Toivoa keskellä koronaa

Kuluvan vuoden korona-arki on tullut meille jokaiselle tutuksi kyllästymiseen saakka. Ruokaa on varattu kaappeihin ja 72 tunnin varautumisopit ovat iskostuneet tiukimpaankin mieleen. Karanteeniin on jouduttu kukin vuorollaan syksyn flunssakauden runtelemina. Jaamme tarinoita sosiaalisessa mediassa, pohdimme maskien käyttöä, osoittelemme sormilla kaidalta ohjeistusten tieltä loikanneita. Olemme väsyneitä.

”Yhteiskunnan haavoittuvuus poikkeuksellisina aikoina on käynyt karulla tavalla ilmi.”

Sitten on se karumpi korona-arki; kun ruokaa ei kaapissa ole. Kun karanteeniin joutuminen tarkoittaa lisää huolta ja samalla pitäisi pystyä huolehtimaan jälkikasvun ruokailusta. Irtisanomiset, pienyrittäjien asiakaskadot ja lomautukset ovat lisänneet vaikeuksiin joutuneiden ihmisten määrää. Erityisen vaikeasti korona on kurittanut niitä, joilla on ollut vaikeuksia jo aiemmin. Yhteiskunnan haavoittuvuus poikkeuksellisina aikoina on käynyt karulla tavalla ilmi ja näyttänyt, missä meillä Suomessa on vielä parannettavaa.

THL julkaisi juuri tutkimuksen yksinhuoltajien arjesta. Miten pienikin tuki vaikkapa lasten harrastuksiin auttaa pienituloisen yksinhuoltajaäidin arjessa selviytymistä. Kannattelee kasvattajana. Meille Pelastakaa Lapset -järjestönä tutkimustulos ei ole mitenkään yllättävä. Näemme sen päivittäin työarjessamme, kun teemme vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseksi työtä. Koronan myötä työmme on osoittautunut äärimmäisen tärkeäksi. Yksittäinen 70 euron ruokalahjakortti on pelastanut monen perheen arjen, lukiolaiselle saatu tietokone antanut mahdollisuuden opiskella etäkoulussa, arkeen iloa tuovat harrastukset ovat voineet jatkua Eväitä elämälle -ohjelman tuen turvin.

”Miten hyvältä tuntuu, kun välitetään näin.”

Poikkeuksellinen aika on raskas meille kaikille. Vaikutukset kertaantuvat, jos perheellä on haasteita muutenkin. Kuormittuneisuudella on selkeä yhteys perheen jaksamiseen ja lasten hyvinvointiin. Kenties liikuttavin palaute tukea saaneelta huoltajalta kuului ”miten hyvältä tuntuu, kun välitetään näin”. Kiitos kuulukoon näin kauttani kaikille lahjoittajille, mutta erityisesti yhdistystemme vapaaehtoisille, jotka ovat tehneet lukemattomia työtunteja korvauksetta saattaakseen tukea ja apua vaikeassa asemassa oleville lapsiperheille. Järjestöjen rooli yhteiskunnan varautumisessa on tehty näkyväksi. Kuten saamani palaute kertoo: henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämisessä olemme vahvoja. Tuomme lohtua ja tulevaisuuden uskoa pienillä teoilla, kannattelemme.

Järjestöjen käytännön apu on ollut pandemian aikana tärkeä julkisen järjestelmän katveiden paikkaaja. Kannatan kuitenkin lämpimästi esiin nostettua ajatusta, että koko yhteiskunnan varautumisessa olisi erikseen luotava mallit vaikeassa asemassa olevien ihmisten palvelujen ja tuen varmistamiseksi myös poikkeuksellisina aikoina. Yhdenkään lapsen ei pitäisi odottaa tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita. Yhdenkään lapsiperheen huoltajan ei pitäisi nukahtaa illalla miettien, mistä saada perheelle ruokaa.

Auta perheitä koronatilanteessa


Riitta Kauppinen
kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja
Pelastakaa Lapset