Me-muotoista lastensuojelutyötä

Me-muotoista lastensuojelutyötä

Erityisnuorisokoti Pärskeessä laitettiin yhdessäolon meininki uusiksi, ja luotiin rakenteet yhteisvastuulle ja voimaannuttavalle vuorovaikutukselle. Me-meiningillä syntyi kaikille turvallinen, avoin ilmapiiri

Katso sijaishuoltoyksiköiden vapautuvat paikat

Teksti: Raili Mykkänen

Pärskeessä on pizzapäivä. Keittiössä käy vilske. Punatukkainen tyttö vaikuttaa innostuneelta hoitamaan järjestelyjä keittiössä.

”Minulla on menossa itsenäistymisprosessi. Tässä kohtaan mietin jo sellaisia asioita, että mitä tavoitteita minulla on elämälleni”, hän kertoo.

Neljäntoista vanha poika toteaa, että ikäänsä nähden hänellä on mielestään tarpeeksi paljon vaikutusvaltaa omiin asioihinsa.

”Täällä aikuiset kuuntelee, siis todella kuuntelee, mitä haluat elämältä. Tämä ei ole vaan sitä, että sun puolesta päätetään asioita”, puuttuu puheeseen tumma, pienikokoinen poika, jolla ehti olla neljä eri sijoituspaikkaa ennen Pärskeeseen saapumistaan. Sijoituksista ensimmäinen tapahtui pojan ollessa seitsemän.

”Niin, toi on todella tärkeetä, toi, että kuunnellaan mitä nuorella on mielessä”, toinen poika komppaa.

Yhteisöllisyys työmenetelmänä

Sosiaaliseen oppimisen lähtökohtana on vastuullinen käyttäytyminen itseä ja yhteisöä kohtaan. Nämä ovat opittavissa olevia asioita, joskaan eivät välttämättä tulijoille entuudestaan tuttuja. Yhteisöllisyyteen kuuluvat yhdessä sovittujen käytäntöjen noudattaminen, omista vastuualueista huolehtiminen, palautekulttuuri, avoimuus ja rehellisyys sekä turvallisuus ja luottamus.

”Niin, se yhteisöllisyys tarkoittaa, että kaikki me, ihan pienetkin (13-vuotiaat), me kaikki yhdessä sovitaan mitä täällä tapahtuu”, punatukkainen tyttö puuttuu puheeseen.

”On tärkeetä oppia, miten turvallisuus rakentuu, jo oman elämän takia, ja kaikkien meidän turvallisuuden takia. Se on niin, että kun me saadaan päätäntävaltaa, me saadaan lisää päättäväisyyttä. Opitaan vastuuta kans”, tyttö sanoo ja puhuu niin kuin kokemuksen kautta opitusta puhutaan. Hänet sijoitettiin aikanaan suoraa kotoa.

Pelkästään ryhtyminen kokoustamaan yhdessä aikuisten ja nuorten kesken ei vielä ole yhteisöhoitoa. Tämäkin on Pärskeessä todettu, vaikka lasten osallisuus on aina kuulunut vahvasti Pelastaa Lasten arvoihin.

”Laitoshoidon perinne on paljolti ”aikuiset valvovat” -kulttuuria. Nuoret aistivat tämän. Menetelmä toimii vasta, kun aikuiset ymmärtävät yhteisöhoidon lähtökohdat”, sanoo johtaja Sami Köykkä.

”Kyllä se ammatillisen koulutuksen vaatii, että henkilökunta oppii tunnistamaan oman toimintansa merkityksen vuorovaikutuksessa ja arvioimaan yhteisönsä hoidollisia, kasvatuksellisia ja kuntouttavia vaikutuksia asiakkaan näkökulmasta”, jatkaa Köykkä.

Aikuisten tuki välttämättömyys

Mitä enemmän nuorten yhteiselo on nuorten omissa käsissä, sen parempi. Aikuiset tuovat yhteisöön voimaannuttavia näkökulmia, opastavat näkemään voimavaroja sellaisissa ominaisuuksissa, joita nuori on entuudestaan pitänyt itsessään kielteisinä.

”Sellaisia asioita, joita nuorella ei ole valta muuttaa, sellaiset on hyvä nähdä myönteisessä valossa, kuten vilkkaus aktiivisuutena, eikä häiriköintinä. Silloin nuorella on jokin positiivinen kulma omaan energiaansa”, Köykkä havainnoi.

Myös Pärskeen käytännöt on luotu yhdessä ja niitä on tarvittaessa mahdollista muuttaa. Vain kolme sääntöä tulee ylhäältä annettuna: ei päihteitä, ei väkivaltaa, sillä jokaisella on oikeus fyysiseen, psyykkiseen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja koskemattomuuteen.

”Nuoret ovat sisäistäneet hyvin, että turvallinen, hyvä ilmapiiri on oma etu ja jokaisen vastuulla”, Sami Köykkä toteaa.

Katso sijaishuoltoyksiköiden vapautuvat paikat