Lasten ajatuksia unelmien vapaa-ajasta

Lasten ajatuksia unelmien vapaa-ajasta

Tavoite: 

Tavoitteena oli selvittää 5–12-vuotiaiden lasten ajatuksia mielekkäästä ja turvallisesta vapaa-ajasta. Täältä löydät vastauksia siihen, mitä lapset kertoivat.  

Toteutus: 

Lapsia tavattiin iltapäiväkerhossa, eskariryhmässä, kauppa- ja hyvinvointikeskuksen tiloissa, nuorisotilan pienten vuorolla sekä Pelastakaa Lasten tukihenkilö-, sporttikummi- ja tukiperhetoiminnan yhteydessä. Yli 100 lasta osallistui mielekkäästä vapaa-ajasta käytäviin keskusteluihin ja tehtäviin. Erityistä huomiota pyrittiin kiinnittämään niiden lasten tavoittamiseen ja ymmärtämiseen, joiden vapaa-ajan mielekkyydestä ja turvallisuudesta aikuisilla oli herännyt jonkinlaista huolta.  

  • Lasten kanssa kehittämistä toteutettiin keskustelemalla lasten kanssa kivasta ja turvallisesta vapaa-ajasta yksitellen ja pienryhmissä. Keskustelua syvennettiin lapsen esille nostamien asioiden kautta ja lapsen tai lapsiryhmän mielestä mukavan tekemisen lomassa (esim. pöytäfutis ja pallon heittely)   
  • Kuvakollaasin teko (hyperlinkki): Lapsille kerrottiin ensin, että aikuiset olisivat kiinnostuneita heidän ajatuksistaan sen suhteen, millainen on kiva iltapäivä. Sen jälkeen lapset saivat piirtää, kirjoittaa ja liimata kuvia aiheesta isolle yhteiselle kartongille. Paikalla olevat aikuiset kiersivät lasten luona juttelemassa siitä, mitä lapset olivat paperille laittaneet ja miksi. Tämä oli tärkeä vaihe aikuiskeskeisten tulkintojen välttämiseksi. Esimerkiksi kuva hymyilevästä naisesta saattoi tarkoittaa äitiä, tätiä, kivaa ohjaajaa, iloista mieltä tai lapseen kohdistuvia hymyjä.  Lopussa kunkin lapsiryhmän kanssa koottiin yhteen asioita, joita taideteoksista nousi. Aikuiset toivat keskusteluun myös lapsen oikeudet ja kysyivät esimerkiksi mistä tulee turvallinen olo, mistä tulee sellainen olo, että on tärkeä jne.
     
  • Polkutehtävää kokeiltiin kauppa- ja hyvinvointikeskuksen tilassa aikaa viettävien lasten kokemusten tavoittamiseen. Paperilla oli kuva koulusta, hyvinvointikeskuksesta ja kodista. Lapset saivat kirjoittaa, piirtää tai liimata kuvia asioista, jotka kyseisissä paikoissa olivat kivoja ja millaisia tunteita paikat heissä herättivät. Samalla käytiin keskustelua siitä, milloin lapsi päättää tulla koulupäivän jälkeen kauppa- ja hyvinvointikeskukseen. Tämä syvensi ymmärrystä, millaiset asiat vaikuttavat lasten vapaa-ajan vieton valintoihin. Esimerkiksi vanhemman pitkät työpäivät ja kavereiden puute koulussa tai harrastuksissa saattoivat olla syy iltojen viettämiseen kauppakeskuksen tiloissa.
     
  • Havainnointia tehtiin kauppa- ja hyvinvointikeskuksessa sekä iltapäivätoiminnassa. Aikuiset seurasivat mitä aloitteita lapset tekivät, missä paikoissa he viihtyivät, mitä lapset eivät tehneet sekä mitä he tekivät yksin tai seurassa. Havaintoja kirjattiin ylös ja tarkennettiin lasten kanssa keskusteluin.
     
  • Kuvitettujen mobiilikyselyjen kautta saatiin vastauksia useilta lapsilta, myös niiltä, jotka eivät halunneet osallistua muihin tehtäviin. Aikuinen oli tukena ja apuna kyselyihin vastaamisessa lasten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Mukanaolo mahdollisti sen, että tiedettiin, miten lapset kysymykset ja vastausvaihtoehdot tulkitsevat. Pienimpien lasten kanssa se oli myös välttämättömyys, koska kysymykset olivat kirjallisina esitettyjä.  

Erilaisten menetelmien avulla kerätty tieto lasten mielestä kivasta ja turvallisesta vapaa-ajasta koottiin yhteen. Koottua tietoa lasten tarpeista, kokemuksista ja toiveista vietiin eteenpäin paikallisten ja valtakunnallisten hankkeiden kautta.  

Opit: 

Menemällä lasten luokse erilaisiin tiloihin, tavoitamme niitä, joilta ei yleensä kysytä tai jotka eivät oma-aloitteisesti tule kertomaan ajatuksiaan aikuisille.  

Lasten kanssa kannattaa käyttää monenlaisia tapoja ja tarjoa erilaisia ilmaisun mahdollisuuksia. On hyvä lähteä lasten tekemiin aloitteisiin mukaan ja ylipäätään kiinnittää huomiota niiden huomaamiseen, jos haluaa saada kontaktin lapsiin.  Jos haluamme ymmärtää lasten vapaa-ajan viettoon liittyviä valintoja on meidän kysyttävä lapsilta niistä. Lapsilla on paljon halua osallistua ja vaikuttaa omaan vapaa-ajan viettoonsa sekä luovia ideoita sen kehittämiseksi.  

Kehittämisen kautta loimme myös uusia työmenetelmiä ja onnistumisen mittareita yhdessä lasten kanssa. Yksi kehittämisen aikana syntynyt työkalu on lasten kokemukseen pohjautuva onnistumisen mittari ohjattuun vapaa-ajantoimintaan. Aikuiset toivat mittariin lapsen oikeuksiin liittyvät näkökulmat ja lasten kanssa keskusteltiin, mitä ne heille tarkoittavat arjessa. Työkalusta on olemassa kuvittaja Johanna Vuorenmaan versio, jonka voit ladata alta sekä mobiili- ja selkokieliversio. Sitä on sovellettu eri-ikäisille lapsille. Onnistumisen mittaria voi soveltaa omaan toimintaan sopivalla tavalla, mutta oleellista on tarkastella sen tuloksia yhdessä lasten kanssa ja toimia sen eteen, että onnistumme yhä paremmin.  


Tämän kehittämiskokeilun toteuttamisesta vastasi Reetta Kalliomeri ja siihen on osallistunut eri vaiheissa Katja Mettinen Arjesta voimaa -hankkeesta, BC Nokian ip-toiminnan aikuiset ja lapset, Hyvinvoiva koululainen -hankkeen aikuisia, MLL Tampereen osaston työntekijä, Setlementti Tampereen Hyvikset -projektin työntekijät, Jyväskylän kaupunki ja Pelastakaa Lapset ry:n toiminnassa mukana olevat lapset.