“Tarve tuelle on edelleen mittava.” Kokemuksia järjestökentältä nuorten tukemisesta pandemiakriisin ajalta

“Tarve tuelle on edelleen mittava.” Kokemuksia järjestökentältä nuorten tukemisesta pandemiakriisin ajalta

Suomalaisten lasten maailma mullistui vuoden 2020 keväällä. Maailmanlaajuinen koronapandemia on siitä lähtien tuonut paljon epävarmuutta lasten, nuorten ja perheiden arkeen, rajoittanut sosiaalista vuorovaikutusta sekä ajoittain sulkenut kouluja ja muita nuorille tärkeitä kohtaamis- ja harrastuspaikkoja.

Koronapandemian aiheuttama kriisitila ei ole ohi, mutta jo nyt voimme tarkastella sen aiheuttamia haittavaikutuksia nuorten elämään. Tässä tekstissä ääneen pääsevät ne nuorisoalojen järjestötoimijat, joiden hankkeet ovat saaneet rahoituksensa Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2021 myöntämästä erityisavustuksesta. Paljon hyvää työtä on jo nyt tehty järjestökentällä, mutta pandemian negatiivisten pitkäaikaisvaikutusten lieventämiseksi tarvitaan edelleen lisäresursseja!

Ahdistusta, yksinäisyyttä ja huolta nuoret ja koronan vaikutukset

Osa nuorista on pärjännyt pandemian keskellä suhteellisen hyvin, mutta osalle aika on ollut erityisen raskasta. Erityistä huolta herättää pienituloisten perheiden, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten sekä haastavassa tai haavoittuvassa asemassa olevien nuorten hyvinvointi. Monet tukipalvelut ovat pahasti ruuhkautuneet, hyvinvointivaje kasvaa entisestään, osa nuorista on jäänyt tuen ulkopuolelle ja yhteiskunnallinen turvallisuustilanne on muuttunut huomattavasti lyhyessä ajassa. 

Pelastakaa Lapset ry:n julkaisema Lapsen ääni 2022 -raportti tiivistää lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemian vaikutuksista. Melkein puolet kyselyyn vastanneista kertoi kokeneensa pandemian vieneen vuosia hukkaan heidän elämästään sekä aiheuttaneen huolta niin omasta kuin läheisten hyvinvoinnista. Raportissa kiteytetään kokonaistilanne: mitä pienemmät tulot tai haastavampi elämäntilanne perheessä on, sitä enemmän poikkeusaika on vaikeuttanut lasten ja nuorten elämää. Myös THL:n Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat kasvaneesta avuntarpeesta – varsinkin tyttöjen kokema ahdistus, koulu-uupumus ja yksinäisyys ovat kasvaneet huolestuttavasti.  

Tarve nuorten tukemiseen ja pandemian haittavaikutuksia lieventävään työhön on mittava, ja tämä tarve tulee todennäköisesti säilymään vielä pitkälle tulevaisuuteen, jos ilmiöön ei kiinnitetä erityistä huomiota.

Yhteinen tavoite, eri keinot – järjestövoimin koronan haittavaikutuksia ehkäisemässä 

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuonna 2021 yhteensä 917 600 € erityisavustuksia nuorisoalan järjestöjen hankkeille koronakriisin nuoriin kohdistuneiden vaikutusten lieventämiseksi. Avustuksen tavoitteena oli tukea hankkeita, joilla lievitetään nuorten osattomuutta ja yksinäisyyttä sekä vahvistetaan nuorten edellytyksiä toipua koronakriisin seurauksista. Avustuksen saivat kuusi järjestöä: Pelastakaa Lapset ry, Seta ry, Outward Bound Finland ry., Suomen NMKY:n Liitto, Lasten ja nuorten keskus sekä Non Fighting Generation

Pelastakaa Lapset on koordinoinut yhteistyötä avustusta saaneiden järjestöjen kesken. Jo varhaisessa vaiheessa verkoston jäsenet ymmärsivät, miten kaikilla on sama päätavoite, mutta jokaisella järjestöllä on omat erityiset keinonsa niiden saavuttamiseksi. 

Seuraavaksi esittelemme järjestöjemme ratkaisuja lasten ja nuorten tukemiseksi tänä haastavana aikana. 

Pelastakaa Lapset ry: ExitKorona-hanke lasten ja nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja asemaa tukemassa 

Pelastakaa Lasten ExitKorona-hankkeessa on keskitytty kehittämään matalan kynnyksen digitaalisia palveluita, jotka tarjoavat nuorille pidempikestoista psykososiaalista keskustelutukea. Digifrendi-palvelun kautta yli 50 omasta tulevaisuudestaan ja hyvinvoinnistaan huolestunutta nuorta on saanut elämäänsä oman turvallisen aikuisen, jota nuori pääsee tapaamaan etänä säännöllisesti. Nuorilta on tullut kiitosta mm. digifrendien luotettavuudesta, mahdollisuudesta purkaa heille omia huolia sekä saada apua ja tukea. Eräs nuori kiteyttää kokemuksiaan: Paras toimintaa, johon voi osallistua etänä.

Tämän lisäksi yli 170 nuorta on saanut keskustelutukea WhatsApp-alustalla toimivassa NetariWA-palvelussa, jossa käydään nuorten kanssa kahdenvälisiä keskusteluita arki-iltaisin. Nuoret ovat kertoneet saaneensa palvelusta mm. helpotusta pahaan oloon, ahdistukseen, vaikeaan elämäntilanteeseen ja itsetuhoisiin ajatuksiin. Palveluiden lisäksi hankkeessa on kohdattu satoja nuoria ryhmäkeskustelualustoilla, tuotettu hankkeen teemaan liittyvää somesisältöä ja -kampanjoita sekä koulutuksia. Hankkeessa toimii myös nuorista koostuva asiantuntijaryhmä, jonka jäsenet ovat mukana hankkeen toteutuksessa. Hanke päättyy maaliskuussa 2023.

“Ihana fiilis kun tietää että on se yks luotettava ja turvallinen aikuinen joka on just sitä varten että hän kuuntelee ja auttaa sua. -Nuoren kommentti digifrenditoiminnasta

Outward Bound Finland ry.: Nuorten oikeus olla ja onnistua-hanke

Hankkeessa on tehty työtä kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten sekä lastensuojelun jälkihuollon asiakkaina olevien nuorten aikuisten parissa. Hankkeessa on toteutettu 10 elämyspedagogista ja kokemuksellista leiriä luonnossa, joiden tavoitteen on ollut osallistuvien nuorten itsetuntemuksen vahvistaminen, omien vahvuuksien ja potentiaalien havaitseminen, luontoyhteyden vahvistaminen ja negatiivisen minäkuvan muuttaminen. Toiminnalla on pystytty vaikuttamaan erityisesti siihen, että sijoitettuja nuoria leimaavan negatiivisen kehän ja negatiivisen minäkuvan keskelle on tuotu mielekästä tekemistä, joka on tuottanut vahvoja kokemuksia omasta arvosta, pärjäämisestä ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Yhdessä oleminen, yhteinen tarina ja yhteinen missio ovat antaneet yksilöille arvokkaita ja merkityksellisiä yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen tunteita ja auttaneet poistamaan perustason häpeän tunnetta ja vahvistamaan uskoa omiin kykyihin, hyvyyteen ja mahdollisuuksiin. Moni nuori on saanut hankkeessa järjestettyjen leirien ja toiminnan kautta riittävän konkreettisia kokemuksia siitä, että myös he pystyvät huolehtimaan omista asioistaan, kantamaan vastuuta itsestä ja ryhmästä ja pärjäämään haastavienkin tilanteiden äärellä. 

“Mun pää on usein niin meluisa, metsässä se aina hiljenee. Tää luonto helpottaa mun oloa.”

Seta ry: Hyvinvointia ja toimintakykyä sateenkaarinuorille -hanke

Seta ry:n Hyvinvointia ja toimintakykyä -hankkeen yhtenä toimenpiteenä on perustettu 13–20-vuotiaille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille kuuluville nuorille kohdennettu verkkonuorisotalo Loiste. Tammikuussa 2022 Discord-alustalla toimintansa aloittanut Loiste tarjoaa sateenkaarinuorille turvallisemman tilan, jossa saada vertaistukea anonyymisti. Loisteella on aina sen auki ollessa paikalla turvallisia aikuisia ohjaamassa keskustelua.

Loisteen viikoittaiset chatit tavoittavat tällä hetkellä 245 nuorta myös sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole järjestöjen tai kunnan tarjoamaa sateenkaarinuorille kohdennettua toimintaa sekä nuoria, joilla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi läheistensä tai yhteisön asenteiden vuoksi osallistua sateenkaarierityiseen lähitoimintaan. Loisteen toimintaan osallistuminen lisää nuorten osallisuuden tunnetta, vähentää yksinäisyyden kokemusta ja vahvistaa heidän resilienssiään. Hyvinvointia ja toimintakykyä sateenkaarinuorille -hanke jatkuu syksyyn 2023 saakka. Hankkeen aikana tarjotaan tukea ja tietoa paitsi sateenkaarinuorille itselleen, myös nuorten parissa toimiville aikuisille. 

Tää on sellainen yhteisö, jossa on turvassa ja kaikki tukee toisiaan, oli tilanne mikä tahansa.” 

Suomen YMCA/NMKY: Virkistymistä ja vertaisuutta -hanke luomassa merkityksellistä vapaa-aikaa

Suomen NMKY on toteuttanut Virkistymistä ja vertaisuutta -hanketta yhdessä paikallisten YMCA/NMKY-yhdistysten kanssa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Toiminnassa on tuettu etenkin yläkouluikäisiä nuoria ja heidän vanhempiaan. Tukea on kohdennettu nuorille ja perheille, joilla on ollut jo ennen koronaa oppimisvaikeuksia, haasteita sosiaalisessa kanssakäymisessä tai omia tai perheenjäsenten mielenterveys- ja päihdeongelmia. Hankkeen myötä nuorille on järjestetty pienryhmätoimintaa, retkiä, leirejä, aktiivista yhdessäoloaikaa nuorisotiloissa sekä kehitetty nuorten itsensä suunnittelemaa virkistystoimintaa.

Tarkoituksena on ollut tukea nuorten hyvinvointia, kannustaa heitä käyttämään omaan ääntään ja järjestää heille mielekästä vapaa-ajan tekemistä. Nuoret ovat kokeneet toiminnan merkitykselliseksi ja toivoneet sille jatkoa. Monilla nuorilla ei ole mahdollisuutta osallistua harrastustoimintaan henkilökohtaisten ja taloudellisten syiden vuoksi, ja virkistävä vapaa-ajan vietto on ollut tärkeä heidän hyvinvointiaan edistävä tekijä. Hyvää palautetta on tullut myös kouluilta ja kuraattoreilta, joiden kanssa YMCA:t/NMKY:t ovat tehneet hankkeessa yhteistyötä, sekä vanhemmilta, jotka ovat nauttineet retkistä ja leireistä ja kokeneet ne arkea elähdyttäviksi. 

”Rehellisesti sanottuna viime vuodet on ollu aika raskaita mulle. Etäkoulu ei ollut mun juttu ja harrastukset jäi. Täältä oon saanu taas sisältöä ja ihmisiä mun elämään”

”Perheemme talous on notkahtanut huomattavasti korona-ajan vuoksi. On hienoa, että toimintanne myötä lapselle on ollut mahdollista saada uusia kokemuksia, kun oma taloudellinen tilanne ei olisi siihen riittänyt.”

Lasten ja nuorten keskus: Mukaan-hanke taklaamassa nuorten yksinäisyyttä

Lasten ja nuorten yksinäisyyden keskuksen Mukaan-hankkeessa luotiin ja testattiin digitaalisuuteen ja vertaisuuteen perustuvia työkaluja ja toimintatapoja syksystä 2021 kevääseen 2022. Keinoja yksinäisyyden taklaamiseen ideoivat sekä nuoret itse että kasvatuksen ammattilaiset Mukaan-hautomoissa. Hautomoissa ideoitiin mm. Seiskat-toimintaa seiskaluokkalaisten ryhmäytyspäiviin ulkopuolelle jättämisen vähentämiseksi ja nuorten omaa kaverisovellusta.

13–18-vuotiaiden kaverisovelluksesta Frendiestä kehittyi konkreettinen ratkaisu nuorten yksinäisyyteen ja 1500 nuorta ympäri Suomen on ottanut Frendien käyttöön. Sovelluksen kautta nuori saa myös halutessaan yhteyden nuorisotyöntekijään. Nuoren yksinäisyys koskettaa myös hänen vanhempiaan ja Mukaan-hankkeessa kehitettiinkin digimuotoinen vanhempainiltamalli, Murehdintaklubi. Klubi on kolmen kerran kokonaisuus, jossa käsiteltävät teemat nousevat paikkakuntien vanhemmilta tai valtakunnallisesti koskettavista teemoista. Hankkeessa kehitettiin myös ulkopuolisuuden ehkäisyn Upee-työkalu. Se auttaa kasvatuksen ja nuorisotyön ammattilaista vahvistamaan osallisuutta ja huolehtimaan, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. 

“Koulussa mulla ei ole yhtään ystävää tai kaveria. Frendiestä löysin ihan uusia ihmisiä. Varsinkin yhtä sanoisin ihan ystäväksi, vaikka ei olla edes nähty livenä.”

LOPUKSI 

Vaikka julkisesta keskustelusta korona on jo väistynyt, ovat pandemia-ajan pitkäkestoiset vaikutukset erityisesti nuorten kohdalla nousemassa vasta esiin. Koronan seuraukset näkyvät monen nuoren elämässä esimerkiksi sosiaalisten taitojen puutteena ja nuorten välisen kanssakäymisen vaikeutena. Moni nuori on käynyt läpi murrosiän merkityksellistä elämänvaihetta koronan varjossa ja sen leimaamana. Hankkeissa toteutetulle työlle on siis myös jatkossa kasvavassa määrin tarvetta.

Kirjoittajat:

Jussi-Pekka Paija ja Marjaana Hulkko, Pelastakaa Lapset ry

Elina Elme ja Jenny Turunen, Outward Bound Finland ry

Eevi Harju ja Sanna Immonen, Seta ry

Daniela Miller, Suomen YMCA/NMKY

Heli Pruuki ja Nelli Jäntti-Tuominen, Lasten ja nuorten keskus