Ukrainasta paenneista lapsista enemmän kuin joka toinen kokee ahdistusta ja on huolissaan tulevaisuudesta

Ukrainasta paenneista lapsista enemmän kuin joka toinen kokee ahdistusta ja on huolissaan tulevaisuudesta

Ukrainasta eri Euroopan maihin paenneet lapset kamppailevat mielenterveytensä kanssa, ja enemmän kuin joka toinen lapsi kokee ahdistusta ja on huolissaan tulevaisuudestaan, todetaan Pelastakaa Lasten uudessa raportissa.

Pelastakaa Lasten uuden raportin mukaan puolet alle 16-vuotiaista Ukrainasta paenneista lapsista kokee ahdistusta. Vanhempien lasten keskuudessa osuus on jopa tätä korkeampi. Tutkimukseen osallistuneista lapsista lähes puolet ilmoitti kokevansa yksinäisyyttä ja yli puolet on huolissaan tulevaisuudestaan. Selvitykseen osallistuneista lapsista 57 prosenttia tuntee olonsa hieman tai paljon onnettomammaksi Ukrainasta lähdön jälkeen.

Selvityksen osana tehtyihin kyselyihin, ryhmäkeskusteluihin ja haastatteluihin osallistui yli 1000 pakolaislasta ja lasten huoltajaa kahdeksassa maassa: Suomi, Italia, Liettua, Alankomaat, Norja, Puola, Romania ja Ruotsi.

Tutkimuksessa todettiin, että koulua käyvät pakolaislapset kokevat muita vähemmän yksinäisyyttä. Eurooppaan paenneiden lasten koulunkäyntiluvut ovat kuitenkin edelleen huolestuttavan alhaiset. Noin kolmasosa lapsista ei ollut koulussa ennen viime kesälomaa, ja neljännes ei aikonut ilmoittautua paikalliseen kouluun nyt käynnissä olevalle lukuvuodelle.

Monissa maissa on koettu vaikeuksia pakolaislasten koulunkäynnin järjestämisessä. Haasteet ovat suurimmat eniten pakolaisia vastaanottaneissa maissa. Pakolaislasten tukena on liian vähän opettajia, jotka voisivat auttaa lapsia uuden kielen omaksumisessa. Paikallisviranomisilla ei usein ole varoja uusien opettajien palkkaamiseen. Esimerkiksi Puolassa vain 41 prosenttia ukrainalaislapsista on tietojen mukaan ilmoittautunut paikallisiin kouluihin.

Elokuun lopulla Suomessa  68 prosenttia 7–15-vuotiaista Maahanmuuttoviraston vastaanottojärjestelmän piirissä olevista ukrainalaisista oli perusopetuksessa tai siihen valmistavassa opetuksessa. Kevätlukukaudella lukumäärät olivat huomattavasti pienemmät. Osa maahan tulleista ukrainalaisista ei ole vastaanottojärjestelmän piirissä, mutta he voivat silti olla koulussa.

Henkisen hyvinvoinnin turvaaminen haasteena

– Tunnen oloni hieman epämukavaksi täällä. Minulla ei ole ystäviäni ja luokkatovereitani. Suurin osa ikäisistäni ei puhu englantia, joten en voi oikeastaan kommunikoida heidän kanssaan. Minulla on muutama [ystävä], jotka ovat ukrainalaisia ja joita tapasin täällä. Olemme melko läheisiä, sanoo Romaniaan paennut 15-vuotias Ana*.

Pelastakaa Lasten selvitystä varten haastatelluista lapsista yli puolet (57 %) tunsi olonsa hieman tai paljon onnettomammaksi Ukrainasta lähdön jälkeen.

Yli puolet (57 %) kyselyihin vastanneista lapsista uskoi, että heidän tilanteensa paranisi, jos heillä olisi ystäviä uudessa asuinympäristössään, mahdollisuuksia urheilla ja harrastaa (56 %) tai oppia paikallista kieltä (54 %). Pojat (64 %) toivoivat huomattavasti tyttöjä (52 %) useammin saavansa uusia ystäviä. Kielitaidon puute on selkeä este ystävien saamiselle.

– Kävin [paikallisessa koulussa] kaksi viikkoa, mutta siellä ei ollut paljon venäjää puhuvia opettajia, joten palasin ukrainalaiseen verkkokouluun, sanoo Liettuassa oleva Andriy*, 13.

Lasten huoltajista jotkut katsovat, että lasten olisi parempi osallistua vastaavanlaiseen verkko-opetukseen, jota ennen sotaa järjestettiin Ukrainassa osana koronanvastaisia toimia. Huoltajat perustelevat tätä sillä, että he eivät tiedä kuinka kauan he tulevat asumaan heitä vastaanottaneissa maissa. Etäopiskelulla on kuitenkin rajoituksensa, ja tätä vaihtoehtoa hyödyntävät lapset voivat jäädä paitsi lähiopetuksen hyödyistä.

– Olemme kuulleet paljon hyvää koulusta. Ruokailusta kuulimme paljon hyvää ja harrastuksista – ja että pitää kengät ottaa pois koulussa. Kaikki on tehty näin, että lapset haluavat mennä kouluun. Haluamme kovasti kouluun. Luulemme, että täällä on paremmat koulut kuin Ukrainassa, kertoi Suomessa haastatteluihin osallistunut lapsi.

– Ukrainasta paenneiden lasten osallistuminen kouluopetukseen hyödyttää heitä monella eri tapaa. Koulutukseen ei tule katkoa ja koulunkäynti edistää merkittävällä tavalla lasten henkistä ja sosiaalista hyvinvointia, toteaa Eveliina Viitanen, Pelastakaa Lasten pakolaistyön erityisasiantuntija.

– Jos lapsia ja perheitä ei nähdä missään, ei ehkä myöskään saada tietoa heidän hyvinvoinnistaan. Esimerkiksi koulussa voidaan havaita, jos lapsella on jokin hätä, ja tähän pystyttäisiin reagoimaan. Koulunkäynnin järjestämisen lisäksi olisi tärkeää varmistaa pääsy myös varhaiskasvatukseen, sanoo Viitanen.

Ukrainan konfliktin kärjistymisestä 24.2. lähtien 7,8 miljoonaa ihmistä on paennut maasta muualle Eurooppaan. Heistä arviolta 40 prosenttia on lapsia. Lapsista moni on kokenut hyvin vaikeita asioita Ukrainassa ja kodin sekä läheisten jättäminen on ylipäätään järkyttävä asia.

Lapset ja heidän huoltajansa toivovat voivansa palata Ukrainaan, mutta tämä tuskin tapahtuu lähiaikoina. Pakolaisia vastaanottaneilla yhteiskunnilla on merkittävä rooli ja vastuu riittävän tuen järjestämisestä, jotta ahdistusta, huolta ja surua tunteville lapsille ei kehittyisi pitkäaikaisia mielenterveydellisiä ongelmia.

Lapsia ja perheitä vastaanottaneiden maiden pitää laatia pitkän aikavälin suunnitelmia lasten suojelun sekä hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. On tärkeää varmistaa, että lapset voivat elää tavallista arkea, ja että heillä olisi toivoa tulevaisuutensa suhteen. Lasten koulunkäynnin varmistamiseksi on ponnisteltava entistä enemmän ja koulutukseen liittyviä esteitä on poistettava. Tämä tarkoittaa esimerkiksi panostamista koulujen resurssointiin sekä kielenopetuksen järjestämiseen lapsille ja heidän huoltajilleen.

* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.

  • Pelastakaa Lasten selvitys kohdistui erityisesti Ukrainasta tämän vuoden helmikuun lopun jälkeen paenneisiin yli 12-vuotiaisiin lapsiin.
  • Tietojenkeruu toteutettiin heinä-elokuussa 2022. Tutkimuksessa sovellettiin eri menetelmiä. Lasten ja huoltajien parissa toteutettiin verkkokyselyjä sekä kohderyhmähaastatteluja. Suomessa toteutettiin verkkokysely sekä kaksi ryhmäkeskustelua, joihin osallistui myös 10–12-vuotiaita lapsia.
  • Konfliktin kärjistymisen jälkeen helmikuussa 2022 Pelastakaa Lapset on laajentanut toimiaan Ukrainassa ja kaikkialla Euroopassa. Ukrainasta paenneita lapsia ja perheitä autetaan muun muassa tarjoamalla heille psykososiaalista tukea, ylläpitämällä lapsiystävällisiä tiloja sekä tukemalla perheiden uudelleensijoittamista ja sopeutumista pakolaisia vastaanottaneissa yhteisöissä.

Lue raportti: This is my life, and I don’t want to waste a year of it – The experiences and wellbeing of children fleeing Ukraine

Auta Ukrainan sodasta kärsiviä lapsia