Lapset maksavat ilmastokriisin – työllään, kehollaan, omaisuudellaan, elämällään

Lapset maksavat ilmastokriisin – työllään, kehollaan, omaisuudellaan, elämällään

Ilmastokriisi on ennen kaikkea lapsen oikeuksien kriisi. Luonnonkatastrofit uhkaavat viedä lapsilta mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään.

Lähes puolet maailman lapsista elää alueilla, joissa ilmastokriisi aiheuttaa jo nyt vakavaa tuhoa tai joissa katastrofin riski on erittäin korkea. Vaikutukset kertautuvat niiden lasten kohdalla, jotka altistuvat useille vaaratekijöille, elävät konfliktien keskellä tai joihin koronavirus on vaikuttanut voimakkaimmin.

Pelastakaa Lapset julkaisi äskettäin kattavan raportin Ilmastokriisin keskelle syntyneet, jossa on vertailtu, miten ilmastokriisi vaikuttaa 2020-luvulla syntyneiden lasten elämään kaikkialla maailmassa.

Vrije Universiteit Brussel -yliopiston johtama kansainvälinen ilmastotutkijoiden tiimi on luonut mallinnuksen raportin pohjalle. Vuonna 2020 syntynyt lapsi altistuu elinikänsä aikana jopa Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten puitteissa huomattavasti enemmän luonnonkatastrofeille kuin 1960-luvulla syntynyt:

  • 2 kertaa enemmän maastopaloille
  • 2,8 kertaa enemmän kadolle
  • 2,6 kertaa enemmän kuivuudelle
  • 2,8 kertaa enemmän jokien tulvimiselle
  • 6,8 kertaa enemmän lämpöaalloille

Nämä luvut ovat luonnollisesti paljon huonommat, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin tavoitellut korkeintaan 1,5 astetta.

Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Emmi Pakkala listaa keskeiset asiat, jotka meidän täytyy tietää ja ymmärtää ilmastokriisin vaikutuksista lasten elämään, ja mitä Suomen ja kansainvälisen yhteisön tulisi tehdä, jotta voimme tarjota tulevaisuuden lapsille.

Aluksi kaikista tärkein viesti: meillä on vielä mahdollisuus toimia.

Indonesiassa tulvat vievät perheiltä kodin ja elinkeinon. Köyhyys altistaa lapset elinikäisille seurauksille. Kuva: Mohamed Osman / Pelastakaa Lapset

Ilmastokriisi luo köyhyyttä, jonka kierre täytyy katkaista

Surullisinta on, että myrskyt rikkoivat kotimme, eikä meillä ole enää paikkaa, jossa nukkua. Nyt olen huolissani kodistani ja perheestäni.Mirna, 12, Nicaragua

Hän kertoo myös, että myrskyt ovat pahoin tuhonneet perheen viljelysmaat, eikä perhe tiedä, mistä saa ruokaa ja elantoa seuraavaksi.

Matala- ja keskituloiset maat ovat aiheuttaneet vain 14 prosenttia ilmakehän hiilidioksidipäästöistä, jotka nyt lämmittävät ilmastoamme, mutta juuri näiden maiden lapset kantavat suurimman taakan ilmastokriisin vaikutuksista.

Ilmastokriisi lisää luonnonkatastrofeja. Kuivuus, ennakoimattomat rajut sateet ja niiden tuomat tulvat, myrskyt ja kovat tuulet vievät yhä useamman perheen viljelysmaita ja tuhoavat koteja ja työpaikkoja.

”Köyhillä perheillä ongelmat kasautuvat nopeasti. Pahimmillaan köyhyys ja ilmastokriisi johtavat tilanteeseen, jossa perheet eivät kykene tarjoamaan lapsille ihmisarvoista elämää: kotia, riittävää ruokaa ja koulutusta. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että saamme luotua riskeihin vastaavan sosiaaliturvajärjestelmän köyhimpiin maihin”, Pakkala sanoo.

Pariisin ilmastosopimuksessa teollisuusmaat ovat luvanneet 100 miljardia dollaria tukea vuosittain vuosien 2020-2025 aikana vähiten kehittyneille maille ja pienille saarivaltioille avustaakseen niitä ilmastokriisin hillinnässä ja sopeutumisessa. Rahoituksen ajatuksena on, että teollisuusmaat, jotka ovat vastuussa hiilidioksidin kasautumisesta ilmakehään, korjaavat aiheuttamansa tuhon maille, jotka kärsivät pahimmista seurauksista. Valitettavasti rahoitus ei ole vielä tähän päivään mennessä toteutunut käytännössä ja lisäksi 100 miljardia dollaria ei ole riittävä summa.

Rahoitusta tarvittaisiin kipeästi sopeutumistoimiin, vihreän infrastruktuurin rakentamiseen, hädässä olevien auttamiseen ja köyhyyden ennaltaehkäisyyn.

”Yksi tapa luoda sosiaaliturvaa ja keskeyttää köyhyyden kierre on tarjota käteisavustuksia yhdistettynä terveys- ja tukipalveluihin. Käteinen antaa perheille mahdollisuuden tehdä hankintoja, joita juuri heidän perheensä tarvitsee kipeimmin”, Emmi sanoo.

Somalian äärimmäinen kuivuus pakottaa perheet jättämään kotinsa. Epävarmassa tilanteessa lapset ovat erityisen alttiita väkivallalle ja hyväksikäytölle. Kuva: Sacha Myers / Pelastakaa Lapset

Koulutus tuo huomisen

Lapsella on oltava oikeus koulutukseen, sillä se on lapselle ainoa tapa rakentaa tulevaisuutta. Jos päätöksentekijät tarjoavat lapsille laitteet ja jatkuvasti toimivan internetyhteyden, lapset voivat jatkaa opiskeluaan myös katastrofien aikana. Lisäksi valtion tulee ryhtyä vaikuttaviin toimiin huono-osaisten lasten aliravitsemuksen poistamiseksi, sillä tulevan sukupolven terveys ja koulutus takaavat maamme edistyksen.” Dilmani, 15, Sri Lanka

Ilmastokriisi, luonnonkatastrofit ja epidemiat jopa ennen koronapandemiaa keskeyttävät yli 37 miljoonan lapsen koulunkäynnin vuosittain. Kriisien aikana koulut ovat erityisen tärkeitä paikkoja, koska ne toimivat usein yhteisön tukipilarina. Koulut tarjoavat suojaa väkivallalta, hyväksikäytöltä ja heitteillejätöltä. Koulutus tukee lasten mielenterveyttä ja tarjoaa terveyskasvatusta.

”Katastrofien kohdatessa, heti sen jälkeen, kun ihmisille on saatu järjestettyä perustarvikkeita, perheet toivovat lapsilleen koulua. Koulu merkitsee lapsille ja heidän vanhemmilleen huomista: toivoa tulevasta ja tulevaisuudesta, johon voisi itse vaikuttaa”, Emmi sanoo.

Pelastakaa Lapset tekee työtä, jotta koulutusjärjestelmä vahvistuu ja että koulut pystyisivät jatkamaan toimintaansa myös ilmaston muuttuessa vaikeammaksi.

Jemenissä rankkasateet ja voimakkaat tulvat pilaavat juomakelpoisen veden. Ilmastonmuutoksen ja konfliktien seurauksena opintonsa keskeyttäneet lapset tekevät pitkiä matkoja löytääkseen puhdasta vettä. Kuva: Sami Jassar / Pelastakaa Lapset

Muutos tehdään yhdessä

Kuunnelkaa meitä lapsia ja toimikaa nyt! Maapallon lämpeneminen, lämpöaallot, tulvat ja ilmastonmuutoksen kaikki muut katastrofaaliset seuraukset ovat asioita, joiden kanssa nykypäivän lapset ja tulevat sukupolvet elävät kauan. Mutta tässä on yksi ongelma: ilmastonmuutoksen seurausten kanssa ei voi elää.Emanuel,14, Norja

Myös koronapandemia on osunut pahiten lapsiin. Miljoonien lasten koulut ovat sulkeutuneet, heidän perheenjäsenensä menettäneet työpaikkansa tai kuolleet. Yhä useampi lapsi on joutunut auttamaan perheitään toimeentulon hankkimisessa.

Koronapandemia on osoittanut, että maailma kykenee toimimaan nopeasti ja päättäväisesti kriisin keskellä. Meillä on vielä mahdollisuus selvitä ilmastokriisistä ja luoda kestävämpiä ja oikeudenmukaisempia yhteiskuntia.

Meidän on kokonaan kyseenalaistettava vanhat toimintatavat, jotka luovat niin paljon kärsimystä ja epäoikeudenmukaisuutta. Nyt on aika toimia.

”Jotta riskialueiden ihmisiä voitaisiin auttaa sopeutumaan ilmastokriisin väistämättömiin vaikutuksiin ja jotta voimme suojella lasten perusoikeuksia kriisiaikoina, humanitaarista rahoitusta ja ilmastorahoitusta on lisättävä kiireellisesti”, Emmi sanoo.

Tämä artikkeli avaa Pelastakaa Lapset -järjestön blogisarjan #IlmastokriisiinSyntyneet, jossa kerromme, miltä maailma näyttää lasten silmin. Tiedot perustuvat Ilmastokriisin keskelle syntyneet -raporttiin.

Lue raportti ja seuraa blogisarjaamme. Lisää tietoa ilmastokriisistä löydät täältä.

Teksti: Outi Toivanen-Visti

Haluaisitko kuulla lisää Pelastakaa Lasten kansainvälisestä työstä? Ota yhteyttä Emmiin.

Emmi Pakkala

”Olen työskennellyt yli kymmenen vuotta useissa eteläisen Afrikan maissa. Autoin kehittämään opetuksen laatua. Lisäksi johdin Eritreassa sosiaalisektorien toimintaa Unicefilla. Olen nähnyt, kuinka muutos parempaan on mahdollista, jopa todella vaikeissa tilanteissa. Kun lapsille annetaan perusturvaa ja näkymä tulevaisuuteen, jossa heidän elämällään ja osaamisellaan on merkitystä, he yleensä haluavat antaa oman panoksensa yhteisön hyväksi aikuistuttuaan. Haluaisitko kuulla lisää? Ole yhteydessä.”

emmi.pakkala@pelastakaalapset.fi

puh. 050 5629 083

Emmi Pakkala, Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija.