Mitä tekemistä sosiaaliturvalla ja koulutuksella on ilmastokriisin kanssa?

Mitä tekemistä sosiaaliturvalla ja koulutuksella on ilmastokriisin kanssa?

Sosiaaliturva ja koulutus mainitaan usein tärkeinä keinoina taistelussa ilmastokriisiä vastaan, mutta miten nämä asiat nivoutuvat yhteen? Keskustelimme aiheesta EU-komissaari Jutta Urpilaisen ja Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haarasen kanssa.

Ilmastokriisi on jo todellisuutta. Hirmumyrskyt, kuivuus ja kuumuus koettelevat monien alueiden elinkelpoisuutta ja ihmisten elinkeinoja.

Tiedämme, että koulutus ja laajempi sosiaaliturva auttavat ilmastokriisin hoidossa ja siihen sopeutumisessa, mutta miten nämä asiat kietoutuvat niin tiiviisti yhteen? Juttelimme aiheesta kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan EU-komissaari Jutta Urpilaisen ja Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haarasen kanssa.

Koronapandemian, konfliktien ja ilmastokriisin yhteisvaikutukset lasten kouluun pääsyyn ovat olleet vakavat. Pelastakaa Lapset on tukenut lapsia etäopetuksessa toimittamalla opiskelutarvikkeita ja tukea etäopetukseen. Kuva: Pelastakaa Lapset

Tarvitaan uudenlaista osaamista

Koulutus auttaa ihmiskuntaa kehittämään taitoja, joita tarvitaan ilmastokriisin muuttamassa maailmassa. Enää ei riitä, että koulutusta on vain pienellä osalla koulutettua eliittiä, vaan koko yhteiskunnan osaamis- ja tietotason tulee nousta, sillä muutokset ilmastossa muuttavat myös aivan perustavanlaatuisia asioita. Esimerkiksi vanhat tiedot energian käytöstä, maataloudesta ja viljelystä eivät enää päde.

”Maailman talousfoorumin mukaan peräti 65 prosenttia nykysukupolven peruskoululaisista tulee aikanaan työskentelemään ammateissa, joita ei vielä tänään ole olemassa. Osaamisen ja työmarkkinoiden vaatimusten välinen kohtaanto-ongelma on jo nykyisellään iso haaste erityisesti Afrikassa.

Väestön kasvaessa Afrikkaan on tarve luoda vuosisadan puoliväliin mennessä 450 miljoonaa uutta työpaikkaa. Uusi työ edellyttää uutta osaamista, erityisesti digitaalisia taitoja ja valmiuksia hyödyntää teknologiaa.

“Kaiken perusta on kuitenkin peruskoulutus. Pelkkä kouluun pääseminen ei yksinään riitä, vaan koulutuksen laatua pitää pyrkiä parantamaan. Opettajilla ja opettajankoulutuksella on tässä keskeinen rooli”,

Urpilainen kertoo sähköpostikirjeenvaihdossamme.

Somaliassa Pelastakaa Lapset tukee koulutusta alueilla, joille lapset ja perheet ovat joutuneet pakenemaan vakavaa kuivuutta. Tuemme esimerkiksi väliaikaisten opetustilojen järjestämistä, oppimateriaalien hankkimista sekä riittävän veden ja ravitsevan aterian tarjoamista lapsille kouluissa. Kuva: Marieke van der Velden / Pelastakaa Lapset

Luonnonkatastrofit ja konfliktit keskeyttävät lapsien koulutien alkuunsa

Kun yhteisöä kohtaa katastrofi, kuten hirmumyrsky, tulva, äärimmäinen kuivuus tai pandemia, lasten koulunkäynti keskeytyy. Luonnonkatastrofit ja konfliktit pudottavat usein perheet pidempiaikaiseen köyhyyteen, ja silloin lasten paluu kouluun on hyvin epävarmaa. Jotta tämä kierre saataisiin keskeytettyä ja lapset takaisin kouluun, tarvitaan erilaisia sosiaaliturvan muotoja.

”Tiedämme, että perheet ottavat lapset pois koulusta, kun köyhyys syvenee. Lapsia tarvitaan kotona esimerkiksi hoitamassa pienempiä sisaruksia, tekemässä erilaisia töitä, joista voi ansaita, jopa kerjäämässä tai keräämässä romua kaatopaikalta pienen ansion toivossa. Suomen Pelastakaa Lapset keskittyy erityisesti vahvistamaan sellaista sosiaaliturvaa, joka auttaa lapsia pysymään koulussa”,

Haaranen sanoo.

Yksi esimerkki sosiaaliturvan luomisesta kehittyvään maahan on Nepalissa luotu orpolasten sosiaaliturva. Pelastakaa Lapset rahoitti lähes kymmenen vuoden ajan hanketta, jossa perheille, joissa asui orpolapsia, tarjottiin pieni rahasumma. Kyseessä oli noin 50–60 dollaria lasta kohden vuodessa. Tämä jopa Nepalin mittapuulla pieni summa auttoi lapsia palaamaan kouluun, ja nyt Nepal rahoittaa orpolasten tukemisen itse. Hyvä esimerkki sosiaaliturvan ja lasten koulunkäynnin välillä löytyy myös Brasiliasta, jossa lapsilisän saamisen ehtona on, että lapsi käy koulussa.

Myös ilmainen kouluruoka on perinteinen, toimiva ja tehokas sosiaaliturvan muoto, joka edistää lasten koulunkäyntiä.

Sambiassa miljoonat ihmiset kärsivät vakavasta ruokapulasta maata koetelleen pitkäaikaisen kuivuuden sekä sadekausina vaivaavien tulvien seurauksena. Koulu on useimmille lapsille turvallinen paikka, jossa saa ravitsevan aterian. Riittävä ravinto auttaa lapsia jaksamaan ja keskittymään opintoihin. Kuva: Malama Mwila / Pelastakaa Lapset

Koulu ei ole ainoastaan paikka, jossa opiskella. Se on lapsille myös turvallinen ympäristö, jossa tavata ystäviä, leikkiä ja keskustella luottamuksellisten aikuisten kanssa. Kuva: Malama Mwila / Pelastakaa Lapset

EU:n Green Deal -ohjelma lisää kansainvälistä tukea

Euroopan unioni lanseerasi vuonna 2019 Green Deal -ohjelman, johon liittyy myös lisätuen antaminen EU:n kumppanivaltioille. Urpilaisen kabinetti on ollut mukana valmistelemassa useita uusia Green Dealiin liittyviä ohjelmia.

”Green Deal on vastauksemme ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikentymisen haasteeseen. Myös siinä on kyse eriarvoisuudesta, sillä ensimmäisenä ja kipeimmin ympäristökriisi osuu heikoimpiin ja köyhimpiin ihmisiin sekä alueisiin”, Urpilainen sanoo.

Urpilaisen mukaan tavoitteena on kokonaisvaltainen muutos kohti kestävämpiä yhteiskuntia. Tätä tavoitellaan reilulla taloudella, investoinneilla ihmiseen ja planeettaan sekä demokratian tukemisella.

”Investoinnit ihmiseen ja planeettaan tarkoittavat muun muassa sitä, että kasvatamme vastuullani olevissa kumppanimaissa koulutuksen rahoitusosuutta seitsemästä prosentista noin 13 prosenttiin, mikä tulee tarkoittamaan noin kahden miljardin euron lisäpanostusta. EU:n tuella autetaan kumppanimaiden tyttöjä pääsemään kouluun, parannetaan opettajankoulutusta ja lisätään ammatillista opetusta, jotta nuoret voisivat kartuttaa työmarkkinoilla tarvittavia taitoja”, Urpilainen sanoo.

Kamelikirjasto toimii Somalian alueella Etiopiassa. Pelastakaa Lapset on perustanut lukuleirejä yli 33 kylään ja toimittanut niille noin 39 000 kirjaa. Kirjastot toimivat opetuksen tukena alueilla, joilla vakava kuivuus ja koronapandemia vaikeuttaa lasten mahdollisuuksia käydä koulua. Kuva: Pelastakaa Lapset

Aasit toimittavat opetuspaketteja vuoristoisilla ja runsaslumisille alueilla Afganistanissa. Afganistanissa lapsia asuu äärimmäisen vaikeasti tavoitettavilla alueilla, joilta koulun käyminen on erityisen haastavaa ankarien talvien aikana. Kuva: Fazal Mula / Pelastakaa Lapset

Muutos vaatii kaikkien osallistumista – erityisten nuorten

Sekä Urpilainen että Haaranen korostavat, kuinka tärkeää on, että lapset ja nuoret saavat osallistua päätöksentekoon, joka koskee heitä ja heidän tulevaisuuttaan.

”Nuorten panos on ollut merkittävä ilmastokampanjoissa. Heillä on rohkeutta, osaamista, tietoa ja aktiivista otetta ongelmien ratkaisuun, usein jopa enemmän kuin vanhemmalla sukupolvella. Silti usein nuoret jäävät huomioimatta päätöksenteossa”,

Haaranen huomauttaa.

Jotta nuorten ääni saataisiin paremmin kuuluville, EU julkaisee keväällä nuoria ja EU:n ulkosuhdetoimintaa koskevan toimintasuunnitelman (Youth Action Plan).

”Eräs voimakkaimmista eriarvoisuuden tunteista on se, että ihminen ei tunne kuuluvansa mihinkään. Kestävä kehitys nojaa kansalaisten yhteiseen valtaan, demokratiaan. Se edellyttää vahvoja yhteiskunnan instituutioita, osallisuutta ja osallistumista. Kumppanimaissamme täytyy toteuttaa siirtymä kestävälle kasvupolulle, ja lapset ja nuoret voivat olla keskeisiä muutoksentekijöitä. Kyse on heidän tulevaisuudestaan, joten heille kuuluu ääni keskustelussa ja paikka päätöksenteossa”, Urpilainen sanoo.

Urpilaisella on myös tärkeä viesti jokaiselle nuorelle.

”Viestini lapsille ja nuorille on, että mikä tahansa on mahdollista. Unelmoikaa rohkeasti ja tehkää työtä unelmanne eteen. Tulevaisuus on sellainen, jonka siitä teette.”

Pelastakaa Lapset opettaa lapsille ilmastonmuutoksen kielteisiin seurauksiin sopeutumista. Zimbadwessa opetukseen kuuluu vaarojen tunnistaminen sekä poistumisreittien ja turvapaikkojen kartoittaminen. Pelastakaa Lapset on myös toimittanut kouluille ensiapulaukkuja ja evakuointireittejä. Kuva: Sacha Myers / Pelastakaa Lapset

Koulunkäynnin kautta jokainen nuori voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Kuva: Sacha Myers / Pelastakaa Lapset

Tämä artikkeli on osa Pelastakaa Lapset -järjestön blogisarjaa #IlmastokriisiinSyntyneet, jossa kerromme, miltä maailma näyttää lasten silmin. Tiedot perustuvat Ilmastokriisin keskelle syntyneet -raporttiin.

Lue raportti ja seuraa blogisarjaamme. Lisää tietoa ilmastokriisistä löydät täältä.

Teksti: Outi Toivanen-Visti

Jutta Urpilainen, EU-komissaari. Kuva: Euroopan komissio

Anne Haaranen

Vastaan Pelastakaa Lasten kansainvälisestä ohjelmasta. KV-ohjelmatiimi työskentelee Lähi-idässä, Afrikassa ja Aasiassa yli 10 Pelastakaa Lasten maatoimiston tai jäsenen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Vastaamme lasten hätään siellä, missä avun tarve on suurin. Autamme sodan jalkoihin jääneitä lapsia, aliravitsemuksesta kärsiviä lapsia, lapsityöläisiä ja väkivallan uhreja. Teemme työtä maailmalla, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus turvaan, terveyteen, ravintoon ja koulutukseen.

Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.

Haluaisitko kuulla lisää Pelastakaa Lasten kansainvälisestä työstä? Ota yhteyttä Emmi Pakkalaan, Pelastakaa Lasten erityisasiantuntijaan:

emmi.pakkala@pelastakaalapset.fi

puh. 050 5629 083