Kehitä yhdessä lasten kanssa

Miten kehittää lasten tarpeisiin vastaavia ja vaikuttavia palveluita?

Lapset voi ottaa mukaan kehittämään palveluita ja toimintoja yhtä lailla kuin aikuisiakin. Olennaista on asenne, että haluamme kehittää yhdessä lasten kanssa ja kuulla lasten ajatuksia.

Lapset voivat tulla mukaan yhteiskehittämiseen:

  1. Kutsuttuina erillisiin kehittämispäiviin tai -ryhmiin. Tällöin lapsia voi yhdistää esimerkiksi tietty elämäntapahtuma tai asiakkuus johonkin palveluun tai toimintoon.
  2. Valmiiden lapsiryhmien kautta, kuten koululuokkien tai päiväkotiryhmien. Tällöin aikuinen menee lasten luo heidän arkiympäristöihinsä. Valmiiden ryhmien lisäksi lapsia voi tavoittaa myös menemällä lasten luo esimerkiksi lasten suosimiin ajanviettopaikkoihin, vaikkapa kauppakeskukseen.
  3. Antamalla lapselle mahdollisuuden antaa palautetta, arvioida toimintaa ja tämän myötä vaikuttaa.
    Aikuinen voi ottaa kehittämisen asenteen osaksi omaa työtään ja ottaa lapsen kehittäjäkumppanikseen.

Erilaisten tapojen hyödyntäminen edistää Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaista yhdenvertaisuutta (artiklat 2 ja 23) ja jokaisen lapsen oikeutta tulla kuulluksi (artikla 12). Tärkeää on varmistua, että lapsen näkökulma säilyy kehittämisessä koko ajan ja toiminta on lapsikeskeistä. Lapsikeskeisestä toiminnasta täällä.

Yhteistä erilaisille toteutustavoille on kehittämisen vaiheittainen eteneminen. Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan lapsen tai aikuisen ideasta lähtevää yhteiskehittämistä. Silloin mietitään, keitä lapsia kehittämisen teema koskee ja mistä tavoittaa juuri nämä lapset. Lisäksi ideoidaan lapsinäkökulmaista toteutusta kehittämiselle. Tässä auttaa tutustuminen siihen, mikä juuri tälle lapselle tai lapsiryhmälle olisi ominaisin tapa toimia ja lasten mukaan ottaminen. Valmistelun jälkeen alkaa yhteiskehittämisen varsinainen käytännön toteutus.

Lapsinäkökulmasta tärkeitä asioita ovat esimerkiksi tilat, leikillisyys ja toiminnallisuus, osallistumisen vapaaehtoisuus sekä erilaiset mahdollisuudet ilmaista itseään. Oivallukset ja ideat syntyvät lapsen ja aikuisen yhteisen tekemisen kautta. Tämä johtaa useimmiten yhteiseen innostumiseen, luottamukselliseen ilmapiiriin ja toisen tiedon arvostamiseen. Haasteellisin kohta on mielestämme lapsinäkökulman kannattelu tästä eteenpäin. Usein pohdintoja nousee siitä, mitä lapsen tiedolla voi tehdä, mihin sillä voi vaikuttaa ja miten hyödyntää sitä käytännössä. Voivatko lapset itsekin olla vaikuttamassa yhdessä aikuisen kanssa?

Meille lasten kanssa kehittäminen tarkoittaa ennen kaikkea mahdollisuutta oppia ja yllättyä, innostua, kehittää vaikuttavia palveluita ja vaikuttaa!

 

Lasten kokemuksia ja näkökulmia – mitä yhteiskehittämisestä voi saada?  

”Saa kertoa omia mielipiteitä ja niitä kuunnellaan.”
”Minun kokemukseni voi auttaa toista.”
”Aikuiset kuuntelevat enemmän kuin puhuvat.”
”On hauskaa neuvoa aikuista.”
”Aikuiset aattelee asioista vähän eri tavalla. Ne ei aina tiiä mikä on lapsesta kivaa tai mitä lapsi aattelee ja toivois.”
”Oli hyvät tarjoilut ja sain kiitoksen osallistumisesta.”
”Sain uusia kavereita! Mulla on tunne, että en ole enää yksin.”
”Lapset sai päättää paljon mitä tehdään. Se tuntui erilaiselta. Se oli kivaa!”
”Sain onnistumisen kokemuksia ja tein asioita, joita en ole aiemmin tehnyt!”
”Musta tuntuu, että muhun luotetaan.”
”Mä mietin asioita, joita en ole ennen ajatellut. Oli hyvä kuunnella muita.”