Unelmien vapaa-aika

Millaista on unelmien vapaa-aika?

Siihen ovat vastanneet 5-12-vuotiaat lapset, kun olemme menneet sitä heiltä kysymään! Lapset ovat innokkaasti tuoneet esiin toiveitaan, tarpeitaan ja halunneet vaikuttaa vapaa-aikaan liittyviin asioihin.

Lapsia olemme tavanneet iltapäivätoiminnassa, eskariryhmissä, kauppa- ja hyvinvointikeskuksen tiloissa ja Pelastakaa Lasten tukihenkilö-, sporttikummi- ja tukiperhetoiminnoissa.

Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota niiden lasten kuunteluun, jotka eivät ole lähteneet mukaan ohjattuun vapaa-ajan toimintaan ja joiden vapaa-ajan mielekkyydestä aikuisilla on herännyt huolta.

Tutustumalla lapsiin olemme havainneet, että harrastaminen, hengailu sekä pelaaminen saavat kunkin lapsen kohdalla yksilöllisiä merkityksiä. Jotta voimme ymmärtää lasten näkökulmia, tulee meidän osoittaa kiinnostusta niitä kohtaan. Näin voimme yhdessä löytää mielekkäitä ja turvallisia tapoja viettää mielekästä vapaa-aikaa.

Yksilöllisten kiinnostuksenkohteiden lisäksi lapsilla on myös samankaltaisia tarpeita ja toiveita vapaa-ajan suhteen. Niitä olemme koonneet alle kuvina ja tekstinä.

Alkuun haluamme muistuttaa, että jokaisella lapsella on Lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään (artikla 31).

1. MIELEKÄS TEKEMINEN

Suurin osa lapsista lähestyi kysymystä unelmien vapaa-ajasta kertomalla, millaisia asioita tykkää tehdä vapaa-ajalla. Asiat, joita lapset tykkäävät tehdä antavat heille iloa ja mahdollisuuksia onnistua. Tekemisenä lapset puhuivat liikunnasta, piirtämisestä, askartelusta, pelaamisesta, eläimistä, luonnosta, tv-ohjalmista ja leluihin liittyvistä asioista. Osa lapsista puhui harrastuksista ja toiset lapset toivat esiin, etteivät varsinaisesti harrasta mitään, mutta tykkäävät tehdä erilaisia asioita: “olen sellainen metsässä kulkija”, “ei mulla oo harrastusta, mutta mä tykkään lukea ja hoitaa eläimii”.  

Kiva tekeminen oli monen mielestä vielä kivempaa, jos sen sai jakaa yhdessä toisen kanssa. Lapset pohtivat myös sitä, miten tärkeää on saada tykätä niistä asioista, joista tykkää, ilman että tulee haukutuksi. Se mahdollistaa lasten mukaan omana itsenä olemisen. Toiset lapset toivat esiin, että on tärkeä saada kokeilla erilaisia harrastuksia, jotta tietää mistä tykkää ja mieli voi myös vaihtua. Kiva harrastus on sellainen, jossa voi oppia uusia taitoja ja saada kannustusta.

Lapset antoivat samallekin tekemiselle yksilöllisiä merkityksiä. Kun kysyimme esimerkiksi, miksi pelaaminen on mielestäsi kivaa, nousi erilaiset asiat esiin: koska peleissä kaikki on mahdollista ja voi tapahtua mitä vaan, koska se on siistii ja kaveritkin pelaa, tietty pelin hahmo on paras, yhdessä pelaaminen ja peleistä juttelu, koska siinä voi kehittyä ja haastaa itseään tai koska ei ole muutakaan, mitä tekisi mieluummin.

Jokainen kohtaamamme lapsi pystyi löytämään jonkun tekemisen, joka tuntuu itsestä mukavalta.

2. MONIPUOLISET JA VIIHTYISÄT HENGAILUPAIKAT

Kauppa- ja hyvinvointikeskuksessa tapaamiltamme lapsilta kysyimme erikseen siitä, miksi lapset tulevat tiloihin, mitä niissä tekevät ja mistä pitävät tai eivät pidä. Tilojen viihtyisyyttä lasten mielestä loi esimerkiksi pehmeät pyörivät tuolit ja pelihuone. Tärkeitä asioita olivat myös ruokakauppa, koulun ja kodin läheisyys, yli 10-vuotiaiden puheissa myös mahdollisuus hengailla suht vapaasti ilman aikuisten jatkuvaa kontrollia. Pienempien lasten kokemuksissa sen sijaan korostui saatavilla olevien aikuisten merkitys. Lapset toivoivat, että tiloissa olisi aikuisia, joiden kanssa voisi esimerkiksi yhdessä pelata tai aikuisia jotka huomaavat, jos jotain ikävää tapahtuu, esimerkiksi jotain kiusataan.  Lapsista oli hyvä, että tiloista löytyy pelejä, kirjoja ja kahvila. Kun teimme havaintoja siitä, missä paikoissa lapset viihtyivät ja miten tiloissa yksittäin ja ryhmänä toimivat, lasten kertomat asiat saivat vahvistusta.

Lapset myös ideoivat uusia tiloja ja virkkeitä jo olemassa oleviin tiloihin:
“et olis joku paikka, jossa olis eläimii, joita vois silittää. Jos ei lapsi saa lemmikkiä ja rakastaa eläimii.” 
“Sanotaan että älä tee sitä ja tätä, mutta voisko olla joku paikka missä vois tehdä sellasii asioita, joista aikuiset ei tykkää, mutta lapset tykkää.”  

Myös iltapäivätoiminnassa lapset kertoivat tiloista, joista pitävät esimerkiksi liikuntahallista, säkkituolista, pihasta ja lähimetsästä. Myös toiveita tilojen suhteen esitettiin: ”olis sellanen leffahuone, johon sais vaan mennä rauhoittuu kun haluu.”

3. KAVERIT ON PARASTA JA AIKUISET SAATAVILLA!

Kavereiden merkitys on lapsille suuri  vapaa-ajan kontekstista riippumatta. Se tuli myös esiin motiiveissa, miksi lapset hakeutuivat tiettyyn paikkaan viettämään vapaa-aikaansa tai välttivät paikkoja, joissa tuntui yksinäiseltä.

”Me ollaan kaverit ja se on parasta!” 
“Ensin oltiin painikaverit, sitten meistä tuli oikeet kaverit” 
“Voi liittyy seuraan. Siellä on aina ihmisii!”
“Ettei tarvii olla yksin kotona. Äiti pääsee vasta myöhään töistä kotiin” 

Pienemmät lapset toivoivat aikuisilta läsnäoloa ja yhdessä tekemisen merkitys korostui. Yksinäisyyttä voi kokea lasten mukaan myös ollessaan toisten seurassa, jos tulee kiusatuksi tai kukaan ei huomaa. Iltapäivätoiminnassa lapset toivat esiin, että voi ensin itse tutustua toisiin, mutta jos ei onnistu, on aikuisten autettava mukaan pääsemisessä.  Lasten mielestä on myös tärkeää, että aikuiset puuttuvat ikävään käytökseen, esimerkiksi kiusaamiseen: “lapsi saa päättää leikkimisestä, mutta ei lyömisestä!” 

Pelastakaa Lasten tukihenkilö-, tukiperhe- ja sporttikummitoiminnassa olevat lapset toivat esiin, että on kiva, kun on aikuinen kaveri, joka haluaa olla lapsen kanssa ja jonka kanssa voi tehdä kaikenlaisia juttuja yhdessä. Tärkeää on, että aikuinen on kiltti ja läsnä.

Lapset kuvaavat kohtaamisissa paljon myös omaehtoista vapaa-ajan toimintaa, josta he nauttivat, ja jota he itse luovat ja ylläpitävät ilman aikuisia.

“Me tullaan tänne hengaa. Meil on kaikkii omii juttui ja sellasii. Ei tarvii olla mitään kerhoja välttämättä. Joskus on kiva vaan olla!”  

4. KOHTAAMISET

Keskustelu unelmien vapaa-ajasta johti monen lapsiryhmän kanssa myös sen pohtimiseen, milloin lapsella on hyvä olla ja miksi lapsi valitsee tietyt paikat toisten paikkojen sijaan. Ystävällisyys oli yksi sana, jota lapset kuvasivat tärkeänä asiana.

Lapset kertoivat toistuvasti tärkeänä asiana sen, että vapaa-ajalla voi olla kivojen ihmisten kanssa, sellaisten, jotka tykkäävät lapsesta: “mä tuun tänne kun musta tuntuu et ne tykkää musta”. Kiusaaminen mainittiin syynä, miksi esimerkiksi ei halua mennä johonkin paikkaan.

Lapset myös toivat eri konteksteissa esiin aikuisia, jotka ovat kivoja, kysyvät kuulumisia, tekevät lapsen kanssa asioita ja pitävät lapsesta huolta. Lapsi tulee huomatuksi ja lapsen taidot ja huolenpidon tarpeet tunnistetuiksi. “On tärkeetä, että aikuinen huomaa jos lapsi itkee. Hiljaa itkeminen sattuu enemmän!”  

5. SAA LEIKKIÄ, LEVÄTÄ TAI OLLA VAAN!

Lapset toivovat mahdollisuutta joskus ”vaan olla” tekemättä mitään sen kummempaa ennalta suunniteltua ja ohjattua. Oleilun merkitys nousi esiin: toisinaan sitä on kiva tehdä itsekseen ja omassa kodissa, toisinaan kavereiden tai itselle tärkeiden aikuisten kanssa. Viikonloppuisin monet lapset kertoivat kohokohdaksi yhteiset herkku-, leffa- ja pelihetket vanhempiensa kanssa. Leikkiminen, lepääminen ja oleminen onnistuu lasten mukaan usein kotona, mutta lapset toivoivat esimerkiksi iltapäivätoiminnan yhteyteen mahdollisuutta leikkiä vapaasti ja levätä.

Lasten kohtaamisten pohjalta loimme yhdessä lasten kanssa onnistumisen mittarin ohjattuun vapaa-ajan toimintaan, joka löytyy TÄÄLTÄ! 

Mitä meidän aikuisten on tärkeä muistaa? Sen me kokosimme alla olevaan kuvaan!  

Tutustu myös vuoden 2018 lapsibarometriin, joka keräsi 6-vuotiaiden lasten vapaa-aikaa ja liikuntaa koskevaa kokemustietoa. Tutkimuksessa vertailtiin kasvokkaista ja puhelinhaastattelua tiedon keräämismenetelmänä, ja siinä haastateltiin 150 kuusivuotiasta lasta ja heidän huoltajaansa. Tutkimus osoitti, että lapsille tärkeimpiä asioita vapaa-ajalla ovat leikkiminen ja pelaaminen, kotona oleminen sekä herkuttelu.