Järjestöt varoittavat Myanmarin kriisin pahenemisesta: Pakolaisille taattava turvallinen ja vapaaehtoinen paluu

Bangladeshiin paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa pian takaisin Myanmariin. Järjestöt vaativat rohingyoille oikeutta, lisää humanitaarista apua ja mahdollisuutta turvalliseen paluuseen.

Lähes miljoona rohingyaa odottaa yhä oikeutta ja valtaa vaikuttaa tulevaisuuteensa kaksi vuotta sen jälkeen, kun laajamittaiset julmuudet Myanmarissa pakottivat heidät lähtemään kodeistaan. Bangladeshissa elävinä pakolaisina he kamppailevat myös turvallisuutensa ja ihmisarvonsa puolesta.

Pelastakaa Lapset ja 60 muuta näissä kahdessa maassa toimivaa paikallista, kansallista ja kansainvälistä järjestöä vaatii yhteisessä, tänään julkaistussa lausunnossaan, että Myanmarin Rakhinen osavaltiossa tunnustetaan kaikkien ihmisoikeudet. Rohingyapakolaisilla on oltava rooli omaan elämäänsä liittyvässä päätöksenteossa, mikä tarkoittaa myös heidän paluutaan Myanmariin.

Järjestöt ovat huolissaan Rakhinen osavaltiossa elävien perheiden turvallisuudesta, mukaan lukien rohingyoista, sillä konflikti kärjistyy ja humanitaarista apua saadaan toimitettua perille rajallisesti. Ne vaativat Bangladeshin ja Myanmarin hallituksia varmistamaan, että kaikki paluuprosessit ovat turvallisia, vapaaehtoisia ja ihmisarvoa kunnioittavia, sillä tällä viikolla on levinnyt uutisia 3 450 rohingyapakolaisen mahdollisesta nopeutetusta palautuksesta.

Järjestöt ovat viimeisten kahden vuoden aikana auttaneet Bangladeshin hallitusta ja YK-järjestöjä toimittamaan tehokkaasti elämää ylläpitävää tukea ihmisille, jotka elävät maailman suurimmalla pakolaisleirillä. Yhteisten ponnistelujen avulla on vakautettu leirien olosuhteet, vahvistettu varautumista monsuuneihin ja autettu ehkäisemään tautiepidemioita.
On kuitenkin tehtävä enemmän. Vaadimme kansainvälistä yhteisöä lisäämään rahoitusta Bangladeshin ja Myanmarin humanitaariseen apuun, jotta voitaisiin parantaa pakolaisten, heidät vastaanottaneiden yhteisöjen sekä maan sisäisten pakolaisten elämää.

– Rohingyalapset ja heidän perheensä ovat eläneet leireillä kahden vuoden ajan. Heillä on ollut vain pieni toivo paremmasta tulevaisuudesta. Kärsittyään 2000-luvun pahimpiin kuuluvista ihmisoikeusloukkauksista he elävät nyt tilapäisissä suojissa, jotka on tehty bambusta ja muovista, eivätkä he saa kunnollista koulutusta. Yksi kymmenestä lapsesta on yhä aliravittu, ja pelko ihmiskaupasta, huumeista ja rikoksista leireillä saa lapset tuntemaan turvattomuutta, sanoo Pelastakaa Lasten Cox’s Bazarin avustusoperaation johtaja David Skinner.

– Maailman on aika luoda sellaiset olosuhteet, jotka tukevat rohingyojen turvallista ja vapaaehtoista paluuta Myanmariin. Maan hallituksen on täytettävä velvoitteensa: taattava saman tasoinen turvallisuus ja inhimillisyys kaikille ihmisille. Rohingyojen on saatava oikeutta kärsimystensä vuoksi. Ihmisoikeusloukkauksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan syyllistyneet on saatava vastuuseen, jotta rohingyalapsia voidaan suojella tulevilta julmuuksilta. Se antaisi heille heidän haluamansa tulevaisuuden, Skinner lisää.

  • Myanmarissa on noin 128 000 pakosalle ajettua rohingyaa ja muita muslimiyhteisöjen jäseniä, jotka on eristetty Rakhinen leireille vuodesta 2012 alkaen. He eivät pysty palaamaan kotiin.
  • Bangladeshiin paenneet lapset tarvitsevat vankemmat koulutuspalvelut. Yli 25 000 lasta on poissa koulusta. Lisäksi 97 prosenttia 15–18-vuotiaista nuorista ei osallistu mihinkään koulutukseen.
  • Pakolaisia vastaanottaneiden yhteisöjen köyhyys on kasvanut. Alle 60 dollarilla (54 eurolla) kuussa elävien osuus nousi 10 prosentista 22 prosenttiin sen jälkeen, kun pakolaisia alkoi saapua elokuussa 2017.

Auta rohingya-lapsia:  www.pelastakaalapset.fi/rohingya