Palaa verkkolehden etusivulle

Tukiperhetoiminta on tärkeä osa pakolaisnuorten kotouttamista

On aurinkoinen keskiviikko, kun tapaan Annika Lehtolan ja Miriamin (nimi muutettu). He ovat mukana Pelastakaa Lasten Tukiperhe kotouttaa -toiminnassa. Toiminnalla on kahdet kasvot, sekä tukijan että tuettavan.

Annika ja Miriam ovat tyytyväisiä päätöksestään lähteä mukaan tähän toimintaan. Annika on alaikäisenä Suomeen saapuneen ja oleskeluluvan saaneen Miriamin tukiperhe. Annika ja Miriam tapaavat pari kertaa kuukaudessa Annikan luona tai yhteisesti sovittujen aktiviteettien parissa.

Saajan ja antajan roolit vaihtelevat tukijan ja tuettavan välillä

  • Annika leipoi minulle ranskanpastilleilla koristellun täytekakun, joka oli todella hyvää. Ihastuin kakkuun niin, että otin loput mukaani lähtiessäni kotiin, Miriam nauraa.

Annika kertoo, että Miriamiin tutustuminen on avannut silmät suomalaiseen kulttuuriin aivan uudella tavalla. Hän sanoo oppineensa paljon niin suomalaisuudesta kuin Miriaminkin kulttuurista. Nyt suomalaiset vaikuttavat Annikasta hieman pidättäytyväisiltä, vapautuneeseen Miriamiin verrattuna.

  • Järjestön tilaisuudessa Miriam lauloi musiikin tahdissa välittämättä siitä, miten ympäröivät ihmiset siihen suhtautuivat. Se oli mielestäni siistiä, koska eihän muiden reaktiolla oikeasti olekaan väliä, Annika sanoo.

Vapaaehtoistyö tuo elämään uudenlaista perspektiiviä

  •  Kun tähän lähti mukaan, niin ajattelin antavani Miriamille omastani. Nyt olen kuitenkin huomannut, kuinka paljon olen häneltä myös saanut. Olen ylpeä Miriamin saavutuksista opiskelun suhteen, ja hän on mahtava esimerkki vahvasta ja rohkeasta naisesta. Kyllä omat huolet tuntuvat pieniltä, kun ymmärtää, kuinka paljon on kuitenkin hyvin, Annika täsmentää.

Miriamillakin on valoisia toiveita tulevaisuudelta.

  • Toivon että valmistun ja saan töitä, jotta voin auttaa perhettäni. Haluaisin löytää kavereita Suomesta ja elää rauhallista ja iloista elämää, Miriam hymyilee.

Tukiperhe kotouttaa -toiminta osana Pelastakaa Lasten vapaaehtoistoimintaa

Länsi-Suomen aluetoimiston alueella hankkeena toimivan ja muilla Pelastakaa Lasten aluetoimiston alueilla palvelutoimintana olevan Tukiperhe kotouttaa -toiminnan keskiössä ovat noin 16-21 -vuotiaat turvapaikan Suomesta saaneet ja alaikäisinä yksin ilman huoltajaa maahan tulleet nuoret. Toiminnan ensisijaisena tavoitteena on tarjota nuorelle turvallinen ympäristö, joka mahdollistaa ja tukee suomalaiseen yhteiskuntaan tutustumisen ja edesauttaa nuoren integroitumista.

Tukiperhe kulkee nuoren rinnalla ja auttaa häntä uudessa itsenäistymiseen tähtäävässä elämänvaiheessa. Miriamin mukaan toiminnalla on ollut suuri vaikutus myös hänen suomen kielen opintoihinsa.

  • ­Minulla on ollut paljon haasteita Suomessa, varsinkin kun tulin Suomeen alaikäisenä ja yksin. Annika on ollut todella tärkeä minulle, sillä hän on auttanut minua viihtymään Suomessa viettämällä aikaa kanssani ja opettamalla suomea. Annikan ansiosta en jää yksin, Miriam kertoo.

Kuinka päästä mukaan tukihenkilö- tai tukiperhetoimintaan?

Tukiperheeksi voi hakea kuka tahansa yli 25-vuotias henkilö, pariskunta tai lapsiperhe. Erityisosaamista ei tarvita. Riittää, että on motivoitunut, elämäntilanne on vakaa ja perhe pystyy osallistumaan toimintaan pitkällä aikavälillä, mielellään vähintään vuoden ajan. Lisäksi yhteistyökykyä tarvitaan, sillä vapaaehtoinen toimii nuoren lisäksi yhteistyössä myös Pelastakaa Lasten sekä nuoren viranomaisten, kuten sosiaalityöntekijän, kanssa.

  • Osa turvapaikkaa hakevista nuorista on erityisesti sillä tavalla haavoittuvassa asemassa, että he ovat tulleet maahan yksin, eivätkä puhu suomea äidinkielenään. Jokainen ihminen kohdataan yksilönä lähtökohdista riippumatta, Annika kertoo.

Vapaaehtoistoimintaa omilla ehdoilla, omista lähtökohdista

Annikan ja Miriamin suhde on muuttunut ystävyydeksi vuosien varrella. Tapaamisista sovitaan kummankin aikataulujen mukaan, ja yhdessä tehdään kaikenlaista tilanteesta riippuen. Välillä osallistutaan järjestön omiin tapahtumiin, toisinaan taas tehdään läksyjä ja puhutaan arkisista asioista.

  • Meillä vapaaehtoisilla ei ole vastuuta nuoren henkilökohtaisten asioiden hoitamisesta, vaan niistä vastaavat viranomaiset. Koska tuettavalla ei useinkaan ole pysyvää tukiverkostoa, ja asioita hoitavat viranomaiset vaihtuvat tiheään tahtiin, tukiperheillä on tuettavan elämässä erittäin tärkeä rooli turvallisena ja välittävänä aikuisena, Annika painottaa.

Tukiperheitä kaivataan lisää

  • Nuoret ovat usein yksinäisiä ja heillä on pelkät viranomaiskontaktit. Nuoret kaipaavat kontakteja turvallisiin aikuisiin ja myös ikätovereihin, muihin suomalaisnuoriin. Suurin toive nuorilla olisi kuitenkin saada oma perhe Suomeen, mutta valitettavasti perheenyhdistäminen on tehty Suomessa lähes mahdottomaksi. Monet nuoret tulevat maista, joissa perheen merkitys on todella suuri ja suomalainen tapa asua yksin on vieras, sanoo Tukiperhe kotouttaa-hankkeen suunnittelija Johanna Heikkinen.

Vaikka tukisuhteita on syntynyt ja usea nuori on saanut itselleen tukiperheen, tukiperheistä on pula erityisesti Pirkanmaan ja Hämeenlinnan seuduilla.

  • Riittää, että on aikaa, sydäntä ja halua tutustua nuoreen ja että oma elämäntilanne antaa myöten vapaaehtoistoimintaan lähtemiselle. Tärkeintä on, että vietetään aikaa yhdessä ja joku kysyy, että mitä kuuluu, Johanna Heikkinen tiivistää.

 

Mikäli innostuit tukiperheeksi ryhtymisestä pakolaistaustaiselle nuorelle, niin ole yhteydessä oman alueesi Pelastakaa Lasten aluetoimistoon.

 

Teksti Nina Koski
Kuvat Tuuli Lindroos

Pelastakaa Lapset -verkkolehden etusivulle