DSC00931DSC00928

 

Kuka voi adoptoida ulkomailta Suomesta käsin?

  • Suomessa adoptioneuvontaa ja adoptioluvan saaneet aviopuolisot tai yksinhakijat
  • Adoptiokohdemaan kriteerit täyttävät adoptionhakijat
  • Lapsen luovuttavassa maassa hyväksytyt ja valitut adoptionhakijat.
  • Suomen adoptiolaista määräytyy 25 vuoden vähimmäis- ja 50 vuoden yläikäraja. (Adoptioprosessi keskeytyy mikäli adoptionhakija täyttää 50-vuotta ennen kuin lapsi on nimetty adoptionhakijalle.)
  • Lapsen ja vanhemman välinen ikäero saa olla korkeintaan 45 vuotta.
  • Adoptionhakijoilla tulee ikänsä, terveytensä, elämäntilanteensa ja voimavarojensa puolesta olla hyvät resurssit kasvattaa, hoitaa ja tukea lasta joka voi tarvita erityistä tukea kasvunsa aikana sekä vielä pitkälle varhaisaikuisuudessa.

Miksi kaikista maista / kaikkia lapsia ei voi adoptoida?

  • Kansainvälinen adoptio edellyttää toimivaa lastensuojelujärjestelmää. Vain osa kodittomista lapsista on sellaisen lastensuojelujärjestelmän piirissä, joista käsin kansainvälinen adoptio tulee kysymykseen.
  • Suurimmalla lastenkodeissa olevista lapsista on elossa molemmat tai toinen vanhemmista. Vain pieni osa lastenkotilapsista ovat täysorpoja tai vapaita adoptioon.
  • YK:n lapsen oikeuksien sopimus, Haagin kansainvälinen sopimus sekä Suomen adoptiolaki edellyttää että lapselle etsitään ensisijaisesti kotimainen perhe. Kansainvälinen adoptio on viimesijainen ratkaisu lapselle.
  • Poikkeusoloissa lapsiin kohdistuvat väärinkäytökset kasvavat, minkä vuoksi adoptioita ei tulisi toteuttaa katastrofioloissa.
  • Kansainvälinen adoptio voi toteutua ainoastaan mikäli adoption on arvioitu olevan lapsen edun mukaista.

Mikä kohdemaa sopii minulle / meille?

  • Palvelunantajat voivat toimittaa adoptioyhteistyökontakteihinsa ainoastaan sellaisia adoptiohakemuksia, jotka täyttävät kyseisen kohdemaan adoptionhakijoille asetettuja kriteerejä.
  • Palvelunantajat antavat asiakaspalvelua sopivan kohdemaan valintaa varten. Palvelunantaja tarvitsee tätä arviointia varten hakijoilta paljon tietoa hakijoiden iästä, perhesuhteista, elämäntilanteesta, terveydentilasta, lapsitoiveesta sekä mahdollisista rajoituksista adoptionhakemuksen sisällössä.
  • Julkaisemme asiakkaita varten tietoa kohdemaidemme kriteereistä ja pidämme kohdemaa infotilaisuuksia joissa kerromme tarkemmin adoptiohakemuksen toimittamisesta kohdemaahan ja mitä siinä tulee ottaa huomioon.
  • Sopivan kohdemaan valinta edellyttää tarkkuutta ja riittävää, ajantasaista tietoa siitä, mitkä kaikki asiat voivat vaikuttaa adoptiohakemuksen hyväksymiseen kohdemaassa. Kääntykää tätä arviointia varten adoptiopalvelunantajan puoleen!

Terve lapsi?

  • Kaikilla lapsilla, myös biologisen raskauden kautta saaneilla lapsilla, on erilaisia terveys- ja kehitykseen liittyviä riskejä.
  • Lapsen varhaiset vaiheet kuten sikiönaikaiset olosuhteet, synnytys ja sen jälkeinen aika, saatu hoito ja ravinto vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen.
  • Erilaiset kasvun ja kehityksen viiveet ovat yleisiä adoptiolapsilla johtuen elämän alkuvaiheista sekä laitoshoidosta.
  • Useilla adoptiolapsilla on lisäksi jokin diagnoosi Suomeen tullessaan jolloin lapsi voi tarvita kuntoutusta tai terapiaa kasvunsa aikana.
  • Adoptionhakijoiden on hyvä olla tietoinen adoptiolasten terveyteen liittyvistä riskeistä sekä diagnooseista joita lapsilla voi esiintyä.
  • Tarvitsetko lisää tietoa? Osallistu Adoptiolapsen terveydentila –luentoon.

Miksi adoptioprosessi vie niin paljon aikaa?

  • Kansainvälinen adoptio edellyttää monien viranomaisten yhteistyötä ja viranomaisprosesseja niin lähettävässä kuin vastaanottavassa maassa.
  • Myös Suomessa adoptioluvan hakemisen kesto voi vaihdella riippuen siitä kuinka monia lisäselvityspyyntöjä Suomen adoptiolautakunta esittää lupa-asiaa ratkaisun yhteydessä
  • Perheet käyttävät eri määrän aikaa asiakirjojen kokoamiseen
  • Asiakirjojen legalisointi sekä kääntäminen vievät aikaa
  • Vastaanottavassa maassa adoptiohakemuksen sisältö tarkastetaan ja hakijat saavat esihyväksynnän jonka jälkeen hakemus asetetaan jonoon muiden eri maista saapuneiden hakemusten jonoon.
  • Hakemuksia on kohdemaissa lukumääräisesti moninkertaisesti adoptioon vapautuviin lapsiin nähden. Adoptiohakemusten sisältö vaikuttaa siihen keitä lapsia koskien hakemusta voidaan soveltaa kohdemaassa. Palvelunantaja voi antaa adoptioprosessin kestosta vain suuntaa antavia arvioita – lopullista prosessin kestoa on mahdoton ennustaa. Muutokset odotusajoissa sekä vaihtelut perheestä toiseen ovat mahdollisia myös kohdemaan sisällä.
  • Adoptiopalvelunantaja laskee odotusajan siitä päivämäärästä jolloin asiakkaiden adoptiohakemus lähetetään Suomesta kohdemaahan siihen päivämäärään jolloin lapsi saapuu Suomeen.
  • Eri vuosina kohdemaiden adoptiotilanne voi vaihdella aiheuttaen muutoksia odotusajoissa.

DSC00940

Voinko adoptoida yksin?

  • Kyllä, jos muuten adoptiovanhemmalle asetetut edellytykset kohdallasi täyttyvät ja resurssit erityistarpeisen lapsen vastaanottamiseen ovat riittävät.
  • Omia resursseja on hyvä pohtia yhdessä ammattilaisen kanssa adoptioneuvonnassa sekä adoptiokuraattorin kanssa.
  • Selvitä ja keskustele toisten yksinhuoltajien kokemuksista adoptiolapsen vanhempina.
  • Lapsia luovuttavilla mailla on omat adoptiohakijoihin asetetut vaatimukset ja rajoitukset joita sovelletaan yksinhakijoille yleisesti muita tiukemmin. Adoptiopalvelunantajat voivat toimittaa ulkomaille ainoastaan sellaisia hakemuksia, jotka täyttävät kohdemaiden asettamat kriteerit.
  • Yksinhakijoiden mahdollisuudet lähettää hakemuksia kohdemaihin vaihtelevat eri aikoina ja kaikki kohdemaat eivät ota vastaan yksinhakijoiden hakemuksia.

Tarvitaanko adoptiossa aina palvelunantajaa ja mikä on itsenäinen adoptio?

  • Suomen adoptiolain mukaan Suomessa asuvien tulee ensisijaisesti toteuttaa adoptio suomalaisen palvelunantajan välityksellä.
  • Palvelunantajilla on toimilupa avustaa adoptioissa ainoastaan tiettyjen ulkomaisten kontaktien kanssa.
  • Itsenäinen adoptio ilman adoptiopalvelunantajaa on mahdollista rajatuissa tapauksissa, mikäli kyseessä on sukulaisadoptio tai tilanteissa, joissa adoptoitavalla lapsella ja vanhemmalla on ennestään lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattavissa oleva suhde.
  • Myös näissä tilanteissa Suomen adoptiolautakunta edellyttää palvelunantajan käyttämistä mikäli adoptiopalvelunantajan voimassaolevat toimiluvat kyseisessä maassa mahdollistavat adoptiossa avustamista.
  • Lisätietoja itsenäisistä adoptioista antaa Suomen adoptiolautakunta.

Olen Suomen kansalainen, mutta haluan adoptoida nykyisessä asuinmaassani muualla kuin Suomessa – miten etenen?

  • Adoptioon sovelletaan adoptionhakijoiden tosiasiallisen asuinpaikan käsitettä.
  • Adoptio toteutetaan sen maan adoptiolakien ja menettelyjen mukaisesti missä adoptionhakijoiden tosiasiallinen asuinpaikka sijaitsee.

Mikä adoptiossa maksaa?

  • Adoptionhakijat kustantavat oman adoptioprosessinsa sekä lisäksi adoptiopalvelunantajan toiminnan ylläpitokustannuksia.
  • Adoptiolaki määrittelee hyväksyttävät adoptiosta perittävät kustannukset Adoptionhakijoilta perittävät maksut ovat adoptiopalvelunantajan palvelumaksut sekä adoptiokulut.
  • Palvelumaksuilla katetaan palvelunantajan toiminnan ylläpitämisestä ja palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset.
  • Adoptiokulut ovat yksittäisessä adoptioprosessissa aiheutuvia adoptiohakija- sekä maa- ja kontaktikohtaisia kuluja (esim. asiakirjojen hankinta- laillistamis- ja käännöskulut, postituskulut, viranomaismaksut, lastenkodin hoitomaksu, tulkkiopas jne).
  • Adoptiokulujen määrä vaihtelee adoptiohakemuksen sisällöstä, adoptioprosessin kestosta ja kontaktikohtaisista vaatimuksista johtuen hakemuksesta toiseen.
  • Palvelunantaja ilmoittaa adoptiokulut ainoastaan arvioina.
  • Muutokset palvelumaksun sekä adoptiokulujen tasossa kesken adoptioprosessin ovat mahdollisia.
  • Adoptionhakijat voivat hakea KELA:lta adoptiotukea. Adoptiotuki kattaa lähinnä osan matkustuskustannuksista (1900 – 4500 €).