Toimi lapsikeskeisesti

Miten voit tavoittaa lapsen arjen kokemuksia? Millainen kohtaaminen on lapsen näkökulmasta onnistunut?

Lapsikeskeinen toiminta mahdollistaa jokaisen lapsen yhdenvertaisen osallistumisen. Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklan mukaan lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. Yhdenvertainen osallistuminen on mahdollista, kun lasten yksilölliset tarpeet sekä vahvuudet huomioidaan kohtaamisissa.

Lapsikeskeinen toiminta

Lapsikeskeisyydellä tarkoitamme lapsen kohtaamista lapsiystävällisillä tavoilla sekä lapsen näkökulman huomioimista pitkin matkaa. Lapsikeskinen toiminta on lapsen ja aikuisen yhteinen matka, jota lapsen voi lapsen näkökulmasta kuvata näin:

  1. Tutustu minuun ja siihen, mikä juuri minulle on tärkeää!
  2. Kerro minulle, mitä tapahtuu ja että haluat kuulla minun ajatuksiani.
  3. Anna minun vaikuttaa tekemisen tapoihin ja tartu aloitteisiini!
  4. Ole kiinnostunut siitä, miltä toiminta minusta tuntuu ja mitä olen siitä saanut. Osoita, että olet huomioinut ajatukseni ja mielipiteeni.

Lapsen kohtaamisesta

Lapsen kohtaamisella tarkoitamme lapsen ja aikuisen välistä tapaamista ja yhteen liittymistä. Lapsen haastattelua pidetään keskeisenä kohtaamisen käytäntönä erityisesti ammatillisessa toiminnassa. Ajattelemme kohtaamisen haastattelua laajempana.

Kohtaaminen on enemmän kuin lapselta kysymistä, se on lapsen kokemuksen ja tiedon äärelle pysähtymistä, moniaistisen kerronnan kuuntelemista ja vilpitöntä halua ymmärtää lapsen maailmaa. Lapsia voi kohdata hyvin erilaisissa tilanteissa, kuten kotona, arjen yhteisöissä ja palveluissa. Lapsilta opittua -sivuilla esimerkit ovat enimmäkseen kehittämistyöstä lasten kanssa, mutta samat kohtaamisen yleiset periaatteet pätevät myös lapsen yksilötapaamiseen esimerkiksi palvelukohtaamisissa.

Kohtaamista voi kutsua dialogiksi lapsen kanssa, joka edellyttää aikuisen luomia raameja sekä ohjausta. Raamit tarkoittavat selkeitä sääntöjä esimerkiksi ajan käytöstä ja ohjausta tapoihin toimia siten, että ne kutsuvat lasta avoimeen vuorovaikutukseen.

“Jämäkkyyden ja herkkyyden harmoninen tasapaino mahdollistaa dialogille hedelmällisen ilmapiirin syntymisen”. (Arnkil 2019).