Resilienssi-hanke

Resilienssi-hankkeessa panostetaan nuorten osallisuuteen 

Oikeusministeriön rahoittamassa Resilienssi-hankkeessa (2021–2023) tavoitteena on ehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä paikallistasolla nuorten osallisuutta vahvistamalla.  

Hankkeen tavoitteiden keskiössä on käsitellä väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä sekä niihin liittyviä ilmiöitä nuorten kanssa ja tukea heidän omaa toimijuuttaan ilmiöiden ennaltaehkäisyssä omassa lähiympäristössään. Tutkimusten mukaan nuorten kokemusten huomioiminen ja nuorten osallisuuden vahvistaminen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelussa ja kehittämisessä on avainasemassa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin torjumiseksi niin paikallistasolla kuin laajemminkin yhteiskunnassa. 

Miksi nuoria tulee osallistaa?  

Nuorisobarometreissä (Suomen tasolla) on tullut esille, että nuoret kokevat oppivansa yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja huonosti sekä koulussa että sen ulkopuolella ja yhä useampi nuori kokee väkivallan aiempaa tehokkaammaksi vaikuttamisen keinoksi. Lisäksi Pelastakaa Lasten tuoreessa Nuorisotyöntekijöiden silmin: ekstremismi ja vihapuhe Suomessa -raportissa hieman vajaa puolet (47 %) kyselyyn vastanneista nuorisotyöntekijöistä kertoo kohdanneensa merkkejä nuorten väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja/tai väkivallan ihannoinnista. Vihapuhetta oli kohdannut kolme neljästä (78 %) vastaajasta.  

Nuorten osallisuuden vahvistaminen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä on yksi hankkeen peruspilareista. Nuorille järjestetään 15 eri paikkakunnalla työpajoja, joissa aihetta käsitellään pedagogisen pakopelin avulla ja etsitään yhdessä nuorten kanssa ratkaisuja nuorten kohtaamiin yhteiskuntarauhaa uhkaaviin ilmiöihin. Työpajojen kautta vahvistetaan nuorten osallisuutta, kriittistä ajattelua ja demokratiataitoja. Näin luodaan myös nuorille mahdollisuuksia osallistua väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyyn omalla toiminnallaan. 

Väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä tärkeää on nuorten resilienssin vahvistaminen. Vahvistamme nuorten kykyä vastustaa, eli olla resilientti, suhteessa väkivaltaisiin ja haitallisiin ideologioihin. Resilienssin vahvistaminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi kriittisen ajattelun, medialukutaidon, tunnetaitojen sekä itsesäätelykyvyn tukemista. Resilienssiä vahvistamalla hankkeessa tuetaan nuorten positiivista kehitystä reflektoiviksi ja demokratiataitoisiksi yhteiskunnan jäseniksi.  

Lisäksi hankkeessa koulutetaan nuorisotyöntekijöitä väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen teemoista, sillä nuorten parissa työskentelevillä ammattilaisilla on erityisen hyvä mahdollisuus ennaltaehkäistä nuorten ääriajattelua sekä puuttua siihen. 

Väkivaltainen radikalisoituminen & ekstremismi 

Väkivaltainen ekstremismi on ajattelu- ja toimintatapa, joka vastustaa demokraattisen yhteiskunnan perusarvoja kuten yhdenvertaisuutta, moninaisuutta, ihmisoikeuksia, ja oikeusvaltion periaatteita. Se on luonteeltaan mustavalkoista ja joustamatonta ja sen ytimessä on kahtiajakoinen maailmankatsomus, johon liittyy jyrkkiä käsityksiä oikeasta ja väärästä, sekä meistä ja muista. 

Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, jonka aikana ihmisen arvot, asenteet ja maailmankatsomus kärjistyvät, ja joka voi johtaa väkivaltaisiin tekoihin.  

Väkivaltaisen ekstremismin vaikutukset näkyvät sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. 

Yhteiskunnalle väkivaltainen ekstremismi ei merkitse pelkästään suoria turvallisuusuhkia: väkivaltaisten ideologioiden leviäminen, yhteiskunnallisen keskustelun polarisoituminen ja vihapuheen normalisoituminen ovat uhka koko demokraattiselle, ihmisarvoa ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioittavalle yhteiskunnalle. Ahdasmielinen ekstremismi myös vaarantaa lapsen oikeuden turvalliseen, yksilöllistä kehitystä tukevaan kasvuympäristöön. Se ylläpitää yhteiskunnan eriarvoisia rakenteita ja normalisoi tiettyihin ihmisryhmiin kohdistuvaa vihaa. Siten se myös luo vihan ja väkivallan kulttuuria, mikä heikentää lapsen ja nuoren mahdollisuuksia kasvaa täysivaltaiseksi, moraalisesti vastuuntuntoiseksi, yhteiskunnan jäseneksi. Jos lapsi tai nuori päätyy mukaan väkivaltaiseen ideologiseen toimintaan, voi tällä olla hyvin tuhoisat seuraukset radikalisoituneen nuoren hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta. 

Radikalisoituminen verkossa 

Verkolla on väkivaltaisten ideologioiden leviämisen kannalta olennainen rooli. On tutkimuksellista näyttöä, että verkko tarjoaa enemmän mahdollisuuksia radikalisoitua ja toimii kaikukammiona, jossa omille, ekstremistisillekin ajatuksilleen saa helposti vastakaikua. Nuoret itse pitävät sosiaalista mediaa ja keskustelufoorumeita aikaisempaa merkittävämpinä poliittisen vaikuttamisen välineinä ja noin joka kolmannes (nuorisobarometrin vastaajista) kokee itse vaikuttaneensa osallistumalla nettikeskusteluihin. Nykyajan kommunikaatiovälineenä verkko lisäksi mahdollistaa ensimmäiset yhteydenotot ja muunkin yhteydenpidon radikaaliin liikkeeseen tai viharetoriikkaa yhdessä rakentavaan verkkoyhteisöön. Kaikki ääriliikkeet kohdistavatkin propagandaansa lapsiin ja nuoriin yhä enemmän ja enemmän verkossa.