Järjestöt: Yhden päivän sotilasmenoilla voitaisiin torjua maailman nälkäkriisi

Maailmanlaajuisesti vain 26 tunnissa käytetyt sotilasmenot riittäisivät kattamaan suurimmassa nälänhädän vaarassa olevien ihmisten auttamiseen tarvittavat 5,5 miljardia dollaria.

Vuosi sen jälkeen, kun YK varoitti ”raamatullisesta nälänhädästä”, vauraat avunantajat ovat myöntäneet ainoastaan 5 prosenttia niistä 7,8 miljardista Yhdysvaltain dollarista, joita YK on pyytänyt ruokaturvaa varten vuodelle 2021.

Yli 200 kansalaisjärjestön tänään julkaisemassa avoimessa kirjeessä vedotaan kaikkiin valtioihin, jotta ne lisäisivät nopeasti apuaan estääkseen yli 34 miljoonan ihmisen joutumisen nälänhädän partaalle tänä vuonna.

YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO pyysivät äskettäin 5,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin lisärahoitusta. Se vastaa alle 26 tunnin osuutta valtioiden yhden vuoden aikana sotilasmenoihin käyttämästä 1,9 biljoonasta dollarista.

YK arvioi maailmassa olleen vuoden 2020 lopussa 270 miljoona ihmistä, jotka joko olivat suuressa akuutin nälän vaarassa tai kokivat jo sitä. 174 miljoonan ihmisen nälkätilanne 58 maassa on jo akuutilla tasolla, ja he ovat vaarassa menehtyä aliravitsemukseen tai ruoan puutteeseen. Todennäköisesti luku vain kasvaa tulevina kuukausina, ellei toimeen tartuta välittömästi.

Vajaa kaksi kuukautta vanha Murat toipui aliravitsemuksesta Pelastakaa Lasten avun kautta. Moni lapsi jää kuitenkin vailla hoitoa rahoituksen puutteen vuoksi. Kuva: Eduardo Soteras Jali / Pelastakaa Lapset

Keskimääräinen ruoan hinta maailmassa on nyt korkeimmalla tasolla seitsemään vuoteen. Konfliktit ovat merkittävin nälkään vaikuttava tekijä, ja lisäksi tilannetta pahentavat ilmastonmuutos ja koronaviruspandemia. Konfliktit ja väkivalta nälkiinnyttävät miljoonia ihmisiä Jemenistä Afganistaniin, Etelä-Sudaniin ja Pohjois-Nigeriaan.

Monet ovat kertoneet kauhistuttavia kuvauksia nälästä konfliktialueilla.

– Kun avustustyöntekijät tulivat majaani, he luulivat minulla olevan ruokaa, koska keittiöstä tuli savua. En kuitenkaan ollut valmistamassa lapsilleni ruokaa, vaan pystyin antamaan heille vain kuumaa vettä ja ruohokasveja, minkä jälkeen he kävivät nälkäisinä nukkumaan. Mietin itsemurhaa monta kertaa, mutta lasteni vuoksi en tehnyt sitä, kertoo Fayda, Lahijin hallintoalueelta Jemenistä.

Koronaviruspandemian alkaessa YK:n pääsihteeri peräänkuulutti maailmanlaajuista tulitaukoa pandemian vuoksi, mutta liian harvat johtajat ovat osoittaneet halukkuutta siihen. Maailman johtajien on tuettava pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja konflikteihin sekä mahdollistettava humanitaarisen avun perillepääsy konfliktialueilla ihmishenkien pelastamiseksi.

– Tilanne on täällä äärimmäisen vakava. Seitsemänkymmentä prosenttia alueen ihmisistä on maanviljelijöitä, mutta he eivät pääse mailleen väkivallan vuoksi eivätkä siksi voi kasvattaa ruokaa. Alueen maanviljelijät ovat olleet ruoantuottajia vuosituhansien ajan – ja nyt heistä on tullut kerjäläisiä, sanoo Ahmed Shehu, Tšadjärven altaan kansalaisyhteiskuntaverkoston alueellinen koordinaattori.

– Kun ruokaa ei voida tuottaa, menetetään työpaikat ja niin ollen myös tulot, eivätkä ihmiset pysty ostamaan ruokaa. Sen lisäksi me avustustyöntekijät emme edes pääse turvallisesti näiden ihmisten luo auttamaan heitä. Jotkut meistä ovat lähteneet vaaralliselle matkalle päästäkseen nälkää näkevien yhteisöjen pariin, ja heidät on siepattu, emmekä tiedä missä he ovat. Tällä on valtava vaikutus meihin, jotka haluaisimme epätoivoisesti auttaa, toteaa Shehu,

Lisätietoja

  • Kansalaisjärjestöjen avoin kirje: An open letter to States and their Leaders from the civil society organizations working with and for the 270 million people facing hunger, starvation or famine all over the world.
  • Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä avunantajat ovat myöntäneet vain 6,1 % YK:n humanitaarisen avun vetoomuksissa pyydetyistä 36 miljardista Yhdysvaltain dollarista. Ruokaturvaa koskevat myönnöt kattavat vain 5,3 prosenttia eli 415 miljoonaa dollaria pyydetystä 7,8 miljardista (tilanne 7.4.2021).
  • Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n raportissa vuodelta 2019 arvioitiin maailman sotilasmenojen suuruudeksi 1,9 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
  • YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan ruoan hinta maailmassa oli korkeimmalla tasolla seitsemään vuoteen helmikuussa 2021.
  • Development Initiatives -järjestön selvityksessä koronavirustilanteen vaikutuksesta apua koskevien sitoumusten tasoon todettiin huomattavia pudotuksia Kanadan, Saksan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen sitoumuksissa vuonna 2020 ja pientä pudotusta EU:n toimielinten sitoumiksissa. Ranskasta, Italiasta ja Japanista ei ole tietoja.
  • Uusimmat luvut maailman nälkätilanteesta ovat FAO:n ja WFP:n maaliskuun 2021 Hunger Hotspots raportista. Joulukuussa YK:n Global Humanitarian Overview for 2021 katsauksessa varoitettiin, että akuutista ruokaturvattomuudesta kärsivien ihmisten määrä voi nousta 270 miljoonaan vuoden 2020 loppuun mennessä. FAO ja WFP toistivat tämän arvion vaatiessaan toimia nälän torjumiseksi helmikuussa 2021.