Lapsen oikeuksien varmistaminen vaatii jatkuvaa työtä – joka päivä

30-vuotiasta YK:n lapsen oikeuksien sopimusta juhlitaan tällä viikolla. Juhla on Pelastakaa Lapsille erityisen tärkeä, koska järjestömme perustajan Englantyne Jebbin laatima, vuonna 1924 Kansainliitossa hyväksytty Lapsen oikeuksien julistus on vaikuttanut vahvasti nykyisen sopimuksen sisältöön ja syntyyn.

Kun kaksi sisarusta Eglantyne Jebb ja Dorothy Buxton ryhtyivät vuonna 1919 Lontoossa keräämään rahaa auttaakseen sodan jälkeisestä nälänhädästä kärsiviä saksalaisia lapsia, ei “vihollisen lasten auttaminen” ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Englannissa kaikkia miellyttänyt.

Sisarukset eivät kuitenkaan luovuttaneet, vaan perustivat Save the Children Fundin ja onnistuivat herättämään ihmisten halun auttaa sodasta kärsineitä lapsia. Tästä käynnistyi nyt jo sata vuotta kestänyt Pelastakaa Lasten työ lasten oikeuksien puolesta.

Pelastakaa Lapset on koko historiansa ajan puolustanut kaikkein haavoittavimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia – silloinkin, kun se ei ole ollut helppoa.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yksi merkittävimmistä saavutuksista on sen vahva vaatimus lasten kuulemiseen ja osallistamiseen. Lapset nähdään yhdenvertaisina kumppaneina, joilla on paljon sanottavaa omasta elämästään ja siitä, mitä asioita he toivovat korjattavan ja mihin he ovat tyytyväisiä.

Monissa maailman maissa lapsia ei vielä sopimuksen ratifioinnista huolimatta tunnusteta omien oikeuksiensa haltijoina, ja lapsia koskevia päätöksiä tehdään räikeästi heidän ohitseen: perheissä, yhteisöissä ja valtioissa. Myös Suomessa varsinkin pienten lasten kuuleminen ja osallistaminen vaativat vielä paljon vahvistamista.

”Lapsen edun mukaisia päätöksiä tulee tehdä niin, että lasten tilannetta selvitetään aina myös heiltä itseltään.”

Pelastakaa Lasten viesti päättäjille lapsen oikeuksien viikolla on, että lapsen edun mukaisia päätöksiä tulee tehdä niin, että lasten tilannetta selvitetään aina myös heiltä itseltään. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi silloin, kun lapset kuuluvat ryhmiin, jotka helposti sivuutetaan – kuten vammaiset, sijaishuollossa olevat, köyhyydessä elävät, turvapaikkaa hakevat, maahanmuuttajataustaiset ja eri etnisiin ryhmiin kuuluvat lapset.

Pelastakaa Lapset muistuttaa myös, että kansainvälisellä yhteisöllä on aina yhteisvastuu sodan ja konfliktien keskellä elävien lasten suojelemisesta. Niin humanitaarisen kuin kehitysavun kautta lapsia tulee vaikeissakin olosuhteissa tukea muun muassa koulunkäynnissä. Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään sukupolvea.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioinnin jälkeen maailma on 30 vuodessa muuttunut paljon. Sopimus elää ajan myötä. Tällä hetkellä on tarvetta vahvistaa ja luoda oikeusstandardeja erityisesti lasten oikeuksien vaalimiseen ja suojeluun digitaalisissa ympäristöissä.  Pelastakaa Lapset muistuttaa myös, että lasten toimintaa omien oikeuksiensa ajajina tulee kaikin tavoin tukea.

Sähköinen globaali maailmankylä antaa lapsille ja nuorille enemmän ja uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ja toimia yhdessä yhtä aikaa paikallisesti ja globaalisti; kuten Greta Thunbergin aloittama ilmastonmuutoksen vastainen liike osoittaa. Samalla lapsia tulee suojella heidän puolustaessaan omia oikeuksiaan, erityisesti myös siellä, missä valtiot suhtautuvat kielteisesti kansalaisten oikeuksiin ilmaista mielipiteitään.

Lisätietoa: Lapsen oikeuksien sopimus


Tiina-Maria Levamo
Asiantuntija – lapsen oikeudet ja vaikuttamistyö
Pelastakaa Lapset