Vähävaraisissa perheissä kasvavien lasten taakkaa on kevennettävä

Pelastakaa Lasten vuoden 2020 Lapsen ääni -kyselyn vastausten äärellä minua kosketti vahvimmin se, että vähävaraisissa perheissä kasvavat lapset ja nuoret kokevat huonommuuden tunteita enemmän kuin muut ikätoverinsa. Se, että elämänsä alussa olevan ihmisen kokemus on, ettei ole arvokas, on pysäyttävää ja surullista.

Vähävaraisissa ja köyhissä perheissä varttuvien lasten ja nuorten itsetunnon ja oman arvon tunteen mureneminen voi tapahtua huomaamatta, hitaasti ja hiljaa.

Itsestään ja osaamisestaan huonommuutta kokevan lapsen sisäistä maailmaa ja murheita voi olla vaikea meidän aikuisten tavoittaa jo ennestään huolia täynnä olevassa kodissa ja opintosuunnitelmia hektiseen tahtiin toteuttavassa koulussa.

Lapsilla ja nuorilla ei ole ehkä sanoja ilmaista tuntemuksiaan. He saattavat myös tietoisesti olla kertomatta asioistaan vanhemmilleen, koska perheissä on muutenkin jo niin paljon haasteita ja ponnisteltavaa.

Kuka saa harrastaa?

Lapsen ääni -kyselyssä peräti 25 % matalatuloisten perheiden lapsista kertoi, ettei ole tarpeeksi taitava tai lahjakas osallistumaan haluamaansa harrastus- tai vapaa-ajan toimintaan, kun kaikkien vastaajien osalta luku oli 14 %.

Tunteet huonommuudesta, kelpaamattomuudesta, osattomuudesta ja osaamattomuudesta tuovat harmaan sävyjä myös harrastamiseen, jonka kuuluisi lähtökohtaisesti olla mahdollista kaikille ja tuottaa hyvää mieltä sekä onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia.

Elämme valitettavasti vielä edelleen Suomessa, jossa perheen vähävaraisuus rajoittaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa haluamallaan tavalla. Kun kysyimme 13-17-vuotiailta nuorilta, miten vapaa-aika ja harrastukset tulisi järjestää, jotta kaikki voisivat osallistua, saimme vastauksen: “Kuuntelemalla nuoria”.

Kyselymme mukaan nuoret toivovat harrastamiselta edullisia hintoja, ilmaisia kokeilukertoja ja kannustavaa ilmapiiriä. Heidän mielestään on tärkeää, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa oman mielenkiintonsa mukaan niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

”Mielekäs vapaa-ajan tekeminen tarjoaa mahdollisuuksia saada tukea ja kannustusta, kuulua joukkoon ja löytää elinikäisiä kavereita.”

Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus omaan yhteisölliseen elämäänsä. Sille on annettava erityinen tilansa ja tukensa, myös paljon kuunnellen. Kun lapset ja nuoret tuntevat, että heidän tarpeillaan ja toiveillaan on merkitystä, kokevat he todennäköisemmin olevansa kiinteämpi osa yhteisöään.

Erityisesti köyhyyttä ja niukkuutta kokeneelle lapselle harrastus tai mielekäs vapaa-ajan tekeminen voi olla äärimmäisen merkityksellinen identiteetin ja vakaan elämänpolun vahvistaja. Harrastus voi parantaa itsetuntoa, lisätä uskoa omiin unelmiin ja avata toiveikkaita näkymiä tulevaisuuteen. Mielekäs vapaa-ajan tekeminen tarjoaa mahdollisuuksia saada tukea ja kannustusta, kuulua joukkoon ja löytää elinikäisiä kavereita.

Pelastakaa Lapset tekee päivittäin työtä sen eteen, että tietä tasoitetaan yhdenvertaiseksi kaikille lapsille. Hallituksen toimet toisen asteen maksuttomuuden takaamiseksi osana oppivelvollisuusreformia sekä yhden ilmaisen harrastuksen takaamiseksi koulupäivän yhteyteen ovat kannatettavia. Odotamme, että ne vakiintuvat pysyvinä ja vakauttavina muutoksina yhteiskuntaamme.

Tämän ohella on taattava tukea tarvitseville perheille palveluja ja riittävä toimeentulo sekä selvitettävä perin juurin, mitä tehdään niille valitettavan monille syrjiville rakenteille, toimintatavoille ja asenteille, jotka aiheuttavat köyhien ja vähävaraisten perheiden elämässä voimattomuutta ja arvottomuuden kokemuksia.

Tiina-Maria Levamo
erityisasiantuntija – lapsen oikeudet ja vaikuttamistyö
Pelastakaa Lapset

Tutustu Lapsen ääni -raporttiin