konflikteja tilastoivan ohjelman (UCDP) kokoamiin tietoihin. Syyria osalta tiedot ovat puutteelliset, joten tätä maata koskien hyödynnettiin konfliktia seuraavan Violations Documentation Centerin tietoja.
  • Konfliktialueilla asuviksi lapsiksi lasketaan lapset, jotka asuvat 50 kilometrin säteellä alueesta, jossa on sattunut konfliktiin liittyvä välikohtaus tai muu tapahtuma tietyn vuoden aikana ja kyseisen maan rajojen sisäpuolella.

* Nimi muutettu lasten henkilöllisyyden suojelemiseksi

Aineistoja verkossa

Auta sodista kärsiviä lapsia