Sodan ja konfliktien keskellä elävät lapset tarvitsevat toivoa ja tekoja  

Uutisointi Syyriassa Al Holin -pakolaisleirillä olevista ja aliravituista jemeniläislapsista tuo konfliktien keskellä elävien lasten kärsimykset meidän kotisohvillemme. On vaikeaa ummistaa silmiään niiltä olosuhteilta, joissa lapset Afganistanissa, Etelä-Sudanissa, Jemenissä, Syyriassa ja muissa maailman lapsille vaarallisimmiksi luokiteltavissa maissa elävät.

”Sodan keskellä eläminen ja väkivallalle altistuminen muodostavat vakavan uhan lapsen kasvulle ja kehitykselle.”

Työskentelin joitakin vuosia sitten Ugandassa pakolaisleireillä Etelä-Sudanin konfliktia paenneiden pakolaislasten parissa. Kohtaamani lapset kertoivat itseensä ja läheisiinsä kohdistuneesta väkivallasta ja monenlaisista menetyksistä. Pakomatka oli ollut vaarallinen ja yksi lapsi oli ollut vaarassa menettää henkensä. Lapset olivat kokeneet monenlaista puutetta, nälkää ja janoa. Olosuhteet pakolaisleirillä eivät myöskään olleet helpot. Kouluun oli pitkä ja vaikeakulkuinen matka ja koulunkäyntiin tarvittiin rahaa. Puutetta oli myös riittävästä ravinnosta ja vaatetuksesta. Kun keskustelin lasten kanssa, minun oli välillä vaikea uskoa kertomuksia todeksi. Niin paljon menetyksiä ja vastoinkäymisiä niihin sisältyi, vaikka lapset olivat nuoria. Lapset olivat joutuneet kantamaan paljon suurempaa vastuuta, kuin sen ikäisten lasten kuuluisi. Pohdin, mikä kohtaamieni lasten tulevaisuus olisi ja kuinka he selviytyisivät kokemuksistaan.

”Mitä vankemman perustan lapsi lapsuudessaan saa, sen paremmin hän selviytyy elämän vastoinkäymisissä.”

Sodan keskellä eläminen ja väkivallalle altistuminen muodostavat vakavan uhan lapsen kasvulle ja kehitykselle. Pitkään jatkunut pelkotila ja varuillaan olo häiritsevät lapsen normaalia kehitystä ja heikentävät niiden hermostollisten yhteyksien muodostumista, jotka muodostavat perustan myöhempien taitojen oppimiselle. Varhaislapsuuden olosuhteiden merkitystä lapsen kehitykselle ja myöhemmälle elämälle ei voi korostaa liikaa. Mitä vankemman perustan lapsi lapsuudessaan saa, sen paremmin hän selviytyy elämän vastoinkäymisissä. Vahva perusta on riippuvainen lapsen kasvuympäristön turvallisuudesta. Tähän vaikuttaa välitön kasvuympäristö ja vuorovaikutus vanhempien, tai muiden lapsen lähellä olevien aikuisten kanssa sekä laajempi ympäristö, jossa lapsi elää. Tässä mielessä tieto sodan ja konfliktien keskellä elävien lasten suuresta määrästä on huolestuttavaa.

Pelastakaa Lapset vetoaa Loppu sodalle lapsia vastaan -vetoomuksessaan päättäjiin konfliktien keskellä eläviin lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Päättäjiltä vaaditaan toimia lasten suojelemiseksi tappamiselta, vammauttamiselta, raiskauksilta ja seksuaaliselta väkivallalta sekä koulujen ja terveyskeskusten rauhoittamista väkivallalta. Lisäksi tulee varmistaa, että lasten oikeuksiin kohdistuvia rikkomuksia konflikteissa seurataan, niistä raportoidaan ja niihin puututaan.

On myös tärkeää kohdistaa riittävästi varoja konfliktialueilla tehtävään auttamistyöhön. Monet järjestöt, Pelastakaa Lapset mukaan lukien, pyrkivät turvaamaan konfliktialueilla elävien lasten kasvun ja kehityksen kannalta olennaisten palveluiden, kuten terveydenhuollon, koulunkäynnin ja suojelun, saannin.

”On ollut hienoa nähdä, että rankoista kokemuksista huolimatta lasten elämään mahtuu paljon iloa ja onnistumisia.”

Konflikteja pakenevia lapsia on myös Suomessa. Pelastakaa Lasten vuodesta 2015 alkaen vastaanottokeskuksissa toteuttama Lapsiystävällinen tila -toiminta tukee turvapaikanhakijalapsia tuomalla säännönmukaisuutta, pysyvyyttä ja mielekästä tekemistä lasten arkeen ja antaen heille mahdollisuuden tehdä asioita, joihin jokaisella maailman lapsella on YK:n Lapsen Oikeuksien Sopimuksen nojalla oikeus. Näitä ovat leikki, oppiminen ja kokemus siitä, että omat mielipiteet tulevat huomioiduiksi.

On ollut hienoa nähdä, että rankoista kokemuksista huolimatta lasten elämään mahtuu paljon iloa ja onnistumisia. Viikon tähtihetkiä voivat olla uimaan pääsy tai taikasauvan rakentaminen Lapsiystävällisessä tilassa.

Vaikka uutisointi konfliktin keskellä elävistä lapsista koskettaa ja voi aiheuttaa ahdistusta, on tärkeää olla vaipumatta toivottomuuteen. Se, mitä konfliktin keskellä elävät lapset eniten tarvitsevat on toivoa ja uskoa siihen, että heidän tilanteeseensa voidaan vaikuttaa, sekä konkreettisia tekoja tämän mahdollistamiseksi. Muutos oikeaan suuntaan voi lähteä pienestä. Jokainen voi kysyä itseltään, mitä se voisi tarkoittaa minun kohdallani.

Kirjoittaja on psykologi ja työskentelee hankesuunnittelijana Pelastakaa Lasten Yhdessä lasten tueksi -hankkeessa, jossa tuetaan vastaanottokeskuksissa olevia lapsia ja edistetään oleskeluluvan saaneiden lapsiperheiden kotoutumista.

Jenni Häikiö
Hankesuunnittelija, psykologi
Yhdessä lasten tueksi -hanke
Pelastakaa Lapset