Kysy lastensuojelusta -instakokeilu

Hankkeessamme on pohdittu alusta asti, millä tavalla sosiaalista mediaa voisi hyödyntää sosiaalityössä entistä enemmän. Teimme Tubesossu-kokeilun, josta opimme paljon. Kehitimme ajatusta pidemmälle ja toukokuussa 2019 avattiin Kysy lastensuojelusta -Instagram.

Kysy lastensuojelusta on palvelu, johon lapset ja nuoret voivat lähettää nimettömästi lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä ja niihin vastataan julkisilla videoilla. Kantavana periaatteena on, että kaikkiin kysymyksiin vastataan.

Vuoden 2020 loppuun mennessä kanavalla on vastattu 142 kysymykseen. Mukana on 11 kysymystä, joihin vastasivat Osallisuuden aika ry:n kokemusasiantuntijanuoret.

Lasten ja nuorten palaute on ollut kiittävää ja suorastaan ylistävää. Ainoat kriittiset palautteet liittyvät vastausten viiveeseen, joka on ollut kanavan haaste alusta asti.

”Toooosi tärkeää työtä teette!! Nää on just niitä asioita mitä monet nuoret miettii ja pelkääkin. Eikä niistä niin puhuta, tietääkseni. Ennakkoluulot sosiaalitoimea ja lastensuojelua kohtaan on monella valtavat, ja tää on just hyvä tapa purkaa niitä! Välillä toki toivoisin vähän kattavampia tai suorempia vastauksia.”

”Tili on hyvä olla olemasaa, koska nuorilla ei ole muuta paikkaa kysyä samanlaisista asioista.”

”Toivon että onnistuu rikkomaan tabuja lastensuojelusta, ja ainakin itselle tuli tästä instagramista hyvä fiilis.”

Tältä sivulta löydät Sosiaalityön harjoittelija Jari-Pekka Pesosen kirjoittaman raportin Kysy lastensuojelusta -Instagramin kehittämisestä. Joulukuussa 2020 palvelu on kuvattu Innokylään. Itse kanava löytyy osoitteesta: instagram.com/kysylastensuojelusta.

 

Raportti Kysy lastensuojelusta -Instagramin kehittämisestä

Projekti käynnistettiin palvelumuotoilun perustein eli valitsimme kohderyhmän ja ongelman, jonka halusimme ratkaista. Rajasimme kohderyhmäksi yläkouluikäiset nuoret ja aihepiiriksi lastensuojelun. Ongelma, jota pyrimme ratkaisemaan oli, että lastensuojelu pelottaa, eikä sieltä uskalleta tästä syystä hakea apua.

Keräsimme asiakasymmärrystä ja tarkastelimme nuorten käsityksiä lastensuojelusta pitämällä workshopin Tesoman nuorisotilassa Tampereella sekä avaamalla keskusteluja Jodel-alustalla. Nuorilla oli sekä positiivisia että negatiivisia mielikuvia lastensuojelusta. Keskeisimmiksi nousivat lastensuojelun asiakkaina oleviin nuoriin ja heidän vanhempiinsa sekä lastensuojelun työntekijöihin liittyvät mielikuvat. Mielikuvat jakautuivat hyviin ja huonoihin. Osa nuorista ajatteli, että lastensuojelusta on hyötyä. Toisaalta lastensuojelusta ajateltiin myös kriittisesti. Nuorilla oli vahvoja negatiivisia mielikuvia lastensuojelun asiakkaana olevista vanhemmista. Projektin alkuvaiheessa pidimme Sekasin Discordissa lastensuojeluaiheisen talkshown yhteistyössä Suomen mielenterveysseuran ja Pesäpuu ry:n kanssa. Tämän avulla saimme osviittaa siitä, millaisia kysymyksiä nuorilla on liittyen lastensuojeluun.

Selvitystyön perusteella perustimme Instagramiin Kysy lastensuojelusta tilin, jota kautta nuoret voivat esittää lastensuojeluaiheisia kysymyksiä.

Nuorille tarjottiin mahdollisuus lähestyä meitä joko yksityisviestillä tai anonyymisti. Lähes kaikki kysymykset lähetettiin anonyymisti, mikä ei ollut yllätys. Tutkimuksissa ja selvityksissä nuoret ovat kertoneet, että yksityisyys on heille tärkeää ja mahdollisuus kysyä nimettömästi on todellista matalan kynnyksen palvelua.

Aluksi vastasimme Sekasin Discordissa järjestetyn lastensuojelu-talkshown aikana esitettyihin kysymyksiin, kunnes aloimme saada kysymyksiä suoraan nuorilta. Kokeilussa on ollut erittäin merkityksellistä se, että sisältö perustuu puhtaasti nuorten lähettämiin kysymyksiin. Me emme siis päätä, mitä nuorten tulisi lastensuojelusta tietää, vaan he määrittelevät käsiteltävät aiheet.

Teemme nuorille minuutin mittaisia vastausvideoita heidän esittämiinsä kysymyksiin. Päädyimme valitsemaan Instagramin sen monipuolisen käytettävyyden vuoksi, josta kerromme lisää edempänä. Instagram on myös erittäin suosittu kohderyhmämme keskuudessa.

Heti tilin perustettuamme markkinoimme Instagram-tiliä kahden viikon ajan. Markkinointi toteutettiin kolmella kuvamainokselle, jotka kohdistettiin 13-17-vuotiaille Suomessa Instagramia käyttäville. Mainokset olivat muodoltaan Instagram-tarinoita. Oli mielenkiintoista ja tärkeää seurata, millaiset mainokset toimivat eli saavat nuoret klikkaamaan itsensä meidän profiiliin. Tästä lisää alempana.

MITEN ALOITTAA TYÖSKENTELY SOSIAALISESSA MEDIASSA?

Tässä listassa luettelemme asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon sosiaalisessa mediassa toteutettavaa työskentelyä suunniteltaessa. Lista etenee kohta kohdalta kronologisesti ja perustuu Digitaalinen sosiaalityö lasten ja nuorten tukena -hankkeen aikana esiin tulleisiin havaintoihin. Edempänä avaamme jokaista kohtaa tarkemmin.

  • Määrittele some-työskentelyn tavoite ja kohderyhmä
  • Tutustu kohderyhmään ja some-alustoihin
    • Valitse alusta, joka vastaa parhaiten tarkoitusta
    • Pohdi, millainen sisältö on tarkoituksenmukaista
  • Kiinnitä huomiota uskottavuuteen (nimi, profiilikuva, linkit organisaatiosi sivuille)
  • Ota organisaatiosi viestinnän ammattilaiset mukaan työskentelyyn
  • Tee työskentelysuunnitelma (mitä sisältöä ja milloin)
  • Harkitse kohdennetun mainonnan käyttöä
  • Kokeile rohkeasti ja suhtaudu virheisiin oppimiskokemuksina
  • Kerää palautetta kohderyhmään kuuluvilta henkilöiltä
    • Muuta suuntaa tarvittaessa
  • Ole somessa läsnä omana itsenäsi!

Määrittele some-työskentelyn tavoite ja kohderyhmä

Ensimmäinen askel on pohtia tarkkaan, miksi somessa halutaan työskennellä. Someen voi mennä, koska muutkin ovat siellä, mutta kannustamme sosiaalialan toimijoita panostamaan tähän ensimmäiseen askeleeseen, sillä se määrittää koko työskentelyä. Tavoite voidaan mieltää ongelman ratkaisemiseksi, joka koskee jotain tiettyä kohderyhmää (asiakkaita, mahdollisia asiakkaita, nuoria jne.) Haluamme korostaa, että some-työskentelyn tavoitetta määritettäessä asiakaslähtöisyys on avainasemassa. Toisin sanoen: Mihin asiakkaan tiedonhaluun ja -tarpeeseen haluatte vastata?

Kysy lastensuojelusta -kokeilussa halusimme tarttua lastensuojeluun liittyvään pelkoon ja ennakkoasenteisiin. Kohderyhmäksi rajasimme yläkouluikäiset, sillä he käyttävät somea paljon. Lisäksi meillä oli mahdollisuus saada ohjausta kohderyhmään kuuluvilta perhehoidossa olevilta nuorilta.

Tutustu kohderyhmään ja some-alustoihin

Selvitä, mitä sosiaalisen median alustoja kohderyhmä käyttää. Tutustu alustojen toimintatapaan. Pohdi aiemmassa kohdassa rajaamaasi ongelmaa. Millaista sisältöä haluaisit tuottaa? Miten haluaisit olla läsnä somessa? Tässä vaiheessa kannattaa miettiä myös some-työskentelyn toimintatapaa. Onko tarkoituksenmukaista tarjota vain informaatiota vai olla kohderyhmän kanssa vuorovaikutuksessa? Valitse alusta, joka vastaa näitä tarpeita. Mikäli mahdollista, suosittelemme keräämään tietoa omaan kohderyhmään kuuluvilta henkilöiltä. Kannattaa tutkailla myös niitä vaihtoehtoja, jotka eivät ole sinulle tuttuja. Useimpien alustojen käytön oppii nopeasti ja netti on pullollaan vinkkejä!

Oman kohderyhmämme suosituimpia some-alustoja ovat Whatsapp, Instagram, TikTokYoutube ja SnapChat. Tietoa näistä löysimme mm. Some ja nuoret 2019 -raportistaLisäksi syvensimme asiakasymmärrystä järjestämällä työpajan nuorille. Päädyimme valitsemaan Instagramin sen monipuolisuuden vuoksi.

Kiinnitä huomiota uskottavuuteen

Haastattelimme nuoria Tubeconissa kesällä 2018 ja kysyimme, mitä he ajattelevat ammattilaisten läsnäolosta somessa (ks. kooste). Haastattelemamme nuoret suhtautuvat myönteisesti ammattilaisten mukanaoloon somessa, mutta he korostavat, että toimijoiden uskottavuus sosiaalisessa mediassa on tärkeää. Tästä syystä kannattaa panostaa käyttäjänimen ja profiilikuvan valitsemiseen. Profiilin kautta tulee olla myös mahdollista tarkistaa, että varmasti olet kuka sanot olevasi. Siksi profiiliin kannattaa laittaa selvästi näkyville linkit organisaation sivuille.

Pohdimme pitkään käyttäjänimen valitsemista. Lopulta yksinkertainen, selkeä ja kuvaava ”kysylastensuojelusta” valikoitui käyttöön. Käytimme Pelastakaa Lapset ry:n logoa profiilikuvana ja profiilin kuvauksessa kerrotaan ketkä kysymyksiin vastaavat. Profiilissamme oli linkki anonyymiin lomakkeeseen, jolla nuoret pysyivät lähettämään lastensuojeluaiheisia kysymyksiä. Lomake oli tehty Microsoft Forms:lla, ja linkki oli lyhennetty bit.ly -palvelussa.

Ota organisaatiosi viestinnän ammattilaiset mukaan työskentelyyn

Työskentely sosiaalisessa mediassa on suurelta osin viestintää. Riippuen organisaatiosta, työskentelyn tavoitteesta ja kohderyhmästä tarvitaan myös sosiaalityön osaamista. Harva sosiaalityöntekijä on ammattimainen viestijä ja tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää hyödyntää viestinnän osaamista, mikäli sitä on käytettävissä. Viestinnällinen osaaminen on paljon muutakin kuin sisällöntuotantoa, joten viestinnän ammattilaiset kannattaa ottaa mukaan jo some-työskentelyn suunnitteluvaiheessa.

Pelastakaa Lapset ry:n viestinnän kanssa työskentely oli antoisaa. Tosin teimme virheen siinä, että emme ottaneet heihin yhteyttä heti alkuvaiheessa. Viestintä auttoi meitä ulkoasuun, sisältöön ja markkinointiin liittyvissä asioissa. Omin avuin emme olisi onnistuneet näissä läheskään yhtä hyvin.

 Tee työskentelysuunnitelma

Sosiaalisessa mediassa työskentelyä varten kannattaa luoda suunnitelma. Tällöin työskentelystä saa mahdollisimman paljon irti. Suunnitelmaan kannattaa sisällyttää, mitä julkaistaan, milloin ja millä alustalla. Suunnitelman avulla työn jakaminen useamman työntekijän kesken on helpompaa. Kuvien ja videoiden suunnittelu ja tekeminen vaatii oman aikansa ja nollasta aloittaessa se vaatii myös harjoittelua. Näistä syistä sisällöntuotanto kannattaa aloittaa rauhassa ja pyrkiä siihen, ettei kaikki työ jää yksittäisen aiheesta innostuneen työntekijän harteille. Monesti some-työtä tehdään oman toiminnan ohella. Mielestämme some-työskentelyyn tulisi panostaa enemmän resursseja, jotta suunnitelmallinen ja laadukas sisältö on mahdollista tuottaa.

Tässä olisimme voineet olla tarkempia. Ilman kunnollista suunnitelmaa sisällöntuotanto ei jakautunut tasaisesti työviikkoon, vaan sisältöä tuli tehtyä tarpeen mukaan. Loppua kohden suunnitelmat tarkentuivat ja työskentely helpottui, kun kokonaiskuva oli paremmin hallussa.  Aikaa kului erityisesti videoiden sisällön pohtimiseen, sillä tarvittavan informaation saaminen minuutin mittaiseen videoon vaati suunnittelua. Toinen aikaa vienyt osuus oli videoiden kuvaaminen.

 Harkitse kohdennetun mainonnan käyttöä

Palveluiden markkinointi sosiaalisessa mediassa on arkipäivää, mutta sosiaalialalla markkinointiin suhtaudutaan vielä varauksella. Suosittelemme kuitenkin lämpimästi kohdennetun mainonnan käyttöä oman kohderyhmän tavoittamiseksi. Kohdennetulla mainonnalla mainokset voidaan kohdistaa kätevästi esimerkiksi tietylle ikäryhmälle ja alueelle (maa, kaupunki, asuinalue). Markkinointi maksaa, mutta kustannukset eivät missään nimessä ole päätä huimaavia.  

Oman kokeilumme kohdalla kohdennettu markkinointi toimi erinomaisesti ja kohderyhmä löysi sivumme nopeasti. Kahden viikon ja 100 euron kampanjan aikana tavoitimme 65000 13-17 vuotiasta nuorta, joista 3000 kävi mainoksen kautta profiilissamme. Kampanjassa meillä oli kolme erilaista mainosta, joista kaksi ylsi Facebook Business Managerissa osuvuuspisteille 10/10 eli onnistuivat erinomaisen hyvinParhaiten toimivat mainokset, joissa oli näkyvissä nuorten lähettämiä kysymyksiä eli viesti heidän omalla kielellään.

Kokeile rohkeasti ja suhtaudu virheisiin oppimiskokemuksina

Uutta työtapaa käyttöönotettaessa rohkea asenne kannattaa. Virheiden tekemistä ei kannata pelätä – ne ovat oppimiskokemuksia. Sosiaalisen median kohdalla kannattaa ottaa huomioon, että kaikki ”somettajat” ovat joskus olleet aloittelijoita. Etene suunnitelman mukaisesti ja ota virheistä opiksi!  Omalla persoonalla tekeminen ja mokailu on inhimillistä ja kuuluu someen.

Oma kokeilumme rakentui pitkälti tämän kohdan varaan. Lähdimme tekemään some-työskentelyä sellaisessa muodossa, että se oli uutta kaikille hankkeen työntekijöille. Monessa kohtaa törmäsimme esteisiin ja teimme myös virheitä. Suurimmat haasteet liittyvät sisällöntuotannon moneen työvaiheeseen ja niiden viemään aikaan, jonka suuruus tuli meille yllätyksenä. Lisäksi koimme hankaluuksia alustojen käyttäjäprofiilien kanssa, sillä emme olleet perehtyneet käyttäjäehtoihin kunnolla. Yksi tili poistettiin, koska olimme tehneet yritysprofiilin sijaan henkilökohtaisen profiilin. Toiseen tiliin emme päässeet kirjautumaan sisään uloskirjautumisen jälkeen. Kummassakin tapauksessa asiakaspalautteen lähettäminen oli hyödytöntä, sillä niihin ei vastattu. Edellä mainitusta syystä kokeilumme rajoittui ainoastaan Instagramiin, emmekä päässeet työskentelemään TikTokissa, kuten olimme suunnitelleet.

Virheistä huolimatta työskentelimme asettamamme tavoitteen eteen suunnitelman mukaisesti ja kokeilu onnistui. Onnistuimme korjaamaan virheet miettimällä toimintaa uudestaan. Saimme myös apua organisaatiomme viestinnältä.

Kerää palautetta kohderyhmään kuuluvilta henkilöiltä

Palautteen kerääminen on tärkeää, sillä sen avulla some-työskentelyä on mahdollista ohjata entistä enemmän asiakaslähtöiseen suuntaan. Muuta rohkeasti työskentelyn suuntaa, mikäli palaute antaa siihen aihetta.

Kuten aikaisemmin mainitsimme, saimme ohjausta kohderyhmään kuuluvilta nuorilta. Saimme palautetta mm. kysylastensuojelusta-kanavan videoiden toteuttamisesta ja markkinointiin suunnitelluista mainoksista. Oli mukava huomata, että nuoret pitivät sisältöä hyvänä ja tieto tästä antoi motivaatiota jatkaa eteenpäin.

Ole somessa läsnä omana itsenäsi!

Sosiaalialan ja sosiaalisen median yhdistämisestä voi helposti seurata ammattijargonin sävyttämää ja ammattiroolien taakse piiloutuvaa viestintää. Mikäli työskentelyn kohteena ovat asiakkaat, kannattaa työntekijän pyrkiä olemaan somessa läsnä omana itsenään. Se voi aluksi tuntua haastavalta, mutta tavoitteen kannalta oma organisaatio ja toiminta kannattaa luoda mahdollisimman helposti lähestyttäväksi.

Sosiaalityö ei ole juurikaan esillä mediassa. Julkisuudessa käsiteltävät asiat erityisesti lastensuojeluun liittyen ovat usein negatiivisesti sävyttyneitä, eivätkä viranomaiset voi ottaa keskusteluun kantaa vaitiolovelvollisuuden vuoksi. Näistä lähtökohdista sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan työskentelyyn lähteminen ei ollut automaatio. Erityisesti omilla kasvoilla esiintyminen tuntui aluksi vieraalta, sillä tätä some-projektia vetänyt harjoittelija oli aikaisemmin tottunut salaamaan identiteettinsä verkossa välttääkseen siviili-identiteetin sotkeutumista työasioihin. Somessa toimimiseen liittyi ennakko-odotuksia. Omilla kasvoilla esiintyminen, negatiivisen palautteen saaminen ja haukkuminen pelottivat. Kokeilun edetessä on ollut mukava huomata, että nämä ennakkoasenteet ovat osoittautuneet vääriksi. Kokeilu on onnistunut mainiosti, emmekä ole saaneet negatiivista palautetta.

LOPUKSI

Somessa työskentelyn aloittaminen ei ollut helppoa eikä yksinkertaista. Alkukankeuksien jälkeen toiminta lähti rullaamaan, ja kameran edessä työskentely alkoi tuntua luontevammalta. Päästyämme vauhtiin oli mahtava huomata, että kohderyhmämme, eli nuoret, löysivät kanavan ja olivat siitä kiinnostuneita. Haluamme tämän esimerkin avulla kannustaa sosiaalialan toimijoita kokeilemaan uusia toimintatapoja ja sosiaalista mediaa oman työskentelyn kehittämiseksi. Lopuksi haluamme vielä korostaa, kuinka tärkeää on, että pohditte, mihin asiakkaan tiedonhaluun ja -tarpeeseen haluatte vastata. Ei muuta kuin suunnittelemaan!

Kysy lastensuojelusta -kokeilu on ollut antoisa kokemus ja jatkamme toimintaa Instagramissa kesän 2019 ajan. Tervetuloa katsomaan, tykkäämään ja seuraamaan vastauksiamme nuorten esittämiin lastensuojeluaiheisiin kysymyksiin! Toivomme kommentteja ja palautetta sekä nuorilta että ammattilaisilta.

 

Jari-Pekka Pesonen

Sosiaalityön harjoittelija hankkeessa kevään 2019