Perhekeskustoiminnan kehittämistä lasten kanssa

Perhekeskustoiminnan kehittämistä lasten kanssa

Tavoite:  

Pelastakaa Lasten ja Lempäälän kunnan yhteistyönä toteutettiin kehittämisprosessi, jonka lähtökohtana oli halu tutustua lasten ja vanhempien palvelukokemuksiin ja -tarpeisiin, erityisesti painottaen Lempäälän kunnan perhetupatoimintaa. Toisena tavoitteena oli asiakaslähtöisten mittareiden luominen perhetupapalveluiden laadun ja vaikutusten seuraamiseen. Perhetuvat ovat maksuttomia kohtaamispaikkoja lempääläisille lapsiperheille ja ovat osa perhekeskustoiminnan kokonaisuutta. 

Toteutus: 

Lasten ja vanhempien palvelukokemuksiin ja -tarpeisiin tutustuttiin yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n suunnittelijan ja Lempäälän kunnan perhetuvilla työskentelevien sekä perhe- ja sosiaalipalveluiden työntekijöiden kanssa.  

Kehittämistä varten luotiin yhdessä työntekijöiden kanssa teemarunko lapsille ja vanhemmille niistä asioista, joista haluttiin saada tietoa. Jokainen työntekijä kävi teemarungon parhaaksi katsomallaan tavalla läpi lasten ja aikuisten kanssa.
Tärkeää oli kuulla mm. lasten ja aikuisten mielikuvia palveluista, mikä auttoi tai esti niihin tulemisen, millaisia kokemuksia palveluiden käytöstä oli tullut ja mitä vaikutuksia palveluiden käytöllä oli heille ollut.  

Kehittämistä tehtiin osana työntekijöiden perustyötä (esimerkiksi asiakastapaamiset) sekä menemällä kunnan kolmelle perhetuvalle tapaamaan 0–6-vuotiaita lapsia ja heidän vanhempiaan. Kunnan työntekijöiden kautta tavoitimme sellaisiakin perheitä, jotka eivät käyttäneet varhaisen tuen palveluita, mikä oli erityisen tärkeää asiakasymmärryksen kannalta.  

Lasten ja vanhempien ajatuksiin tutustuttiin muun toiminnan lomassa. Näin ollen perheiden ei tarvinnut erikseen lähteä kehittämistapahtumaan, vaan he tulivat perhetuvalle tai muuhun tapaamiseen joka tapauksessa. Aikuisten kanssa juteltiin ja heitä haastateltiin. Lasten kanssa juteltiin, leikittiin ja heidän toimintaansa havainnoitiin. Lasten ajatuksista erityisen kiinnostunut oli käsinukke Tsudi, joka ei ollut koskaan aiemmin käynyt perhetuvilla. Lapset kertoivat mielellään Tsudille kokemuksiaan ja esittelivät kivoja ja tylsiä juttuja perhetuvalla. Lisäksi käytössä olivat Ilojen aurinko, Harmitusten haamu ja Toiveiden puu, joiden avulla lapset saattoivat piirtämällä, kuvia valitsemalla tai kertomalla tuoda esiin, mikä heistä tuvalla on kivaa, kurjaa tai mitä he toivoisivat. Lapsilta kysyttiin lupa heidän ajatustensa kirjaamiseen ja kuvaamiseen ja varmistettiin, että ne tulivat lasten tarkoittamalla tavalla kirjatuiksi. 

Opit:  

Erityisesti pienten lasten kanssa kehittäessä on tärkeää kuulla myös lapsille tärkeitä aikuisia. Lapsilla on aina myös omia erityisiä näkökulmia, joten pelkästään vanhempia kuulemalla, emme tavoita niitä aina. Kiinnostavaa oli esimerkiksi huomata, että monet lapset toivoivat perhetuville enemmän vapaata leikkiä, kun taas aikuiset toivoivat enemmän ohjattua toimintaa.  

Lasten ja vanhempien näkemysten pohjalta tunnistettiin heille merkityksellisiä sekä kehitettäviä kohtia palvelupolulla sekä luotiin laatukriteerit toiminnalle. Lasten ja vanhempien laatukriteerit kuvitettiin ja lasten ajatuksista koottiin myös video.   

Oppeja on hyödynnetty perhekeskustoiminnan arvioinnissa, uuden toimintakauden suunnittelussa ja viety eteenpäin myös lautakuntaan. 

Tutustu tarkemmin lasten laatumittariin ja  vanhempien laatumittariin!

Kehittämisen toteuttajana olivat Lempäälän perhekeskustoiminnan palvelupäällikkö Marja Olli, Lempäälän perhetupien ja perhetyön työntekijät, Arjesta voimaa -hankkeen Reetta Kalliomeri ja palvelumuotoilun asiantuntija Anna-Maija Ohlsson. Kuvittajana Oona Niskanen. 

Tutustu myös: Perheet keskiöön! -toimintasuositus 2/2021 (Perheet Keskiöön, Arjesta voimaa ja Minua kuullaan –hankkeet). Suositus tarjoaa rakenteen ja vinkkejä perhekeskustoiminnan kehittämiseen lasten kanssa.