Digiverkoston tammikuu

VOIKO SOSIAALIPALVELU OLLA VIRTUAALISTA?

Tällä kerralla pysymme marraskuun tapaan palvelun käyttökokemuksen parissa. Fokus on sosiaalityön ytimessä eli itse muutostyössä. Millä tavalla sähköiset työkalut ja työn tekemisen tavat voivat olla hyödyksi siinä? Kyse voi olla kokonaisesta palvelusta, menetelmästä tai työn tekemisen tavasta.

Session rakenne:
1. Omahoito
2. Interventiot
3. Vinkkejä verkkovuorovaikutukseen
4. Next level: Virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet
5. Tehtävä

Mahtavaa, kun olet jälleen täällä! Toivottavasti viihdyt ja opit uutta!

Kannattaa jälleen aloittaa alla olevasta videosta.

1. OMAHOITO

Erilaiset omahoito-ohjelmat ovat nimensä mukaisesti tarkoitettu ihmisten omaan käyttöön. Käyttämiseen ei tarvita ammattilaisten tukea tai asiakassuhdetta. Niitä voi kuitenkin täysin vapaasti hyödyntää osana asiakassuhdetta. Omahoito-ohjelmia ja -sovelluksia voi käyttää yhdessä asiakkaan kanssa tai pyytää asiakasta käyttämään niitä itsenäisesti. Sovelluksiin ei tallennu mitään tietoa sosiaalihuollon asiakkuudesta, joten tietoturvariskiä ei ole. Voit siis aloittaa vaikka heti!

Tässä muutama esimerkki, mutta lisää löytyy verkosta ja käyttötavoille vain mielikuvitus on rajana. Aina voi myös kehittää oman.

  • Taloudellisen ahdingon omahoito Terveyskylän Mielenterveystalosta löytyy sosiaalityöntekijöiden kehittämä Taloudellisen ahdingon omahoito.
  • Omaolo ”Mikä Omaolo? Omaolosta löydät sosiaali- ja terveyspalvelut nopeasti ja esteettömästi, ympäri vuorokauden – vaikka kotisohvaltasi! Omaolon antamat suositukset ovat aina tilanteeseesi sopivia, henkilökohtaisia ja ne perustuvat ajantasaisimpaan tietelliseen näyttöön tai kansallisesti määritettyihin kriteereihin.” www.omaolo.fi
  • ”Terapiabotit” Erilaiset hyvinvointivalmennukset, coachaukset ja mindfulnessit ovat tämän päivän trendejä, eivätkä sosiaalityön näkökulmasta ollenkaan huonoja. Oman elämän hallinta on hyvä tavoite. Tukea siihen voi antaa myös botti.
    • HUS on kehittänyt nuorille Chillaa-sovelluksen. Sen tavoitteena on vähentää stressiä, jännittämistä, ahdistusta ja helpottaa sosiaalisten tilanteiden kohtaamista.
    • Tässä myös pari mielenkiintoista kansainvälistä esimerkkiä, joita suosittelemme kokeilemaan. Sivuilta löytyy tietoa myös avun tieteellisestä taustasta, mutta emme ota kantaa sen oikeellisuuteen. www.wysa.io ja woebot.io

KESKUSTELU: Millaisissa asiakastilanteissa olet käyttänyt tai voisit käyttää omahoito-ohjelmia? Miksi ja miten?

Digiverkostolaiset ovat käyttäneet omahoito-ohjelmia hyvin monenlaisten asiakkaiden kanssa erilaisissa tilanteissa: perheneuvolatyössä vanhempien tukena, lasten ja nuorten avuksi rentoutumiseen tai ahdistuksen hallintaan, taloudellisen tilanteen hallinnan tukena, vastaanottokeskuksissa Suomeen sopeutumisessa, päihteettömyyden tukena, unettomuuden hoidossa ja aggressiivisen asiakkaan kanssa vihan hallinnan tukena.

Omahoito-ohjelmien nähdään sopivan siis moneen, mutta ei kuitenkaan kaikkeen. Keskustelussa nostettiin esille, että asiakkaan toimintakyvyn täytyy olla suhteellisen hyvä, jotta omahoito-ohjelma on sopiva tuen muoto. Omahoito-ohjelmista ja boteista todettiin myös, että ne ovat harvoin riittäviä ainoaksi tueksi, mutta ne sopivat hyvin osaksi tuen kokonaisuutta.

2. SÄHKÖISIÄ INTERVENTIOITA

Sosiaalihuollon interventiot ovat tapahtumia tai toimintaa, jossa tavoite on vaikuttaa yksilön tai ryhmän hyvinvointiin. Ajattelemme tässä interventiot nyt laajasti niin, että kyse voi olla kokonaisesta palvelusta, jostakin työn osana käytettävästä menetelmästä tai työn tekemisen tavasta. Mahdollisuuksia tällä saralla on valtavasti, joten tavoitteena on viritellä teitä pohtimaan, mitä kaikkea digitalisaatio voisikaan tuoda muutostyölle.

ASIAKASTYÖSSÄ KÄYTETTÄVÄT

Voimaperheet

Voimaperheet-hoito-ohjelmat on tarkoitettu lasten, vanhempien ja lapsiperheiden mielenterveyden edistämiseen. Hoito-ohjelmia on jo useita erilaisia, ne ovat tieteelliseen tutkimukseen perustuvia ja niissä hyödynnetään digitaalisuutta. Voimaperheet-vanhemmuusinterventio on arvioitu Kasvun tuki -sivustolla.

Jos työskentelet lapsiperheiden kanssa, eikä Kasvun tuki ei ole sinulle vielä tuttu sivusto, niin kannattaa tutustua sivustoon lähemminkin! Se tarjoaa näyttöön perustuvaa arviointitietoa menetelmistä. Sivusto on Itlan ylläpitämä.

Turvakamu

Ensi- ja turvakotien liitto kehitti lapsille Turvakamu-sovelluksen, joka ”tarjoaa tietoa, läsnäoloa ja turvaa omassa kännykässä. Ja ammattilaiselle työkalun auttaa.”

mCoach

Movendoksen kehittämä mCoach on etävalmennustyökalu, jonka ominaisuudet ovat varsin kattavat.

Olimme hiukan epävarmoja, voimmeko esitellä Digiverkostossa ostettavia tuotteita. Varsinkaan, kun emme ole tätä itse kokeilleet. Tämä kuitenkin vaikuttaa lupaavalta ja haluaisimme päästä tätä kokeilemaan, joten päätimme uskaltaa. Tämä ei siis ole maksettu mainos!

KUN HALUTAAN PALVELUA VAIN VIRTUAALISESTI

Nettiturvakoti

Nettiturvakodin kautta voidaan aloittaa interventio jo ennen kuin ihminen päätyy turvakodin asiakkaaksi. Tarjolla on tietoa sekä mahdollisuus keskustella ja osallistua.

Varjomaailma

Varjomaailma on palvelu nuorilla, joiden elämää aikuisten päihteiden käyttö koskettaa. Sivustolta saa tietoa ja vertaistukea. Monelle se on riittävä tuki.

Terveyskylä

Erilaiset vaihtoehdot voisi myös koota yhteen pakettiin, kuten terveydenhuollossa on tehty. Terveyskylä on vaikuttava 32 talon kokonaisuus. Jos et ole tutustunut, niin käy kurkkaamassa nyt!

Terveyskylän rakenne on fiksu:

  1. Tietoa kansalaisille (kaikille avoin)
  2. Hoitoa potilaille (tunnistautuminen)
  3. Työkaluja ammattilaisille (vain ammattilaisille)

Terveyskylä on kehitetty Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa.

Tässä yhteydessä uskallamme ehkä paljastaa, että Päijät-Hämeen lastensuojelu on parhaillaan kehittämässä Terveyskylään lastensuojelun digipalvelupolkua. Kehittämistyö on vasta alussa.

KESKUSTELU: Mitä ajatuksia heräsi sähköisistä interventioista?

Sähköiset interventiot herättivät Digiverkostossa kiinnostusta. Sähköisten palvelujen avulla voidaan helpottaa yhteyden ottoa ja tarjota neuvontaa ja ohjausta. Sähköisten palvelujen avulla voidaan tavoittaa erityisesti palveluiden ulkopuolella olevia ihmisiä.

Ohjelmat, jotka mahdollistavat itsenäisen työskentelyn, voivat parhaillaan motivoida asiakasta ja vahvistaa heidän toimijuuttaan. Digiverkostolaisilla oli kuitenkin kokemuksia myös siitä, että yksin aloitetussa nettiterapiassa oli menty liian nopeasti liian syvälle ja asiakkaan vointi oli romahtanut. Kriittisyys palveluntarjoajaa kohtaan on siis tärkeää, sekä sen pohdinta, kenelle ja missä tilanteessa itsenäinen verkkopohjainen työskentely sopii. Työkaluja on tarjolla paljon ja moni toivoikin jonkinlaista kansallista listausta tai jopa sertifikointia.

Sähköisten palvelujen käyttö osana asiakastyötä on kuitenkin vielä vähäistä. Digiverkostolaiset toivovat niin esimiehen kuin työyhteisön tukea niiden käytön kokeiluun. Ammattilaiset tarvitsevat paitsi hyvät työkalut, niin myös perehdytystä ja tukea uusien toimintatapojen omaksumiseen. USA:ssa harrastetaan sertifikaatti-toimintaa. Työntekijät suorittavat sertifikaatin uudesta asiakastietojärjestelmästä, ennen kuin ottavat ohjelmiston käyttöönsä. Siun sote-organisaatiossa ollaan nimittämässä digimentoreita sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin, jotka toimivat yksiköiden digiosaajina ja valmentajina.

Tietosuojakysymys luonnollisesti herättää pohdintaa. Asiakkaat jakavat potentiaalisesti hyvin arkaluontoista tietoa sovelluksissa.

KESKUSTELU: Jaa vinkkisi

Onko sinulla kokemusta sähköisten työkalujen hyödyntämisestä muutostyössä asiakkaiden kanssa? Kerro tässä kokemuksistasi ja jaa parhaat vinkit! Onko teillä työyhteisössä käytössä jokin ohjelmisto? Kerro siitä!

3. VINKKEJÄ VUOROVAIKUTUKSEEN VERKOSSA

Sosiaalialan ammattilaiset ovat haastavan vuorovaikutuksen asiantuntijoita. Meille on itsestään selvää pohtia, miten esimerkiksi sanat, puheen sävyt, sanaton viestintä, tila ja aika vaikuttavat vuorovaikutukseen. Mietimme, miten luottamusta rakennetaan ja miten yhteistyö sujuisi mahdollisimman hyvin.

Kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa nämä ovat meille jo tuttuja asioita, mutta kun vuorovaikutus tapahtuukin tekstin tai videopuhelun välityksellä, reaaliaikaisesti tai viiveellä, niin monet ovat uuden äärellä. Asiakastyössä siis, muutenhan nämä ovat jo tuttuja. Väitämme, että vuorovaikutusosaamisen siirtäminen myös muihin kuin kasvokkaisiin tilanteisiin onnistuu kuitenkin helposti. Se edellyttää vain käytettävän muodon lainalaisuuksien ymmärtämistä ja se on yllättävän helppoa. Kannattaa siis rohkeasti kokeilla, toinen kerta on jo varmasti helpompi!

Sonja ja Digisosiaalityö-hankkeessa harjoittelijana ollut Tarja Kovanen kirjoittivat aiheesta artikkelin THL:n Uudistuva Lastensuojelu -teokseen. Käy tutustumassa:

Soini, Sonja ja Kovanen, Tarja (2018) Vuorovaikutuksen monet mahdollisuudet verkossa.
Teoksessa Päivi Petrelius ja Pia Eriksson (toim.) Uudistuva lastensuojelu: kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa, THL 2018 s. 162-168.

Vuorovaikutus chatissa

Pelastakaa Lapset ry:n verkkonuorisotalossa Netarissa kohdataan nuoria chatissa, Habbossa ja WhatsAppissa. Netarin sivuilla ylläpidetään myös nuorten chat-kalenteria. Tarjontaa löytyy, joten käy kurkkaamassa ja hyödynnä omassa työssäsi!

Netarin asiantuntijat ovat kirjoittaneet Kohtaamisen periaatteet chat-työssä -oppaan, joka on julkisesti luettavissa. Katso myös muut Reconnect-hankkeessa tuotetut oppaat.

Vuorovaikutus videopuhelussa

Digisosiaalityö-hanke on tukenut SPR:n Espoon nuorten turvataloa sähköisen perhetyön kehittämisessä. Teimme yhteisen koulutusmateriaalin ammattilaisille, jota voi vapaasti hyödyntää, kun miettii videopuheluiden hyödyntämistä asiakastyössä. Koulutusmateriaaliin kuuluu ”Videopuhelut asiakastyössä” -diaesitys ja ”Vuorovaikutus videopuhelussa” -video.

KESKUSTELU: Millaista tukea tarvittaisiin, että monimuotoisesta vuorovaikutuksesta tulisi luonteva osa kaikkea asiakastyötä?

Yllä mainitussa artikkelissa toteamme, että kaikki vuorovaikutuksen muodot eivät sovi kaikkiin tilanteisiin. Vuorovaikutuksen tapa ja muoto tulisi kuitenkin valita asiakkaan tarpeiden, ei ammattilaisen valmiuksen perusteella. Miten siis saataisiin lähtökohdaksi, että ammattilaisten osaaminen ei olisi este tarkoituksenmukaiselle vuorovaikutuksen tavalle?

Keskustelussa todettiin, että osaamisen tuelle tulee olla rakenteet:

  • Aikaa, opastusta ja rohkaisua
  • Arviointitutkimukseen perustuvia käytäntösuosituksia digitaalisten työkalujen käyttämiseen
  • Tarvittavien laitteiden tulee olla helposti saatavilla ja käyttöön otettavissa
  • Yhdessä sovitut pelisäännöt turvallisista käytännöistä (sekä tietoturvan että asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuuden kannalta sekä työntekijöiden jaksamisen kannalta)
  • Esimiesten osaamisesta tulee huolehtia myös, muuten kaikki tyssää siihen
  • Digimentorit omassa työyhteisössä tukemassa osaamista
  • Myös asiakkaiden osaamisen tuesta tulee huolehtia

4. NEXT LEVEL: VIRTUAALITODELLISUUDEN MAHDOLLISUUDET

Loppuun herkkupalana vielä yksi idea. Voisimmeko hyödyntää asiakastyössä virtuaalitodellisuutta? Sitä hyödynnetään jo ainakin ahdistuksen hoidossa ja tupakasta vieroittumisessa. Voisivatko esim. väkivaltaa käyttävät vanhemmat harjoitella turvallisesti sellaisia tilanteita, joissa he yleensä päätyvät väkivaltaan?

Ohessa video Accenturen kehittämästä virtuaalitodellisuutta hyödyntävästä sosiaalityöntekijöiden koulutuksesta.

5. TEHTÄVÄ

Jos mahdollista, niin kokeile asiakkaan kanssa jotakin sähköistä omahoito-ohjelmaa tai tapaamista digitaalisen kanavan kautta. Voitte yhdessä miettiä, mikä olisi paras käyttötapa.

Keskustele asiakkaan kanssa millaisia ajatuksia hänellä herää digitaalisesta työskentelystä. Tuntuuko sellainen työskentely hänestä luontevalta ja luotettavalta?

Kerro kokemuksestasi tiimillesi ja pohtikaa yhdessä, millaisia mahdollisuuksia tämä avaa työssänne. Lähtisikö tästä syntymään jotain, mitä voisitte ottaa pysyväksi osaksi työtänne?