Lapsiperheköyhyys koskettaa yhä liian montaa lasta

Tilastokeskus julkaisi viime viikolla uudet tilastot, joiden mukaan vähävaraisissa perheissä elää Suomessa 112 000 lasta. Jos tuoreesta tilastosta haluaa löytää jotain positiivista niin sellainen voisi olla määrän hienoinen laskusuunta edelliseen vuoteen verrattuna – tuolloin vastaava luku oli 119 000. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kuitenkin aivan liian korkea. Lapsiperheköyhyys koskettaa Suomessa yhä liian montaa lasta ja perhettä.

”Kun puhutaan isoista massoista saattaa unohtua, että jokaisen luvun takana on oikea lapsi.”

Kun puhutaan isoista massoista saattaa unohtua, että jokaisen luvun takana on oikea lapsi. Jokaisella numerolla on oma yksilöllinen tarinansa, oma kokemuksensa. Jokaiseen näistä lapsista köyhyys jättää jäljen – osalle pienemmän, osalle suuremman. Pahimmillaan jälki voi olla pysyvä ja vaikuttaa koko elämän ajan.

Näin koronaviruksen aikaan ajatukseni ovat niissä perheissä, joissa joudutaan miettimään tarkasti rahojen riittävyyttä ja joissa ei löydy puskuria yllättävien menojen varalle. Koronan kaltainen poikkeustilanne voikin horjuttaa perheen vaikeaa tilannetta entisestään. Miten perhe selviää esimerkiksi kasvavista ruokamenoista, jos lapset eivät voi mennä kouluun tai päiväkotiin? Mitä jos poikkeustilanne kestää viikkoja tai kuukausia? Entäpä koululaiset, jotka määrätään etäopetukseen, mutta kotona ei ole tietokonetta? Onhan varmistettu, että myös he voivat osallistua opiskeluun?

”Työ vähävaraisten lapsiperheiden parissa yhdistää yhdistyksiämme ympäri Suomen.”

Pelastakaa Lasten työn keskeisiä osa-alueita on lapsiperheköyhyyden ehkäiseminen ja vähentäminen. Yksi vahvuutemme tässä on mielestäni paikallisyhdistyskenttämme, joka tekee arvokasta työtä lapsiperheiden hyväksi omilla paikkakunnillaan. Järjestetään tapahtumia, vaikutetaan päättäjiin, tuetaan lasten ja perheiden hyvinvointia esimerkiksi mahdollistamalla lasten harrastaminen Eväitä Elämälle -ohjelman kautta. Työ vähävaraisten lapsiperheiden parissa yhdistää yhdistyksiämme ympäri Suomen; sitoutuminen on vahvaa ja työ koetaan erittäin tärkeäksi ja merkitykselliseksi.

Yhdistyksissämme on paljon eri taustaisia vapaaehtoisia, myös sosiaalialan ammattilaisia. Itselleni erityisen pysäyttävää oli kuulla erään vapaaehtoisemme toteamus, että vasta nyt hän on oikeastaan alkanut ymmärtää, miten valtavasti köyhyys vaikuttaa perheiden hyvinvointiin, vaikka hän on työskennellyt lähes 40 vuotta lastensuojelussa sosiaalityöntekijänä.

Toinen, koulukuraattorina toimiva vapaaehtoisemme kertoi kohtaavansa työssään lapsia ja nuoria, joiden opiskelumotivaatio on kadoksissa eikä rahaa harrastuksiin ole. Vaarana on syrjään jääminen. Vapaaehtoisemme sanoikin näkevänsä tällaisissa tilanteissa jokaisen harrastuskerran tai opiskelupäivän voittona, sillä tällöin lapsen tai nuoren sosiaaliset taidot vahvistuvat, elämään tulee tarvittavaa vaihtelua ja syrjäytymisriski vähenee.

Vapaaehtoistemme ajatuksista haluan nostaa esiin vielä sen tärkeän huomion, että lapsiperheköyhyyteen puuttumisessa on kyse myös taloudellisesta näkökulmasta. Kaikki korjaavat toimenpiteet kuten osastojaksot psykiatrisessa hoidossa tai lastensuojelun sijoitukset ovat kalliita yhteiskunnalle. Kun perheitä pystytään tukemaan ennaltaehkäisevästi ja riittävän aikaisessa vaiheessa ei korjaaville toimenpiteille ole tarvetta. Tähän mekin Pelastakaa Lapsissa pyrimme esimerkiksi Eväitä Elämälle -ohjelmamme avulla.

Tue vähävaraisten perheiden lapsia

Aino Sarkia
Asiantuntija, Eväitä Elämälle -ohjelma ja lapsiperheköyhyys
Pelastakaa Lapset