Yhteisöllisen kotoutumisen hankkeessa kehitettiin lapsi- ja perhelähtöisiä kotoutumisen tapoja, jotka lisäävät lasten ja heidän perheidensä vertaisuutta, yhteisöllisyyttä ja vastavuoroisuutta kantaväestön kanssa sekä vahvistavat kaikkien osapuolien osallisuuden kokemuksia. Hankkeessa kehitettiin pakolaistaustaisten kotoutumisvaiheessa olevien lapsiperheiden tueksi ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa, jota toteutettiin ryhmä- ja perhekohtaisesti. Pakolaistaustaiset lapsiperheet kutsuttiin mukaan vertaiskehittäjiksi.

Kehittäminen ajoittui vuosille 2018-2020 (helmikuun loppuun) ja se tapahtui Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen aluetoimistoissa. Kehittämistä rahoitti Sisäministeriön EU-rahastojen Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).

Monilla pakolaisperheillä ei ole kotoutumisensa tukena yhtäkään kantaväestön perhettä. Useat heistä eivät ole koskaan käyneet suomalaisessa kodissa.

Toimintaa toteutettiin pitkälti vapaaehtoisten voimin. Vapaaehtoiset pystyivät valitsemaan roolinsa joustavasti, ja vapaaehtoistyö saattoi sisältää esimerkiksi:

  • Isäklubiin tai Äitiklubin osallistumista pari kertaa kuukaudessa,
  • yhteisen perheajan viettämistä pakolaisperheen kanssa liikkuen, retkeillen, kokaten tai toisten arkeen tutustuen pari kertaa kuukaudessa,
  • perheen tutustuttamista alueeseen ja harrastusmahdollisuuksiin alueella,
  • arjen kielitaidon karttumisessa tukemista ryhmätoimintoihin osallistumalla,
  • Lasten klubin ohjaukseen osallistumista,
  • ohjattua opiskelijavapaaehtoisena toimimista opiskeluun liittyvien taitojen saavuttamiseksi,
  • ryhmien ohjaamista omaa ammattitaito hyödyntäen,
  • muiden vahvuuksien tai harrastuneisuuden käyttämistä yhteisen tekemisen pohjana retkillä tai tapahtumissa tai niiden suunnittelussa.

Toiminnan tuloksena luotiin Vertaisperhetoiminnan käsikirja. Toimintaan voi myös tutustua vertaisperheiden ja toimijoiden silmin toiminnasta tuotetun yhteiskehittämisen videon kautta.