Afrikassa tarvitaan pikaista apua koronavirustartuntojen määrän kasvettua yli 500 prosentilla vain viikossa

Koronavirustartuntojen määrä Afrikassa kasvoi merkittävästi tällä viikolla. Nopea kasvu kuormittaa alueen terveydenhuollon järjestelmiä, joista maailman haavoittuvimpiin ja huono-osaisimpiin väestöryhmiin kuuluvat lapset ja perheet ovat riippuvaisia.

Vahvistettuja tartuntoja on ainakin 2 412 yhteensä 43 Afrikan maassa. Määrä on kasvanut 500 prosentilla maaliskuun 17. päivästä ja vain yhdeksässä Afrikan maassa ei ole vahvistettu yhtäkään tartuntaa.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa eniten tartuntoja on Etelä-Afrikassa ja Burkina Fasossa, joissa terveydenhuollon pelätään kaatuvan kuormituksen alla, mikäli tartuntojen määrä jatkaa nopeaa kasvuaan.

Pelastakaa Lapset varoittaa, että satojen tuhansien lasten terveys on uhattuna, jos virus jatkaa leviämistä nykyisellä tahdilla. COVID-19-potilaiden määrän räjähdysmäinen kasvu ylikuormittaisi terveydenhuoltoa ja vähentäisi hoitohenkilökunnan määrää, jos tauti pääsisi leviämään myös terveydenhuollon työntekijöiden keskuuteen. Se vaarantaisi sairaaloiden kyvyn hoitaa aliravitsemusta ja häiritsisi rokotusohjelmia ja muita terveyspalveluita. Perheet saattaisivat myös tartunnan pelossa alkaa vältellä sairaaloita.

Koronaviruksen leviäminen vaikuttaisi myös toimintaan, jolla autetaan aliravitsemuksesta ja eri taudeista, kuten malariasta, keuhkokuumeesta tai ripulista, kärsiviä lapsia. Mikäli myös torit ja muut markkinat suljetaan ja ihmisten liikkumista rajoitetaan, kotitalouksien tulot vähenevät ja niiden kyky täyttää perustarpeensa heikentyy entisestään.

Pelastakaa Lapset vetoaa lasten ja perheiden auttamiseksi koronavirusta vastaan kamppailevissa Afrikan maissa sekä muualla maailmassa. Tavoitteena on kerätä 30 miljoonaa dollaria lähikuukausina. Rahoituksen tarve kasvaa väistämättä sitä mukaa kuin torjuntatoimia lisätään.

Lahjoitusten tuella Pelastakaa Lapset vahvistaa lasten suojelua edistäviä ohjelmia koronavirustartuntoja vastaan kamppailevissa maissa sekä lisää tukeaan kansallisille terveydenhuoltojärjestelmille. Pelastakaa Lapset välittää myös tietoa vanhemmille ja muille lasten huoltajille siitä, miten he voivat auttaa lapsia henkisesti kriisin aikana. Järjestön avustustoiminnassa tullaan huomioimaan myös vanhempansa menettäneet lapset.

Pelastakaa Lapset kehottaa Suomea lisäämään humanitaarista apuaan Afrikkaan. Kansainvälisen yhteisön pitäisi ylipäätään kasvattaa myöntämäänsä rahoitusta, jotta valtiot voivat reagoida kriisiin paremmin ja pelastaa lasten henkiä. Afrikan valtioiden hallitukset ovat jo ryhtyneet erilaisiin toimiin epidemian pysäyttämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi liikkumisrajoitukset, lentokiellot, ulkonaliikkumiskiellot sekä kampanjat, joilla lisätään väestön hygieniatietoisuutta. Koska vahvistettujen koronavirustartuntojen määrä jatkaa kasvuaan maailmanlaajuisesti,

Pelastakaa Lapset uskoo, että koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseen tarvitaan vieläkin enemmän toimia.

– Tiedämme, että monet avunantajat ovat tämän kriisin keskellä paineen alla, mutta on tärkeää, että emme peräänny kansainvälisen vastuumme edestä nyt. On jo käynyt selväksi, että mikäli COVID-19-kriisi jätetään huomiotta yhdessä maassa, kasvaa tartuntojen määrä nopeaa tahtia toisessa maassa, sanoo Pelastakaa Lasten alueellinen vaikuttamistyön johtaja Eric Hazard.

– Meidän on tuettava maita, joiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat heikompia. Meidän on myös tuettava vähävaraisimpia ja heikoimmassa asemassa olevia yhteisöjä, joilla ei ole keinoja suojella itseään pandemian vaikutuksilta. Kansainvälisiltä lahjoittajilta saaduilla varoilla voisimme tukea näiden maiden terveydenhuoltoa. Erityisesti meidän tulee tukea niitä maita, joilla ei ole riittävää kykyä reagoida koronavirustartuntoihin. Näin voimme minimoida epidemian vaikutukset erityisen haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja perheille, toteaa Hazard.

Pelastakaa Lapset kehottaa kaikkia hallituksia lisäämään toimia sen varmistamiseksi, että haavoittuville yhteisöille annetaan faktapohjaista tietoa ennen kuin tartuntojen määrä kasvaa ylivoimaisen suureksi. Mahdollisia käytännön toimia ovat esimerkiksi:

  • Perushygieniatuotteiden, kuten puhtaan veden ja saippuan, saatavuuden varmistaminen kaikissa yhteisöissä sekä ohjeiden antaminen siihen, miten hygieniatuotteiden käytöllä voidaan ehkäistä virustartuntoja.
  • Faktapohjaisen tiedon antaminen yhteisöille tartuntojen ehkäisemisestä ja koronaviruksen vaikutuksesta eri ikäluokille kansallisten tiedotusvälineiden kautta.
  • Selkokielisten ja lapsille sopivien tiedotuskampanjoiden suunnittelu ja toteuttaminen, jotta lapset ja heidän perheensä saavat tietoa siitä, miten he voivat suojella itseään tartunnalta.
  • Lasten koulutuksen ja opetuksen varmistaminen myös siinä tapauksessa, että koulut on suljettu, esimerkiksi etäopetuksen avulla (verkossa tai radiolähetyksenä).
  • Koronavirusta koskevaa väärää tietoa vastaan taisteleminen, sillä väärä tieto voi lisätä sekä lasten että aikuisten stressiä ja ahdistusta.