YK:n siirtolaisuussopimus hyväksyttiin: aika näyttää, miten sopimus suojelee liikkeellä olevia lapsia

YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 70-vuotispäivä huipentui eilen Marokossa, kun YK:n siirtolaisuussopimus hyväksyttiin (Global Compact on Safe, Orderly and Regular Migration). Sopimus on valtioiden välisen tahtotilan ilmaisu tarpeelle luoda yhteisiä pelisääntöjä nykypäivän ja tulevaisuuden siirtolaisuuden haasteisiin. Siinä on pyritty myös varmistamaan, että paossa olevat lapset voivat liikkua hallitummin ja turvallisemmin. Sopimus on jakanut sen laadinnan eri vaiheissa ja syntymisen hetkellä valtioiden mielipiteitä. Suomi on antanut tukensa sopimukselle ja allekirjoittanut sen.

Pelastakaa Lapset on yhdessä muiden lapsen oikeuksia edistävien kansalaisjärjestöjen kanssa tehnyt kahden vuoden ajan sinnikästä vaikuttamistyötä, jotta lapset ja heidän oikeutensa huomioitaisiin mahdollisimman johdonmukaisesti tässä siirtolaisuutta koskevassa globaalissa asiakirjassa. Ensireaktiomme sopimuksen hyväksymisen jälkeen on helpotus siitä, että työmme on kantanut hedelmää.

Liikkeellä olevien lasten suojeleminen riippuu jatkossa kuitenkin ennen kaikkea siitä, kuinka sopimukseen sitoutuneet valtiot toimivat vastedes paossa olevien lasten suojelemiseksi. Aika näyttää, kuinka vahva on valtioiden tahtotila.

Lapsen oikeuksien toteutumiselle on sopimuksessa onnistuttu antamaan erityinen painoarvo. Sen lisäksi, että lapsilähtöisyys on sopimusta läpileikkaava lähtökohta, myös 23:sta käytännön toimenpide-ehdotuksesta 15 liittyy suoraan lapsiin.

Näissä pyritään muun muassa varmistamaan, että siirtolaislapset saavat kaiken tarvitsemansa suojelun ja tuen koko matkansa ajan sekä uuteen maahan sopeutumisessa. Yksin liikkuville ja perheistään eroon joutuneille lapsille halutaan taata erityistä suojelua sekä heidän kehitystään ja tulevaisuuttaan pitkäjänteisesti turvaavia ratkaisuja.

Lapsia siirtolaisuus koskettaa laajasti. Tällä hetkellä valtiosta toiseen liikkeellä olevia lapsia on arviolta 50 miljoonaa. Useat kulkevat laillisia ja turvallisia reittejä pitkin, mutta monet ovat pakotettuja käyttämään vaarallisia ja laittomia reittejä.

Näillä lapsilla on erityisen suuri riski joutua matkan varrella eroon perheestään, hyväksikäytetyksi tai väkivallan kohteeksi, ja vaarana jopa menettää henkensä. Vuodesta 2014 tähän päivään on pystytty virallisesti kirjaamaan ylös 1200 lasta, jotka ovat kuolleet liikkuessaan vaarallisia reittejä pitkin maasta toiseen. Lukema on todennäköisesti paljon suurempi.

Liikkeellä olevien lasten suojeleminen vaatii vahvempaa yhteistyötä lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaiden välillä. Siirtolaisuussopimus pyrkii luomaan selkeitä rakenteita tällaiselle yhteistyölle. Sen tavoitteena on pureutua liikkeelle lähtemisen taustasyihin, taata turva ja tuki liikkeellä oleville ihmisille, edistää siirtolaisuuden hyötyjä siirtolaisille ja vastaanottajamaille, sekä puuttua liikkumisesta johtuviin seurauksiin.

Sopimus toisin sanoen käsittelee siirtolaisuutta niistä näkökulmista, jotka puhututtavat meitä tällä hetkellä julkisessa keskustelussa, kuten esimerkiksi vaaralliset Välimeren ylitykset sekä kotouttamiseen, syntyvyyden laskuun ja työvoimapulaan liittyvät kysymykset.

Samalla siirtolaisuussopimus antaa valmiita käytännön toimenpide-ehdotuksia, jotka auttavat valtioita seuraamaan edistymistään. Toimenpiteet liittyvät niin yksilöiden kuin valtioiden kannalta keskeisiin asioihin: ihmiskauppaan, rajavalvontaan, vastaanottoon ja kotouttamiseen sekä turvallisiin ja ihmistä kunnioittaviin palautusprosesseihin.

Eräs siirtolaisuussopimukseen kohdistunut kritiikki koskee sitä, ettei se ei ole valtioita laillisesti sitova, eli se antaa vain suosituksia valtioiden toimintaan. Sopimusta vahvistavassa ytimessä ovat ihmisoikeuksien edistäminen, kansainvälinen yhteistyö ja kestävän kehityksen tavoitteet. Samalla se kunnioittaa valtioiden suvereniteettia.

164 YK:n jäsenvaltiota on päättänyt seisoa asiakirjan takana. Sopimuksen ulkopuolelle ovat jättäytyneet mm. Yhdysvallat, Itävalta, Australia, Chile, Italia, Unkari ja muutamat itäisen Euroopan valtiot. Nämä ovat maita, joissa maahanmuuttovastaisuus on viime aikoina lisääntynyt ja maahanmuuttoa koskeva politiikka jyrkentynyt. Osa hyväksyneistä jäsenvaltioista tullee jättämään sopimukseen vielä varauksia.

YK:n siirtolaisuussopimuksesta pois jättäytyminen ei kuitenkaan estä valtioita lähtemästä mukaan moninaisiin aloitteisiin, joilla edistetään turvallista ja hallittua siirtolaisuutta. Tämä on toivottavaa, ja suositeltavaa, paitsi valtioiden oman edun kannalta myös inhimillisyyden, yksilön ja lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta sekä yhteisesti luodun arvopohjan säilyttämiseksi.

Tiina-Maria Levamo, vaikuttamistyön asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry

 

 

Eveliina Viitanen, hankepäällikkö, Pelastakaa Lapset ry