Adoptioneuvonta auttaa lasta ja valvoo hänen etuaan adoptioissa. Neuvonta auttaa ja tukee biologisia vanhempia, jotka harkitsevat lapsensa adoptiota. Heitä tuetaan pohdinnassa ja päätöksenteossa keskustelemalla eri vaihtoehdoista. Neuvonta selvittää adoptiolasta toivovien edellytyksiä ja valmentaa heitä adoptiovanhemmiksi. Adoptioneuvonta auttaa eri osapuolia myös adoption vahvistamisen jälkeen. Adoptioneuvontaa saa maksutta Pelastakaa Lapsilta ja kuntien sosiaalitoimesta.
Adoptioneuvonta koskee kaikkia adoption osapuolia. Kotimainen ja kansainvälinen adoptio alkaa aina adoptioneuvonnalla, jolla pyritään varmistamaan lapsen edun toteutuminen. Lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja adoptiolasta toivovien henkilöiden tulee saada adoptioneuvontaa ennen kuin adoptiosuhde voidaan muodostaa. Adoptioneuvonta jatkuu myös adoption vahvistamisen jälkeen. Perheen sisäisissä adoptioissa neuvonta on myös lakisääteistä ja se koskee kaikkia adoption osapuolia.

Adoptioneuvonnan tarkoituksena on

  • auttaa lasta ja valvoa hänen etuaan
  • auttaa ja tukea biologisten vanhempien päätöksentekoa keskustelemalla eri vaihtoehdoista
  • selvittää lasta toivovien edellytyksiä ja valmentaa heidät adoptiovanhemmiksi
  • neuvoa, auttaa ja tukea eri osapuolia myös adoption vahvistamisen jälkeen
  • adoptioneuvonnassa toimijoina ovat sekä kunnat että Pelastakaa Lapset ry
  • adoptioneuvonta on asiakkaalle maksutonta sosiaalipalvelua ennen adoptiota ja sen jälkeen

Adoptiossa tärkeää on huolehtia lapsen edusta ja löytää lapselle pysyvä ja turvallinen koti. Adoptiokotia tarvitsevia lapsia sijoitetaan Pelastakaa Lasten kautta Suomessa vuosittain noin 10-20 ja kansainvälisen adoption kautta noin 20-40. Kotimaisissa adoptioissa työskennellään sekä lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lasta toivovien perheiden kanssa. Kansainvälisissä adoptioissa lapsi ja biologiset vanhemmat valmistellaan adoptioon ja/tai saavat neuvontaa myös kotimaassaan.

Adoptio on oikeudellinen toimenpide. Se merkitsee vanhemman oikeuksien ja velvollisuuksien siirtymistä lapsen adoptiovanhemmille. Lapsi saa adoptioperheessään oikeudellisesti saman aseman kuin perheen biologinen lapsi. Adoptiossa luodaan purkamaton suhde lapsen ja vanhemman välille. Adoptiolapsella on perheessä sama oikeudellinen asema kuin biologisella lapsella.

Adoptiotyötä säätelevät

  • adoptiolaki (AdL 22/2012) ja siitä annettu asetus
  • YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus
  • Adoptioita koskeva Euroopan neuvoston uudistettu yleissopimus

Lisäksi kansainvälisiä adoptioita säätelevät

  • Yleissopimus lasten suojelusta sekä yhteistyöstä kansainvälisissä adoptioasioissa (ns. Haagin sopimus)

Kansainvälisissä adoptioissa tulee huomioida myös lapsen syntymämaan lainsäädäntö.

Lapsen adoptio – neuvonta biologisille vanhemmille ja lapselle

Harkitessaan lapsensa adoptiota vanhempia autetaan pohtimaan elämäntilannettaan ja eri vaihtoehtoja. Vanhemmilla on oikeus päättää lapsensa adoptiosta. Kun lapsi on syntynyt avioliitossa ja aina kun isyys on vahvistettu, kummankin vanhemman suostumus tarvitaan. Vanhemmilla on lapsen syntymän jälkeen vähintään kahdeksan viikon harkinta-aika, ennen kuin suostumus voidaan allekirjoittaa. Biologiset vanhemmat voivat esittää toiveita adoptioperheen suhteen ja heidän kanssaan keskustellaan avoimesta adoptiosta, ts. mahdollisuudesta yhteydenpitoon adoption jälkeen. Harkinta-aikana lasta voidaan tarpeen mukaan hoitaa lyhytaikaisessa perhehoidossa. Adoptioneuvonta on aina maksutonta.

Opas syntymävanhemmalle
Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, joka harkitset lapsesi luovuttamista adoptioon.

Handbok för biologiska föräldrar som överväger adoption

Ensimmäiset päiväni
Ensimmäiset päiväni on kirjanen lapselle hänen alkuvaiheistaan synnytyssairaalassa.

Avoimuus ja perhesiteet adoptoitujen elämässä

Lapsen taustatiedot

Adoptiovanhemmat saavat tiedossa olevat taustatiedot lapsesta, hänen terveydestään ja adoptioon johtaneista syistä. Tiedot auttavat adoptiovanhempia ymmärtämään biologisten vanhempien ratkaisua, välittämään lapselle tietoa hänen syntymätaustastaan sekä vastaamaan avoimesti lapsen kysymyksiin omasta taustastaan. Lapsella on oikeus itseään koskeviin tietoihin ja vastuu tietojen antamisesta on ensisijaisesti adoptiovanhemmilla. Lapsen on tärkeää olla pienestä pitäen tietoinen omasta taustastaan.

Jos mietit miten saada tietoa adoptiotaustastasi, katso adoptioneuvonta adoption vahvistamisen jälkeen ja arkistotietojen saanti.

Ketkä voivat adoptoida kotimaassa ja kansainvälisesti?

Lain mukaan adoptio on mahdollinen 25 vuotta täyttäneille joko avioliitossa oleville tai yksinäisille henkilöille. Adoptiolain mukaan lapsi tulisi sijoittaa ensisijaisesti kahden vanhemman perheeseen. Jos adoptoitava on alaikäinen, adoptoitavan ja adoptionhakijan välinen ikäero saa olla enintään 45 vuotta eikä adoptionhakija saa olla 50 vuotta vanhempi. Joitakin poikkeuksia ikärajoista on, mm. perheensisäiset adoptiot. Vieraan lapsen adoptioihin tarvitaan adoptiolautakunnan lupa. Lupaa haetaan adoptioneuvonnan jälkeen Adoptiolautakunnalta (Valvirassa). Adoptiovanhemmilta edellytetään kykyä rakentaa elinikäinen, hoitava ja lämmin suhde lapseen.

Adoptioneuvonta on yhteistyöprosessi sosiaalityöntekijän kanssa ja sen aikana arvioidaan hakijoiden edellytyksiä ja valmiuksia adoptiovanhemmuuteen. Adoptioneuvontaan kuuluu myös adoptoidun lapsen sijoituksen onnistumisen tukeminen. Sosiaalityöntekijät tekevät adoption vahvistamisen jälkeen tuen tarpeen arvioinnin ja ovat tarvittaessa adoptioperheen tukena uudessa elämäntilanteessa.

Mitä asioita sekä kotimaisessa että kansainvälisessä adoptioneuvonnassa käsitellään?

Lapsen adoptoiminen edellyttää adoptioneuvontaa, jota voi saada Pelastakaa Lasten aluetoimistoista tai oman kunnan sosiaalitoimesta. Olemalla yhteydessä oman kotikuntasi sosiaalitoimeen saat tiedon siitä, miten adoptioneuvonta on kunnassasi järjestetty.

Adoptioneuvonnan alussa arvioidaan hakijoiden edellytyksiä (mm. ikä, sosioekonominen tilanne ja terveys) adoptiovanhemmuuteen. Adoptioneuvonnan aikana käsitellään hakijoiden valmiuksia adoptiolapsen vanhemmuuteen, annetaan tietoa ja valmennusta. Keskusteluteemoja ovat hakijoiden motiivit, henkilöhistoria, nykyinen elämäntilanne, parisuhde, ihmissuhdeverkostot, menetykset, kasvatuskysymykset ja adoptiolapsen erityisyys, avoimuus lapsen taustan suhteen sekä muut tarpeelliset asiat. Adoptioneuvonnan aikana työstetään hakijoiden mielikuvia lapsesta ja vanhemmuudesta sekä valmius mahdolliseen avoimeen adoptioon, ts. yhteydenpitoon lapsen syntymäperheeseen. Hakijoiden kanssa käsitellään myös lapsen oikeutta itseään koskeviin tietoihin ja niiden merkitystä lapsen identiteetin muodostumisessa.

Adoptoitu lapsi tarvitsee hyvin valmennetut vanhemmat, joilla on elämäntilanteensa ja voimavarojensa puolesta hyvät mahdollisuudet tarjota menetyksiä ja huolenpidon puutetta kokeneelle lapselle turvallinen, hyvä lapsuus, nuoruus ja olla tukena myös pitkälle aikuisuuteen asti.

Kaikissa adoptioissa luodaan purkamaton suhde lapsen ja vanhemman välille ja adoptoidulla lapsella on perheessä sama oikeudellinen asema kuin perheen biologisella lapsella. Adoptiolain mukaan adoption edellytykset ovat samat niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä adoptiossa.

Jokainen adoptioprosessi ja sen kesto on yksilöllinen. Kotimainen ja kansainvälinen adoptioneuvonta kestää keskimäärin 1-2 vuotta. Adoptioneuvonnan päätteeksi sosiaalityöntekijä kirjoittaa hakijoita ja heidän elämäntilannettaan, taustaa sekä adoptiomotiiveja ja kasvatusvalmiuksia kuvaavan asiakirjan, kotiselvityksen. Asiakirjojen perusteella lautakunta voi myöntää luvan kotimaiseen tai kansainväliseen adoptioon.

Kotimaisissa adoptioissa lapsi sijoitetaan luvan saaneeseen perheeseen Pelastakaa Lasten adoptiotoimiston tai kunnan sosiaalitoimen kautta. Kansainvälisissä adoptioissa lapsi tulee kansainvälisen adoptiopalvelun kautta. Adoptioprosessit ovat usein monivuotisia.

Lapsen tultua perheeseen adoptioneuvonta jatkuu perheelle maksuttomana tukena. Tarkoituksena on tukea ja auttaa adoptiolasta ja -vanhempia heidän muuttuneessa elämäntilanteessaan ja lapsen kasvun ja kehityksen eri vaiheissa. Perheelle tarjotaan myös lakisääteinen tuen tarpeen arviointi ja heille annetaan tai heidät ohjataan tarvittavan tuen piiriin myös muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Erityistä kansainvälisistä adoptioista

Kansainvälinen adoptio on lapselle vaihtoehto silloin, kun hänelle ei löydy vanhempia hänen kotimaassaan. Kansainvälisessä adoptiossa

  • autetaan niitä lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta päästä perheeseen ja joita uhkaa pitkäaikainen laitoshoito omassa maassaan
  • huolehditaan, että lapset pääsevät kansainväliseen adoptioon valmennettuihin perheisiin, joilla on lapsen adoptoimiseen asianmukaiset luvat sekä hyvät valmiudet ottaa lapsi vastaan ja tukea häntä eri elämänvaiheissa
  • noudatetaan lapsen oikeuksia kunnioittavia adoptiokäytäntöjä, Suomen ja lähtömaan adoptiolainsäädäntöä sekä kansainvälisiä sopimuksia lasten oikeuksista sekä kansainvälisestä adoptiosta

Lapsen syntymämaan adoptioviranomaiset noudattavat oman maansa adoptiolainsäädäntöä. He myös asettavat tuleville adoptiovanhemmille kriteerejä, jotka adoptiohakijoiden tulee täyttää voidakseen lähteä adoptiohakijoiksi kyseiseen maahan.

Adoptioluvan hakeminen

Saatuaan neuvontaa ja asiakirjojen valmistuttua adoptoitua lasta toivovat henkilöt hakevat lupaa kotimaiseen tai kansainväliseen adoptioon. Lupahakemus käsitellään Adoptiolautakunnan lupajaostossa (Valvirassa). Kotimaisissa adoptioissa luvan hakeminen tapahtuu adoptioneuvontaa antaneen tahon opastuksella. Kansainväliseen adoptioon adoptioluvan hakeminen edellyttää, että adoptiohakijat ovat asiakkaana adoptiopalvelunantajalla, joita Suomessa on kaksi: Interpedia ry ja Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälinen adoptiopalvelu.

Huom! Pelastakaa Lasten kansainvälinen adoptiopalvelu on oma aluetoimistoista erillinen toimisto Helsingissä.

Kansainvälisissä adoptioissa adoptioluvan myöntämisen jälkeisistä vaiheista ja yhteistyöstä kohdemaiden kanssa vastaavat adoptiopalvelun antajat.

Lapsen adoption jälkeen adoptioneuvonta jatkuu aluetoimistoissa.