Palautteen kehittämistä osana asiakastyötä

Palautteen kehittämistä osana asiakastyötä

Tavoite: 

Pelastakaa Lapsissa huomattiin, että lasten palautekyselyitä pitäisi päivittää. Tavoitteena oli myös hyödyntää ja testata digitaalisia välineitä palautteen kysymisessä. Todettiin, että lapset voisivat hyvin testailla kysymyksiä ja digitaalista välinettä ennen lopullisen palautelomakkeen käyttöönottoa.  

Toteutus: 

Ensin aikuiset hahmottelivat kysymyksiä, jotka voisivat sopia lapsilta kysyttäviksi esimerkiksi tukiperhe- tai lomakotitoiminnasta. Lasten kanssa testattiin seuraavaa kyselyä: 

  • Mitä olet tehnyt toiminnassa? 
  • Mikä toiminnassa on kivaa? 
  • Mikä on kurjaa? 
  • Koetko olosi turvalliseksi? 
  • Tulisitko uudestaan? 
  • Suosittelisitko kaverille? 

Kysymykset laitettiin digitaaliselle alustalle ja kuvatueksi otettiin Papunet.net-kuvia. Kyselyjä testattiin muun muassa lomakotitoiminnassa siten, että työntekijät kävivät kesällä lomakodeissa lasten siellä ollessa. Samalla he pyysivät lasta täyttämään kyselyn ja kysyivät, miltä kysymykset ja kyselyn täyttäminen tuntuivat. Oliko joku kysymys sellainen, minkä voisi jättää pois? Mihin oli kiva vastata? Oliko johonkin vastaaminen vaikeaa? 

 Kyselyä testailtiin lasten kanssa myös ehkäisevässä tukiperhetoiminnassa. Ensin työntekijä testasi kyselyä vuosittaisessa tukiperhetapaamisessa lasten kanssa. Usein lapsia kuitenkin jännitti vastaaminen palaverissa ja vastaukset jäivät niukoiksi. Työntekijä kokeilikin seuraavaksi toisenlaista tapaa ja lähetti lapsen kyselyn ennen tapaamista vanhemmalle sähköpostilla. Näin lapset pääsivät vastailemaan kotoaan käsin, mahdollisesti vanhemman kanssa. Vastaukset olivat runsassanaisempia ja antoivat työntekijälle paljon tietoa lasten ajatuksista tukiperheessä käymisestä. Seuraavassa palaverissa työntekijä kysyi lapselta, että saako palautteesta jutella yhteisesti tukiperheen ja vanhemman kanssa. Usein lapsi vastasi myöntävästi, ja näin palavereihin saatiin paremmin mukaan myös lapsen näkökulmaa. Kysymykseen Mikä on kurjaa tukiperheessä? oli eräs lapsi vastannut, että pimeä yö. Tästä juteltiin palaverissa ja ymmärrettiin, että kaupungissa asuvalle lapselle maalla asuvan tukiperheen taivas oli paljon pimeämpi kuin mihin lapsi oli tottunut. Yhdessä pohdittiin, voisiko yölamppu auttaa ja lapsi nyökkäsi. Asiaan palattiin vielä myöhemmin ja lapsen olo oli kuulemma helpottunut yölampun oston jälkeen.  

Opit:  

Työntekijä huomasi nopeasti, että kyselyn lähettäminen vanhemman kautta tai lapsen puhelimeen ennen palaveria oli hyvä toimintatapa ja otti sen osaksi perustyötään. Lasten kanssa kyselyn testaaminen antoi rohkeutta ja madalsi kynnystä ottaa uusi toimiva työtapa käyttöön. Käytäntö, jossa lapsen ajatuksia kysytään ennen vuosittaista palaveria, otettiin käyttöön laajemmin.  

Kehittämisessä mukana olivat Pelastakaa Lapset ry:n lomakotityöntekijät, sosiaalityöntekijä Janica Laimio sekä digisosiaalityön hankkeesta Anna-Maija Ohlsson ja Sonja Soini. Lapsia oli mukana lomakotitoiminnasta sekä ehkäisevästä tukiperhetoiminnasta.