Suomeen tulee vuosittain lapsia ja nuoria ilman vanhempiaan hakemaan turvapaikkaa. Ilman huoltajaa tulleilla lapsilla on monenlaisia haasteita arjessa: yksinäisyys, ystävien ja luotettavien aikuisten puute, huoli perheestä sekä nuorelle kasaantuneet paineet onnistumisesta ja pärjäämisestä.

Suomessa alle 16-vuotiaat lapset on pääasiallisesti majoitettu ryhmäkoteihin ja oleskeluluvan saamisen jälkeen he ovat siirtyneet perheryhmäkoteihin. Perhehoidossa asumista ei Suomessa juurikaan ole käytetty. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (LOS) mukaan jokaisella lapsella on oikeus perheeseen. Niissä tilanteissa, joissa lapsi ei voi saada omaa perhettään Suomeen, lapsen tulee saada erityistä suojelua, tukea ja hoitoa valtiolta. Tällainen hoito voi olla esimerkiksi perhehoitoa. Muualla Euroopassa perhehoidosta on hyviä kokemuksia: lapset kotoutuvat ja voivat paremmin kuin laitosmaisessa hoidossa.

Katso tästä esite kotouttavasta perhehoidosta 

Mitä lapselle tapahtuu hänen saavuttuaan Suomeen?

Lapset eivät tunne olevansa turvassa omassa kotimaassaan ja hakevat Suomesta kansainvälistä suojelua. Taustalla voi olla myös perheen hajoaminen, vanhempien kuolema tai koulutusmahdollisuuksien puute. Saapuessaan Suomen rajalle lapsi ilmoittaa rajaviranomaisille tai poliisille haluavansa turvapaikkaa. Hänet ohjataan ryhmäkotiin ja hänelle järjestetään ikänsä ja kehitystasonsa mukaista kouluopetusta ja muuta koulutusta. Lapsi saa myös oikeudellista apua ja tarvittavaa tulkkauspalvelua. Hänelle haetaan edustaja, jonka tehtävänä on huolehtia lapsen edusta ja käyttää puhevaltaa lapsen henkilöä ja varallisuutta koskevissa asioissa. Edustaja ei kuitenkaan ole vastuussa lapsen päivittäisestä huollosta. Oleskeluluvan saanut lapsi voi hakea perheenyhdistämistä ja sitä kautta hänellä voi olla mahdollisuus saada vanhempansa Suomeen. Lapsen saatua oleskeluluvan, hän muuttaa perhehoitoon tai perheryhmäkotiin.

Kun lapselle harkitaan perhehoitoa

Monelle lapselle käsitteet perhehoito ja sijaisperhe ovat vierailta ja ajatus asumisesta suomalaisessa perheessä voi olla tuntua pelottavalta. Lapsen työntekijät keskustelevat hänen kanssaan perhehoidon mahdollisuudesta. Keskustelun tukena voi käyttää seuraavaa animaatiota.

Kuka voi toimia sijaisperheenä ilman huoltajaa tulleelle lapselle?

Lasten ikä, taustat ja tarpeet ovat erilaisia ja monenlaiset perheet voivat toimia sijaisperheenä. Toivomme sijaisvanhemmiksi joustavia ja kulttuurista moninaisuutta arvostavia perheitä, joiden elämäntilanne on tasapainoinen.

Ilman huoltajaa tulleiden lasten sijaisvanhemmiksi haluaville on kehitetty oma valmennusmalli. Ennakkovalmennuksen tehtävänä on antaa mahdollisuus tutustua lasten tilanteeseen ja sijaisvanhemmuuteen sekä auttaa perheitä arvioimaan omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan. Valmennus on ryhmämuotoinen sisältäen perhekohtaisia tapaamisia ja yksilötehtäviä.

Valmennuksen teemat ovat:

  • turvapaikkaprosessi
  • kotoutumisen tukeminen
  • kulttuuriset ilmiöt
  • erot, menetykset, traumatisoituminen sekä niistä selviytyminen ja rasismi
  • edustajajärjestelmä ja viranomaisyhteistyö
  • oleskeluluvan saaneiden lasten perhehoitoon muuttaminen
  • tietoa sijaisvanhemmuudesta, sijaissisaruudesta, lastensuojelusta ja perhehoidosta.

Lapsen tai nuoren muutettua perheeseen sijaisvanhemmat saavat tukea lapsen kasvatuksessa ja hoidossa.

Katso video sijaisperheen kokemuksista
Kotouttavan perhehoidon käsikirja
Sijaissisaruus tehtäväkirja
Sijaissisaruus nyt tehtäväkirja

Ilman huoltajaa tulleiden lasten perhehoitoa ohjaa kotoutumislaki (1386/2010) ja perhehoitolaki (263/2015). Kotouttavassa perhehoidossa päätös asumisesta voidaan tehdä asumispalveluna sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan. Sijoitus perhehoitoon on mahdollista myös lastensuojelulain mukaisesti, mutta Suomessa ilman huoltajaa tulleiden lasten ei kuitenkaan lähtökohtaisesti katsota olevan lastensuojelun tarpeessa. Kotoutumislain mukaisessa perhehoidossa lasta ei oteta huostaan eikä lapsella ole lastensuojelun sijoituspäätöksiä.

Perhehoidon kustannukset ja velvoitteet siirtyvät lapsen mukana sijaisperheen asuinkunnan vastuulle, sillä lapsesta tulee sijaisperheen kunnan asukas. Perhehoitolaki määrittelee perhehoitajan sekä kunnan oikeudet ja velvollisuudet. Kunta päättää perhehoitoon liittyvän sosiaalityön järjestämisestä ja työnjaosta oman organisaationsa sisällä. Tärkeää on maahanmuuttajapalveluiden ja perhehoidon välinen yhteistyö. Kunta voi hakea perhehoidon kustannukset valtiolta kotoutumislain mukaisina pakolaisten erityiskustannuskorvauksina. Korvauksista sovitaan paikallisen ELY-keskuksen kanssa.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä:

Päivi Partanen, sosiaalityöntekijä, Etelä-Suomen aluetoimisto
puh. 050 564 1276, paivi.partanen@pelastakaalapset.fi

Heli Reinikainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Suomen aluetoimisto
puh. 040 543 0313, heli.reinikainen@pelastakaalapset.fi