Palaa verkkolehden etusivulle

Mukana ykkösketjussa

Mitä Jukka Kurttila ajattelee #ykkösketjuun-kampanjasta, kun juuri puuvillan viljelyyn liittyy maailmanlaajuisesti paljon ihmisoikeusloukkauksia, epäoikeudenmukaisuutta ja inhimillistä kärsimystä.

Jukka Kurttila on Finlaysonin luova johtaja ja Pelastakaa Lasten liittohallituksen jäsen.

Miksi Finlayson päätti lähteä ajamaan hanketta eteenpäin omalta osaltaan?

Ei yritysvastuulaista haittaa ole. Päinvastoin. Jokaisen yrityksen tulisi tietää ainakin yhteistyökumppanien osalta, miten he toimivat. Tämän pidemmällehän mahdollinen uusi lainsäädäntökään ei ylettyisi. 

Onko teillä mitään viestiä niille yrityksille, jotka eivät halua lähteä mukaan?

Yritys on minun mielestäni myös arvosuunnannäyttäjä. Jos yrityksessä ei herää spontaanisti kiinnostusta tukea yritysvastuulain hallitusohjelmaan saamista, niin ehdotan yrityksen toimitusjohtajalle vielä yhtä kysymystä ennen lopullista päätöstä. Kysymys kuuluu ”Mieti ajatus loppuun saakka. Miksi ette halua lähteä mukaan”. Tämän ajatuspolun perkaaminen auttaa löytämään mahdolliset ennakkoasenteet tai ennakkoluulot, joiden takia ensimmäinen ajatus on ollut pysyä erossa yritysvastuulain eteenpäin viemisestä.

Toimisiko yritysvastuulaki kilpailuvalttina?

Totta kai. Yrityksellä tulisi olla varaa ajatella, että tuotteidemme hyvä laatu merkitsee myös työntekijätasolla hyvää laatua työolosuhteiden ja palkkauksen osalta. Halpavaatemyynnin toimintamalli on, että hinta puristetaan kaikin mahdollisin keinoin alas.

Eivät vastuullisuusasiat voi olla strategista kilpailuetua heikentävää tietoa. Kyllä kilpailuedun on tultava jostain muualta.

Käsitin, että vastuullisuuden seurannasta voi kehittyä yrityksen intohimo?

Vielä 20 vuotta sitten Finlaysonin tehtaalle tuli maailmalta puuvillapaaleja. Ei meillä tiedetty, mistä ne olivat peräisin. Oli ajan henki, ettei se tieto kuulu kenellekään, eikä sen pidäkään kuulua.

Kun ostin yrityksen vuonna 2014, Finlaysonin tuotteissa ei ollut esillä missä tuote on tehty.

Aloitimme auditoinnit, jotta oppisimme tuntemaan yhteistyökumppanimme. Näin saimme konkreettisen käsityksen, keitä tuotantoketjussa on mukana. 2016 julkaisimme ensimmäistä kertaa toimittajalistamme ja myöhemmin julkaisimme tiedot tehdaskohtaisesti kartalla.

Kananmunan ostaja näkee, millaisesta kanalasta se on lähtöisin. Eikö vastaava olosuhdemerkintä ole kangasteollisuudelle mahdollista?

Kuluttaja voi tänä päivänä lähinnä arvella puuvillan taustasta jotain tuotteen hinnan perusteella. Sertifioidusta luomu- tai Reilun kaupan puuvillasta on olemassa tieto läpi koko tuotantoketjun.

Tavallinen puuvilla, jota myös käytämme, tulee eri puolilta maailmaa, eri toimeksiantajien kautta. Sen kohdalla peltokohtainen tutkiminen ei meiltä ole onnistunut. Tekstiiliteollisuudessa juuri tämä moniportaisuus on ongelma.

Tämän takia Pelastakaa Lapset tukee #ykkösketjuun-kampanjaa

Neljä tosiasiaa, miksi yritysvastuuta on selkeytettävä.

  1. Yritykset rakentavat toiminnallaan yhteiskuntaan hyvinvointia, mutta liiketoiminnalla on joskus myös synkeämpi puolensa. Osa yrityksistä syyllistyy toiminnassaan työntekijöiden oikeuksien polkemiseen tai käyttää esimerkiksi lapsityövoimaa.
  2. Lapset ovat yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ja haavoittuvimpia jäseniä. Lähes kaikilla yritysten vastuullisuutta koskevilla päätöksillä on suora tai epäsuora vaikutus lasten oikeuksien toteutumiseen. Yritysten toiminnalla saattaa olla pitkäaikainen ja jopa peruuttamaton vaikutus lapsiin.
  3. Lasten oikeudet yritysten toiminnassa eivät liity ainoastaan lapsityövoiman käyttöön vaan kyse on laajemmasta käsitteestä, joka rakentuu neljälle YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteelle:
    • Lapsen edun ensisijaisuus
    • Lapsen oikeus yhdenvertaiseen kohteluun
    • Lapsen oikeus osallistua
    • Lapsen oikeus henkiinjäämiseen ja kehittymiseen.
  4. Yritystoiminnassa lasten oikeuksien käsite kattaa nuorten työolojen lisäksi muun muassa vanhempien työolot, kuten äitiysloman, mahdollisuuden imetykseen työpaikalla, perheen ja vapaa-ajan yhdistämisen, elämiseen riittävän palkan, perheiden asuinolot tehtaiden asuntoloissa. Suuremmassa mittakaavassa tarkastelun alla on oltava kaikki yritysten lapsille ja nuorille suuntaamat tuotteet ja niiden turvallisuus, sisältäen myös lapsiin kohdistuvan mainonnan.

Pelastakaa Lapset -verkkolehden etusivulle