Kymmenen nostoa Pelastakaa Lasten vaikuttamistyöstä 2019 

Vaikuttaminen on Pelastakaa Lasten työssä tärkeää, koska poliitikkoihin, virkamiehiin ja muihin päättäjiin vaikuttamalla meidän on mahdollista saada aikaan monien lasten asemaa parantavia myönteisiä muutoksia. 

Viime vuosi oli varsinainen vaikuttamistyön supervuosi: eduskuntavaalit, uusi hallitusohjelma, eurovaalit ja Suomen EU-puheenjohtajuus pitivät myös Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön kiireisenä. Keräsimme viime vuodelta 10 nostoa vaikuttamistyöstä. 

Lapsen oikeudet näkyvät uudessa hallitusohjelmassa 

Pelastakaa Lapset julkaisi hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja oman vaalivaikuttamisen ohjelmansa eduskuntaan pyrkivien ehdokkaiden evästykseksi. Esitimme puolueille kaikkiaan 41 vaatimusta, jotka edistäisivät lapsen oikeuksien toteutumista. Erityisesti kiinnitimme huomiota lapsiperheköyhyyteen ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan – niin Suomessa kuin maailmalla. Näistä tavoitteista 15 kohdalla saatiin hallitusohjelmaan myönteinen kirjaus ja 20 tavoitteen kohdalla toivomme näkyvän parempaa edistystä. 

Mukana on useita tärkeitä asioita: maksuton toinen aste, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien tukeminen, kehitysrahoituksen lisääminen, lapsiperheköyhyyttä helpottavia etuusparannuksia, subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen ja seksuaalirikoslain uudistaminen.   

Tämä kaikki on myönteistä, mutta samalla pitää muistaa, että monet hyvistä kirjauksista pitää vielä toteuttaa ja rahoittaa. Jatkamme vaalitavoitteiden seurantaa läpi koko vaalikauden.  

Maksuton toinen aste toteutetaan osana opintojen laajempaa reformia 

Edellisellä hallituskaudella onnistuimme yhdessä opiskelija-, nuoriso- ja lapsijärjestöjen kanssa yli 53 000 allekirjoitusta keränneellä kansalaisaloitteella lisäämään päättäjille painetta toisen asteen opintojen muuttamiseksi aidosti maksuttomiksi.  

Nykyinen hallitus on nyt sitoutunut takaamaan oppimateriaalien maksuttomuuden osana laajempaa toisen asteen reformia, jossa samalla nostetaan oppivelvollisuusikää. Pelastakaa Lapset seuraa tällä hallituskaudella, miten kokonaisuudistus etenee. Kysymys on laajasta uudistuksesta, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia tulevien sukupolvien osaamisen, työelämään sijoittumisen ja hyvinvoinnin kannalta. 

Tavoitteemme on, ettei yksikään nuori putoa toisen asteen opinnoista ja työelämästä sen takia, että perhe on pitkään tai väliaikaisesti taloudellisesti tiukoilla.  Jatkamme samalla Eväitä elämälle -ohjelmassa sen seuraamista, mitä haasteita nuorilla on toisen asteen opinnoissaan, ja pyrimme järjestönä tukemaan nuoria ja nostamaan esille opintojen arjessa esille tulevia haasteita. 

Lapsen oikeuksien edistämiseen tulee lapsistrategian myötä johdonmukaisuutta  

Olemme monien lapsijärjestöjen tapaan tyytyväisiä, että YK:n lapsen oikeuksien komitean vuonna 2011 Suomelle antama huomautus maan epäyhtenäisen lapsipolitiikan korjaamisen tarpeesta on viimein otettu Suomessa vakavasti ja tämän puutteen korjaaminen on kirjattu myös nykyiseen hallitusohjelmaan sitoutumalla kansalliseen lapsistrategiaan. 

Keväällä 2020 alkavan työn toivomme nyt etenevän niin, että strategiasta laaditaan lapsen oikeuksia johdonmukaisesti edistävä, poikkihallinnollinen ja yli eduskuntakausien ulottuva. Vaikutamme myös yhdessä lapsi- ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa siihen, että strategia edistää lapsivaikutusten arviointia osana suomalaista valmistelua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Itse strategian laatimisessa on äärimmäisen tärkeää kuunnella lapsia ja lapsiryhmiä. 

Yritysvastuulaki etenee 

Pelastakaa Lapset on mukana kansalaisjärjestöjen, yritysten ja ammattiliittojen yhteisessä Ykkösketjuun-kampanjassa, jonka tavoitteena on saada Suomeen yritysvastuulaki eli ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomalaisten yritysten pitää huolellisesti pyrkiä varmistamaan, ettei niiden tuotantoketjuissa – myöskään ulkomailla – tapahdu ihmisoikeusloukkauksia kuten lapsityövoiman käyttöä. 

Hallitusohjelmaan saatiin kirjaus asiasta ja selvityksen yritysvastuulain säätämisestä pitäisi ilmestyä näillä näkymin toukokuussa 2020. Yritysvastuulain lisäksi Suomi otti viime vuoden aikana muutenkin selvästi aiempaa aktiivisemman roolin ihmisoikeuksien edistämisessä yritystoiminnassa.  

Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunta puhutti koko vuoden 

Eduskuntavaalivuonna tuli esille lapsiin kohdistuvia vakavia seksuaalirikoksia, jotka saivat myös päättäjät suuntaamaan huomionsa lasten suojeluun seksuaaliväkivallalta. On myönteistä, että seksuaalirikoslain uudistamisessa edettiin viime hallituskaudella ja tullaan etenemään tällä hallituskaudella. 

Pelastakaa Lapset on tehnyt seksuaaliväkivallan, seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun ehkäisemiseksi jo pitkään työtä. Hallitusohjelman osalta olemme tyytyväisiä, että poliisi on saanut lisää resursseja internetissä tapahtuvan seksuaaliseen kanssakäymiseen houkuttelevan häirinnän (grooming) estämiseksi.  Seuraamme myös ajamamme lapsiasiatalomallin etenemiseen sitoutumista, minkä myötä seksuaalirikosten kohteeksi joutuneet eri ikäiset lapsiuhrit saavat parempaa laaja-alaista apua ja tukea, eivätkä traumatisoitu lisää sirpaloituneessa palvelujärjestelmässä. 

Alkaneelta hallituskaudelta odotamme erityisesti sitä, että toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025 (Osa II) käynnistyy. Sen toivomme edistävän myös paremmin valtakunnallista lasten ja nuorten turvataitokasvatusta. Pelastakaa Lasten ajama seksuaaliväkivallan vastaisen Lanzaroten sopimuksen toimeenpanosuunnitelman laatiminen on kirjattu hallitusohjelmaan, ja odotamme paljon tältä työltä. 

Kehitysrahoitusta lisätään

Kehitysrahoituksen turvin kansainvälinen Pelastakaa Lapset rakentaa parempaa tulevaisuutta miljoonille lapsille ympäri maailmaa. Suomen Pelastakaa Lapset yksin tavoitti vuonna 2018 lähes 200 000 lasta, koko Save the Children -liike 40 miljoonaa.  

Lapsilähtöinen sosiaaliturva on esimerkki lapsiin kohdistuvasta investoinnista, jolla pystytään saamaan aikaan pitkäaikaisia kehitysvaikutuksia. Lapsilähtöistä sosiaaliturvaa voidaan toteuttaa monin tavoin, mutta tyypillisesti perheiden joko valtiolta tai järjestön kautta saama käteisavustus yhdistetään vanhemmuuden tukemiseen. 

Käteisavustus lievittää perheen köyhyyttä ja vanhemmuuden tuen avulla varmistetaan, että raha myös auttaa lapsia. Lapsilähtöisellä sosiaaliturvalla on onnistuttu tehokkaasti parantamaan lasten ravitsemusta ja terveyttä sekä lisäämään heidän koulunkäyntiään. Samalla lasten riski joutua hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun uhriksi on pienentynyt. 

Isojen leikkausten jälkeen Suomi lisää jälleen kehitysrahoitustaan vuoden 2020 budjetissa. Taso on edelleen kaukana kansainvälisten sitoumusten tasosta, mutta suunnan kääntäminen on tärkeää. 

Puolustimme lapsia konflikteissa 

Kansainvälinen Pelastakaa Lapset täytti 100 vuotta 2019. Järjestö perustettiin 1919 Lontoossa auttamaan ensimmäisessä maailmansodassa kärsineitä saksalaisia lapsia. Tämä ”vihollisten lasten” auttaminen ei kaikkia miellyttänyt, mutta tämä alleviivasi järjestömme keskeistä sanomaa: lapset ovat ennen kaikkia lapsia ja heillä kaikilla on yhtäläinen oikeus elää ja kasvaa upeiksi, ainutkertaisiksi ihmisiksi.  

Nyt sata vuotta myöhemmin 420 miljoonaa lasta, joka viides lapsi maailmassa, elää konfliktialueella. Teemme vaikuttamistyötä sen puolesta, että maailmalla hallitukset — ja Suomi omalta osaltaan  toimisivat lasten suojelemiksi konflikteissa. Julkaisimme kansainvälisen Loppu sodalle lapsia vastaan –raportin, jonka tuloksia olemme esitelleet monille päättäjille ja virkamiehille.  

Suomalaiset lapset kotiutetaan Syyriasta 

Kansainvälinen Pelastakaa Lapset on Punaisen ristin/Punaisen puolikuun ohella ainut kansainvälinen kansalaisjärjestö, jolla on lupa työskennellä Koillis-Syyrian leireillä (siis esimerkiksi al-Hol) olevien ulkomaalaisten lasten kanssa. 

Teemme al-Holissa monenlaista humanitaarista työtä. Toimitamme lämmittimiä, vaatteita ja ruokatarvikkeita. Ylläpidämme lapsiystävällisiä tiloja, tarjoamme peruskoulutusta ja mielenterveysapua. Työskentelyolosuhteet ovat haastavat ja aivan erityisen vaikeat siinä osassa, jossa ulkomaalaisia naisia ja lapsia pidetään. Muun muassa pääsy leiriin vaihtelee päivästä toiseen. 

Tältä pohjalta olemme tehneet myös vaikuttamistyötä Suomessa ja ympäri maailmaa. Viestimme on ollut selkeä: nämä lapset ovat sodan uhreja, eikä heitä saa rangaista vanhempiensa teoista. Lapset ja äidit on kotiutettava, koska al-Holissa lapset ovat hengenvaarassa, heillä ei ole mahdollisuutta riittävään terveydenhuoltoon, ravintoon, turvaan tai koulutukseen. Lapset ovat kokeneet kovia ja ovat traumatisoituneita, he tarvitsevat apua toipuakseen.  

Olemme tyytyväisiä hallituksen päätökseen kotiuttaa suomalaiset lapset Syyriasta. 

EU:n tuleva budjetti ei ole vielä valmis – miten käy kehitysavun ja lapsitakuun rahoituksen? 

Euroopan unioni vaikuttaa keskeisesti kasvamassa oleviin lapsiin ja tuleviin sukupolviin niin jäsenmaissa kuin maailmallakin. Olemme jo parin vuoden ajan vaikuttaneet erityisesti EU:n tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen, jotta unionin budjetti hyödyttäisi lasten hyvinvointia. Tämän kirjoituksen aiheesta julkaisimme eurovaalien alla.  

EU:n alueella 25 miljoonaa lasta ja nuorta elää pienituloisissa perheissä, joissa on aineellista puutetta ja vajaatyöllisyyttä. Peräti neljäsosa EU:n jäsenmaiden lapsista elää köyhyys- ja syrjäytymisriskin uhan alla. Lasten köyhyys on EU:n yhteinen ja globaali haaste, jonka laiminlyönti romahduttaa yhteiskuntien taloudellista, sosiaalista ja sivistyksellistä perustaa ja jyrkentää osattomuutta. Mikäli investointeja lapsiköyhyyteen puuttumiseksi ei tehdä nyt, se tulee myöhemmin vielä paljon kalliimmaksi.  

Jatkamme 2020 työtä sen puolesta, että EU:n budjetista tuetaan lasten hyvinvointia ja lapsiköyhyyden vähentämistä niin unionin jäsenmaissa kuin maailmalla.


Tapio Laakso
Vaikuttamistyön asiantuntija
Pelastakaa Lapset


Tiina-Maria Levamo
Asiantuntija – lapsen oikeudet ja vaikuttamistyö
Pelastakaa Lapset